23 juni 2018

Valmennus: Pohkeenväistöjä ja laukannostoja käynnistä - niin vaikeaa!


Ihanan kamalan vaikea tämä laji taas! Eikä kyllä yhtään kannattaisi hehkuttaa valmentajalle miten hyvin meillä on viime aikoina mennyt. Se kostautuu kyllä sitten valmennuksen aikana. xD Lähtökohdat tälle valmennukselle olivat toisaalta hieman huonot, sillä Rink oli ollut oriasemalla perjantaina, ratsastin sillä la+su ja sitten se oli taas oriasemalla maanantaina. Eli kovin oli väsynyttä miestä tarhassa vastassa tiistaina. Oriasemasta puheen ollen, Rinkin ensimmäinen tamma on nyt ultrattu tiineeksi! <3 Ja olenkohan edes täällä maininnut, että MAAIKE ON TIINEENÄ! <3 Eli ensi vuonna on tiedossa paljon varsajuttuja. 

Mutta niin, palataanpa siihen valmennukseen.

On kyllä erinomainen asia, että meillä on valmentaja! Muuten olisimme varmaan jämähtäneet mukavuusalueelle. volttien ja kulmien hiomiseen ja tyytynyt siihen yhteen hyvään laukannostoon. Vaikka emme ole saaneet aikatauluja sopimaan kovinkaan hyvin yhteen tänä keväänä, niin näistä muutamasta (öö... kolmesta. hups :D) kerrasta on kyllä ollut paljon hyötyä!

En tiedä miksi, mutta mulla on edelleen Rinkistä sellainen "vauvahevonen"-fiilis. Eli en uskalla vaatia, kun voi raukka pikku vauvaheppa ei se jaksa. No ei näin! Kyllä se jaksaa! Se haluaa oppia, nauttii treenaamisesta, ymmärtää kyllä ja jaksaa enemmän kuin luulen. Se tuli kyllä todistettua viimeistään nyt.

Joo, onhan se "vasta" 5-vuotias ja joo, friisit kehittyvät ja kasvavat hitaammin. Mutta totuus on se, että Rink tosiaan ON 5-vuotias. Meillä on tavoitteena syksyllä kisata koulua - tai ainakin käydä kisapaikalla kokeilemassa hengissä selviämistä. Ei silloin enää voi tyytyä keventelemään pari kierrosta kentän ympäri.


Mä sain tietysti heti noottia istunnastani, kuten tästä ensimmäisestä kuvasta näkee. Mun täytyy pitää ylävatsalihakset paremmin jännittyneenä, jotta ylävartalo ei keinu liikaa liikkeessä mukana. On se hyvä, että valmentaja käy palauttamassa takaisin maan pinnalle kun alkaa olemaan liian itsevarma olo. ;)

Rink tuntui paljon hitaammalta ja väsyneemmältä kuin mitä se on viime aikoina ollut, joten mun oli vaikea vaikuttaa siihen tarpeeksi. Sainkin sitten kommentin, että niin paljon kuin mulla on tällaisena päivänä pohje kiinni, tulee se myös olla niinä päivinä kun sillä on ylimääräistä energiaa. Aika hyvä muistutus kyllä, usein sitä saattaa alkaa "varomaan" omaa ratsastustaan kun hevonen "liikkuu eteen", samalla kun se kuitenkin saattaa olla pohkeen takana ja vain juoksee.

Tällaisina hitaina päivinä on kuitenkin tärkeää, että Rink liikkuu siinä tahdissa missä mä haluan ja edelleen tekee siirtymiset energian säilyttäen ja hetinyt eikä sittenjoskus. Jouduin ottamaan raipan apuun muutaman kerran sekä käynnin tahdin ja energian löytämiseksi, että ravisiirtymisissä. Musta tulee väsyneinä päivinä vähän liian kiltti ja lepsu ratsastaja, mutta se ei nyt valmentajalle ihan sopinut joten jouduttiin molemmat kunnolla töihin.


On niin keskittynyt ilme mulla


Sitten on se energian säilyminen siirtymisissä, varsinkin käyntiin siirtyessä Rink helposti plösähtää ja ajatus eteen katoaa. Sain ohjeeksi "lopettaa" siirtymisen ratsastus jo ennen kuin Rink siirtyi käyntiin, jotta olin antamassa sille energiaa ensimmäisestä käyntiaskeleesta alkaen. Hassusti selitetty, mutta valmentajani sanoin Rink aloittaa käyntiin siirtymisen jo monta askelta ennen kuin se pysähtyy - ikään kuin valtamerialus, jota ei ihan tuosta noin pysäytetä. Jos jään kiinni ja hidastamaan vielä siinä vaiheessa kun se on jo siirtynyt käyntiin, niin ei ihme jos energia katoaa lopullisesti. :)


Seuraava tehtävä oli ratsastaa lyhyen sivun keskeltä keskihalkaisijaa pitkin, säilyttää suoruus ja vaihtaa suuntaa. Helpommin sanottu kuin tehty meidän kapeassa maneesissa! Isoksi ja hieman kömpelöksi nuoreksi Rink kääntyy nykyään aika ok:sti, mutta tuossa teki hieman tiukkaa. Näkeehän sen jo mun keskittyneistä ja tuskaisista ilmeistä, ettei ollut ihan niin helppoa kuin miltä kuulostaa.

Katse menosuuntaan! 17,5 metriä leveässä maneesissa nuoren friisin kääntäminen keskihalkaisijalle on hieman haasteellista. :D Valtamerilaiva hei...


Ja sitten jatkoimme pohkeenväistöjen harjoittelua! Olen tehnyt niitä itsenäisesti, tosin eihän noita sivuaskeleen tapaisia vielä mitenkään voi kutsua pohkeenväistöksi. :D Ajatus on kuitenkin oikea! Rink kuitenkin aloittaa väistön "väärällä" etujalalla, jolloin se ei enää saa seuraavaa ristiaskelta tehtyä ja takaosakin jää kokonaan pois. Valmentaja auttoi Rinkiä ymmärtämään takaosan käytön tuuppaamalla sitä hieman pepusta sivulle. Onnistuihan se, ja näkeehän sen tuosta molempien ilmeestä kahdessa jälkimmäisessä kuvassa, että jotain meni perille onnistuneesti.





Samalla idealla sitten ravissa kaarteissa, ajatus pohkeenväistöön ja yritys väistättää isolla voltilla. Ei helppoa eikä se ihan onnistunut edes, mutta jotain pientä siellä tapahtui sillä valmentaja kehui jopa. On tässä kuitenkin vielä matkaa ja kesä meneekin tätä asiaa harjoitellessa. Olen kuitenkin iloinen miten paljon Rink on edellisen valmennuskerran jälkeen edistynyt esim. kulmien ratsastuksessa kun se on alkanut hieman ymmärtämään tätä väistättävää pohjetta.








Pohkeenväistön yritys

Laukasta mulla ei ole kuvaa, mutta videolla näkyy meidän räpiköimistä. Laukka on Rinkille rankkaa jo sellaisenaan, saatikaan sitten tällaisena energiattomana päivänä, SAATIKAAN sitten kun lähdetään ensimmäistä kertaa ikinä nostamaan laukkaa käynnistä. Olin ihan epätoivoinen kun valmentaja sen mulle sanoi, ja itsekin siinä väsyneenä aloin sitten selittelemään että ei siitä varmaan tuu mitään kun ei Rink ymmärrä jaadadajadajada. Valmentaja ärsyyntyi muhun ja sanoi että jos oot tota mieltä niin voit mennä suoraan takaisin talliin. Häpesin siinä sitten omaa epävarmuuttani/itseluottamuksen puutetta, joten yritin heittää surkeat ajatukset pois.

Ensimmäisissiä yrityksissä en ollut itse ollenkaan mukana ja sain huutia surkeasta istunnastani. "Istu jämäkämmin, älä lähde keinumaan/puskemaan ylävartalolla!", oli käsky. Yritin rentoutua ja ryhdistäydyin. Valmentaja kannusti sanomalla ettei me todellakaan haeta nyt mitään täydellistä käynnistä suoraan laukkaan-siirtymistä, vaan opetetaan Rinkille ajatus siitä. Ja että se lähti jo ajattelemaan nostoa näissä epäonnistuneissa yrityksissä. Tästä kommentista sisuuntuneena/kannustuneena yritin parhaani pitää pakan kasassa - oma istunta, apujen käyttö ja Rinkin liike. Se ei todellakaan ollut helppoa, mutta lopulta sain tehtyä molempiin suuntiin kaksi kelvollista siirtymistä. Raviaskelien kautta toki, mutta Rinkin ajatus oli oikea ja se kyllä lähti "nostamaan" laukkaa ihan käynnistä. Selkään en sitä niin hyvin tuntenut, mutta näen nyt jälkikäteen videolta valmentajan olleen oikeassa. 

Vaikea ja rankka valmennus, paljon epäonnistumisia, mutta myös paljon hyvää ja onnistumisia. Kesän kotiläksyjä ovat siis pehmeät, energiset siirtymiset, laukannostot käynnistä ja pohkeenväistö. Onneksi astutuskausi alkaa lähestyä loppuaan, niin pääsee Rink taas takaisin tavalliseen treenirytmiin. Tästä viisastuneena se saa ensi vuonna ottaa astutuskauden hieman rauhallisemmin ja asua oriasemalla kiireisimmät viikot. Treenata ehtii sitten koko muun vuoden eikä tarvitse miettiä onko energiat vähissä. :)

18 juni 2018

Snö villinä pellolla


Pitääköhän mun perustaa erikseen koirablogi... ;) Haha, alkuinnostusta nyt ainakin. Kyllä tämä kuvatulva jossain vaiheessa laantuu. Aika on mennyt super nopeasti! Snö on ollut meillä jo yli kaksi viikkoa ja tällä viikolla se saa sen 12-viikkos-rokotuksen. Kaikki on mennyt hyvin, tosin pientä "puppy bluesia" on ollut havaittavissa. Jatkuva ulkona ramppaaminen on henkisesti raskasta meille kaikille, varsinkin kun Snö välillä saa päähänsä ettei ulos voi missään nimessä pissata ja pissaa heti sisälle tullessaan. No, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä. Onneksi meitä on kaksi ihmistä jakamassa ulkoilutuksia. :) Yöt ovat sujuneet heti alusta asti todella hyvin, Snö nukkuu meidän kanssa makkarissa (omassa pedissään tai lipaston alla) ja on ollut melkein kaikki yöt "yökuiva", ulos n. kl 22-00 ja sitten 05-07. Ja koko tämä aika siis ilman vahinkoja!

Se on NIIN nopea oppimaan. Varmaan ihan normaalia koirille, mutta kyllä tämä silti yllätti! Opetin sille toissapäivänä uuden tempun, minkä se oppi kahdella yrityksellä. Haha, kuulostan ihan pikkulapsen vanhemmalta "Minun Purjo-Petteri 1,5 v lukee jo sujuvasti ja hakee ensi vuonna lääkikseen". ;)

Olemme tehneet "lyhytpitkiä" retkiä lähimetsissä/pelloilla ja Snö rakastaa seikkailuja. Se viipottaa kiltisti vierellä ja on todella rohkea. Parasta on juosta jonkun meistä perässä tai hakea palloa! Eilen olimme koirapuistossa ja harjoittelimme luoksetuloa. Meni ihan super hyvin näin ensimmäiseksi kerraksi. :) Uskon Snön pääsevän tulevaisuudessa treenaamaan agilityä ja "nose workia", sillä se rakastaa hyppiä/kiipeillä asioiden päälle (tätä tosin rajoitetaan eikä se saa hyppiä korkealta) ja etsiä asioita nenällään.

On se sellainen hurmuri kyllä! <3
Jatketaan heppajutuilla lähipäivinä... ;)






















14 juni 2018

Tallin uusi hurmuri


Muistatteko Senadorin, ystäväni PRE-ruunan jota ratsastin silloin tällöin?

Mio on hänen uusi hevosensa: iso, kimo PRE-ruuna. Otin muutaman kuvan siitä sen ensimmäisenä päivänä uudessa kodissaan. :) On se upea, vaikka en itse mikään PRE-ihminen olekaan - friisit rules. ;) Seuraa Mion menoa sen omistajan Instassa!






12 juni 2018

Snön ensimmäinen seikkailu


Snö pääsi viikonloppuna ensimmäiselle seikkailulleen! Lähdimme autolla muutaman kilometrin päässä sijaitsevalle järvelle. En osannut yhtään arvata miten Snö vieraassa paikassa käyttäytyy, sillä kotipihassa se on toistaiseksi ollut pennulle ominaisesti hieman varautunut, enemmän paikallaan asioita tutkien ja samaa nurmikkoa ympäri kulkien. Metsässä se kuitenkin oli todella rohkea, viipotti menemään hienosti vierellä ja oli ihan onnesta soikeana uusia paikkoja tutkiessaan. Itse uskaltauduin ihan veteen asti, en edes muista milloin olen viimeksi uinut näin aikaisin kesällä? Viime kesänä en käynyt järvessä/meressä kertaakaan. Vesi oli ihanan lämmintä ja paikka todella kaunis. Snö ei uskaltanut uida, mutta se kävi kuitenkin vedessä mahaan asti. Muuten se leikki rantakalliolla kävyillä ja nautti elämästä. :) Takaisin autolle kävellessä se oli hieman väsynyt ja halusi välillä syliin, mutta malttoi olla sylissä ehkä 5-10 sekuntia ja sitten oli taas voimaa hypellä itse eteenpäin. :D Vastaan tuli ihmisiä ja koiria, jotka se kaikki ohitti rauhassa, pari kertaa vastaantulevia vilkuillen mutta muuten hyvin käyttäytyen.

Tämän reissun jälkeen Snö on tuntunut paljon rohkeammalta ja on jo uskaltautunut pois kotinurmikoltakin. :) Se on niin ihana, reipas, rohkea ja ystävällinen pieni koiran alku! <3 En malta odottaa kaikkia seikkailuja, mitä tämän pörröpään kanssa pääsemme kokemaan. Snö täyttää perjantana 11 viikkoa. Punnitsin sen eilen ja tyyppi on kasvanut 1,5 viikossa melkein 400 grammaa painaen nyt 2,5 kg!