Visar inlägg med etikett haastepostaus. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett haastepostaus. Visa alla inlägg

22 dec. 2015

Kuvahaaste

Arvatkaa jaksoinko mennä tänään kouluvalmennukseen...?
No... En mä. :D

Se olisi tosiaan ollut klo 22-23 ja nyt kun on viimeinen puristus ja stressaavat hetket jäljellä töissä niin se tuntui vähän ylivoimaiselta. Mulla on kuitenkin tässä tällainen luonnoksiin jäänyt haastepostaus jonka päätin julkaista tähän väliin. Olen saanut haasteen kahdesta blogista (Doma Natural ja Elämäntapana hevoset). Haasteita on aina mukava tehdä, kunhan vain ehtii julkaisemaan ne! 


KUVAHAASTEEN SÄÄNNÖT

→ Valitse neljä kuvaa, jotka kuvaavat parhaiten sanoja luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen sekä todellisuus.
→ Neljän kuvan jälkeen valitse yksi vapaavalintainen kuva sekä valitse siihen kuvaa parhaiten kuvaava sana.
→ Haasta kuvahaasteeseen viisi blogia, joissa bloggaajalla on oma hevonen. Yksinkertaista ja helppoa!

No mulla nyt ei valitettavasti ole omaa hevosta mutta toivon silti saavani tehdä tämän haasteen. Ja viisi blogia täytyy haastaa mukaan... Laitetaan haaste AlexandralleJennille, OonalleMiralle ja Saaralle.

Luottamus - Topanga rakastaa ja luottaa "omiin" ihmisiinsä.

Onnistuminen - Ensimmäisiä ratsastuskertoja yli vuoden saikun jälkeen (kaviokuume + jalkavamma).

Epäonnistuminen - Pitkä saikku heijastui myös tähän Topangan huonoon puoleen... Liikaa energiaa. 

Todellisuus - Tiesittekö, että Topanga ei ole oikeasti hevonen?

Epätoivo - 7 kuukautta koppilevossa.

13 sep. 2015

Haasteita, Utmaningar

Blogiini on sadellut haasteita ja tunnustuksia, iso kiitos kaikille jotka ovat pientä blogiani muistaneet! :) Kokosin tähän yhteen postaukseen kaikki viime aikoina tulleet. En jaksa haastaa ketään, mutta toivottavasti vastaukset viihdyttävät!

Ensimmäinen haaste on Kiialta ja Kaviolla-blogista, ja ohjeet ovat seuraavanlaiset: "Lisää postaukseesi viisi kuvaa jotka kuvaavat mielestäsi parhaiten sanoja Onnellisuus, Rauhallisuus, Ystävyys, Muistot sekä Yritteliäisyys. Tämän jälkeen lisää vielä yksi kuva jota voit kuvailla haluamallasi yhdellä sanalla."

Jag har blivit utmanad flera gånger i andra bloggar, tack sä jätte mycket! :) Här har jag samlat ihop alla som jag har fått på senaste tiden. Jag orkar själv inte utmana någon men hoppas ni gillar mina svar.

Fösta utmaningen är från Kiia och Kaviolla-bloggen och idén är att visa bilder som förmedlar orden Lycka, Lugnet, Vänskap, Minnen och Ambitiös. Dessutom kan du också visa en bild med ett valfritt ord.


Onnellisuus, Lycka- ♥
Rauhallisuus, Lugnet - Vikingillä maastossa syksyllä 2014, Ute i skogen med Viking hösten 2014
Ystävyys, Vänskap - Ihana Topanga, Härliga Topanga
Muistot, Minnen - Sukeltaminen Teneriffalla tammikuussa 2015, Dykning på Teneriffa i januari 2015
Yritteliäisyys, Ambitiös - Ensimmäisiä ratsastuskertoja Topangalla vuoden sairastamisen jälkeen, Ett av de första ridpassen med Topanga efter hennes långa vila
Voima, Styrka - Maaikesta se oikein uhkuu, Det syns verkligen i Maaike


Lisäksi olen saanut kaksi Liebster-tunnustusta, Nealta ja Siiriltä. Kiitos molemmille! :) Ensimmäiset 11 kysymystä ovat Nealta ja kysymykset 12-22 ovat Siiriltä.

1. Olisiko elämäsi samanlaista ilman bloggausta?
Joo, eipä tämä suoranaisesti elämääni mitään erilaisuutta tuo. :) Postauksien kirjoittamiseen ei loppujen lopuksi kauaa mene, valokuvaamista ja kuvien muokkaamista harrastaisin joka tapauksessa. Toki jos en bloggaisi niin mulla ei olisi yhtä kattavaa päiväkirjaa. On ihan mielettömän kiva kaivaa vuosia vanhoja postauksia esiin ja muistella niitä hetkiä.

1. Skulle ditt liv vara likadant om du inte bloggade?
Jag tycker inte att det gör någon skillnad i mitt liv. :) I slutändan tar det inte så lång tid att skriva inlägg och jag skulle ändå fota och redigera bilder om jag inte bloggade. Men visst, om jag inte skulle ha en blogg skulle jag inte heller ha en så bra dagbok. Det är jätt ekul att kunna leta fram gamla inlägg och minnas hur det var då.

2. Mitä ajattelit tehdä huomenna?
Kirjoitin tämän postauksen perjantaina, joten huomenna on lauantai. Aamupäivällä käyn liikuttamassa ja hoitamassa Maaiken ja meillä on ehkä kouluvalmennus mikäli valmentajalle ei tule esteitä. Sitten iltapäivällä menemme mieheni vanhemmille syömään.

2. Vad tänkte du göra imorgon?
Jag skrev det här i fredags, så imorgon är det lördag. På förmiddagen ska jag ta hand om Maaike och vi ska kanske ha dressyrträning. Och på eftermiddagen ska vi äta hos mina svärföräldrar.

3. Onko sinulla suuria tulevaisuuden suunnitelmia?
En nyt sanoisi... :) Ihan tavallisia suunnitelmia. Tosin mikä on kenellekin suurta. 25-vuotiaan suunnitelmat kuulostavat ehkä suurilta kymmenen vuotta nuoremman korvaan ja taas pieniltä 35-vuotiaan mielestä. Mutta lähitulevaisuudessa (viiden vuoden sisään) olisi haaveissa matkustaa muutamaan paikkaan (USA, Aussit, Uusi-Seelanti, Thaimaa - saa nähdä mihin sitä on rahaa ja aikaa lähteä) sekä saada lapsi ja koira. :)

3. Har du stora planer för framtiden?
Nej, det tycker jag inte... :) Helt vanliga. Men visst, allt är relativt. När man är 25 år och gör planer kanske de låter stora för en som är tio år yngre, och tvärtom kan de kännas små för en som är 35 år gammal. Men inom den närmaste framtiden (inom fem år) skulle jag vilja resa till några utvalda ställen (bl.a. USA, Australia, Nya Zeeland och Thailand - beror bara på hur mycket tid och pengar man har), få barn och skaffa en hund. :)

4. Tähän mennessä paras päivä?
Omat häät! Koko päivä oli aivan täydellinen, niin kliseistä kun onkin sanoa noin... Muistan vieläkin sen hetken, kun mulla oli ammattilaisten loihtima kampaus ja täydellinen meikki sekä maailman upein mekko päällä - en meinannut uskoa peilikuvani olevan totta, olin mielestäni niin kaunis haha. :D Juhlat menivät todella hyvin, kaikki onnistui ja sääkin oli täydellinen.

4. Bästa dagen hittills?
Vårt bröllop! Hela dagen var helt perfekt, hur klyschigt det ny än låter. Jag minns fortfarande den stunden efter att frisören hade fixat mitt hår, make up artisten mitt smink och jag hade fått på mig den där underbara klänningen - jag kunde knappt tro mina ögon när jag såg mig själv i spegeln, jag tyckte jag var så vacker haha! :D Festen gick super bra, allt lyckades och till och med vädret var perfekt.

5. Entä huonoin?
Se oli niin huono päivä, etten halua siitä puhua julkisessa blogissa.

5. Och den värsta?
Det gick så illa den dagen att jag inte vill prata om det i bloggen.


6. Elämässäsi tärkeintä?
Mies, perhe, Tahvo-kissa ja oma sekä läheisten ihmisten terveys ja onnellisuus.

6. Vad är viktigast i ditt liv?
Min man, familj, katten Tahvo och det att jag själv och mina nära människor är friska och lyckliga.

7. Oudoin tapasi?
Laitan ketsuppia perunamuussiin. Kiroilen suomeksi.

7. Dina konstiga vanor?
Jag äter min potatismos med ketchup. Och jag svär på finska.

8. Paljonko käytät aikaa blogiisi?
En osaa yhtään sanoa! Varmaan 30 min - 3 h per päivä? Valokuvien muokkaaminen on se aikaavievin homma mutta jos kuvat liittyvät johonkin tilaukseen/valokuvausprojektiin niin periaatteessa se työ ei kuulu blogiin. Kirjoitan yleensä useamman postauksen valmiiksi kerralla ja ajastan niitä. Yhteen tavalliseen postaukseen kuluu aikaa 15-45 min, riippuu pituudesta, omasta ajatuksen juoksusta ja teenkö käännöksen vai en. Taidankin tehdä seurannan ensi joltain viikolta ja kirjata ylös kuinka paljon menee mihinkin aikaa. Lasketaanko tähän siis valokuvaaminen, Instagramin päivitys ja kommentteihin vastaaminenkin?

8. Hur mycket tid lägger du ner på din blogg?
Det är jätte svårt att säga! Typ 30 min - 3 h per dag? Det som tar längst är att redigera bilder men oftast hör ju det till någon beställning eller fotoprojekt så jag tycker inte att man ska räkna med det i bloggen. Oftast skriver jag flera inlägg åt gången och tidsinställer dom sen. Ett vanligt inlägg tar väl mellan 15-45 min att skriva, beroende på längden, hur bra mina tankar flyter på och om jag översätter eller inte. Tror faktiskt jag ska göra en uppföljning någon vecka och se hur mycket tid allt tar. Ska man liksom räkna med fotografering, Instagram och kommentarer också?

9. Mitä odotat tällä hetkellä eniten?
Hui, en oikeastaan mitään, ainakaan hirveän paljoa. :D Viikonloppua? Tai ensi viikolla alkavaa estekurssia? Seuraavaa Suomen reissua? Ensi kesää? Iltapäivän salitreeniä ja ensimmäistä ajokertaa uudella autollamme? Sunnuntain estekisoja?

9. Vad längtar du mets på?
Oj, jag vet inte riktigt, inget speciellt. :D Helgen kanske? Eller hoppkursen som börjar nästa vecka? Min nästa resa till Finland? Sommaren? Träningspasset på gymmet och första turen med vår nya bil? Söndagens hopptävlingar?

10. Mikä saa sinut innostumaan?
Jos nyt jätetään hevosjutut kokonaan pois, niin... Aurinkoinen kesäpäivä, sopivan kokoinen jäätelöannos pakastimessa, Tahvon leikittäminen, kukkien saaminen, lasi kylmää shampanjaa, matkan varaaminen, työpäivän loppuminen, kuntosalin oven avaaminen, kevään ensimmäisen leskenlehden näkeminen, uuden kalenterin aloittaminen.

10. Vad gör dig entusiastisk?
Om man utesluter hästrelaterade saker så... En solig sommardag, en lagom portion av favoritglassen i frysen, leka med Tahvo, få blommor, ett glas kall champagne, boka en resa, när en arbetsdag närmar sitt slut, öppna dörren till gymmet, att se vårens första tussilago, att börja en ny kalender.

11. Mitä muuttaisit jos voisit?
Tekisin vähemmän töitä ja saisin enemmän rahaa. ;) Myös muutaman nuoruuden virheen voisin taikasauvalla tehdä tekemättömäksi.

11. Vad skulle du ändra om du kunde?
Jag skulle jobba mindre och tjäna mer. ;) Och jag skulle också gärna radera några misstag man har gjort när man var ung...

12. Elämäsi hevonen?
Tähän astisessa elämässäni se on Topanga.

12. Bästa hästen i ditt liv?
Hittills är det Topanga.

13. Mieleenpainunein onnistumisesi ratsastuksen saralla?
Ne on aina ne pienet hetket. Tässä lähiaikoina mulle tulee mieleen viimeisimmät ratsastukset Topangalla ja Maaikella, ei mitään muuta ihmeellistä kuin se perstuntuma, että nyt liikkuu hevonen hvyin ja homma näyttää hyvältä.

13. Vad har du lyckats bäst med i din ridning som du kommer ihåg?
Dom små stunderna. Nu under den senaste tiden har det känts så bra att rida Topanga och Maaike, bara den där känslan man får i sadeln att nu rör hästen sig fint och det ser bra ut.

14. Kadutko jotain hevoselle tekemääsi? Jos kyllä, niin mitä?
En, olen muistaakseni aina ollut todella asiallinen ja jämäkkä hevosen käsittelijä enkä ole ainakaan tahallani tehnyt mitään väärää, toki en voi sanoa hevosenkäsittelytaitojeni aina olleen niin asiantuntevia tai kypsää. Okei, ehkä ei ollut niin fiksua syöttää Amerikan pastilleja hoitohevoselle, mutta olin silloin 9-vuotias... :D

14. Ångrar du något som du har gjort åt en häst? Vad då?
Nej, om jag minns rätt har jag alltid varit väldigt bra med hästar och har inte gjort något fel åtminstone med avsikt, dock har jag inte alltid varit så proffsig eller mogen så klart. Okej, kanske det inte var så smart att mata godis till min sköthäst, men då var jag nio år gammal. :D

15. Kuvaile hevosta viidellä sanalla.
Kaunis, herkkä, iso, onnellisuuttatuova ja karvainen. ;)

15. Beskriv hästen med fem ord.
Vacker, känslig, stor, lyckabringande och hårig. ;)

16. Minkälainen on unelmiesi hevonen?
Musta puoliverinen tamma, päässä tähti tai läsi ja joka jalassa sukka. Se olisi joka tavalla täydellinen: vaativan tason kouluhevonen, upeat liikkeet mutta kuitenkin helposti istuttavat, hyvä hyppäämään, täysin maastovarma, TÄYSIN terve AINA ja IKUISESTI, kiltti kuin mikä ja noin 170 cm korkea. Ei liikaa vaadittu? ;)

16. Hurdan är dina drömmars häst?
Ett svart halvblodssto, en stjärna i pannan och strumpor på varje ben. Den skulle så klart vara perfekt på alla sätt: en dressyrhäst för de svåra klasserna, fina steg men ändå lätt att sitta, bra på att hoppa, trygg att rida ut på, HELT frisk ALLTID och FÖR EVIGT, super snäll och ca 170 cm hög. Det var väl inte för mycket? ;)

17. Mikä motivoi sinua ratsastuksessa?
Onnistumisen ja ilon tunne, jatkuva kehittyminen ja välitavoitteisiin pääseminen. Ne hetket kun hevonen liikkuu paremmin kuin koskaan, yhteispeli toimii ja lopuksi vielä joku random tulee kehumaan miten hyvin ratsastit ja sovitte hevosen kanssa yhteen. :)

17. Vad motiverar dig mest i ridningen?
När man lyckas och får glädje, gör framsteg och når sina delmål. Och de stunder när hästen rör sig bättre än någonsin förut, man funkar bra ihop och efter ridningen får man höra från någon hur bra det såg ut och hur bra du passar ihop med hästen. :)

18. Jos saisit ostaa minkä tahansa tuotteen mistä tahansa hevostarvikeliikkeestä ilman budjettia, mitä ostaisit? 
Kymppitonnin lahjakortin, heh... No jos jonkun yksittäisen tuotteen niin ostaisin sellaisen iiiihanan Samshieldin kypärän jossa on se kimalteleva keskiosa. Tyyliin tämän.

18. Om du fick köpa vad som helst från en ridsportsbutik utan nån budget, vad skulle du köpa?
Ett presentkort på 100.000 kr, haha... Nej men om det var en specifik vara så skulle jag köpa en sån där suuuper fin blingig hjälm från Samshield.

19. Pelkäätkö jotain hevosten seurassa/ratsastaessasi?
Useiden takapakkien seurauksena olen hirveän vainoharhainen ja kuvittelen vähän liian usein hevosen menevän rikki tai saavan kaviokuumeen koska se sai nyt puolikkaan porkkanan liikaa...

19. Är du rädd för något när du är med hästar?
Efter flera bakslag under de senaste åren är jag jätte paranoid och inbillar mig ofta att nu går hästen sönder eller får fång när den fick en halv morot för mycket...

20. Lempparikuvasi sinulle tärkeästä hevosesta?
20. Favoritbilden på en kär häst?


Varmaan tää kuva Topangasta. Tässä olin ratsastanut Topangalla muutaman viikon ja se oli mennyt ihan hurjasti eteenpäin niin lyhyessä ajassa. Se liikkui kerta kerralta paremmin, oli mielettömän motivoitunut työskentelemään ja ihana ratsastaa. Sitten tein muutaman viikon mittaisen reissun ja yhtäkkiä Topanga olikin ottanut takapakkia ja muuttunut ihan oudoksi. No, nyt ollaan taas takaisin näissä tunnelmissa ja toivottavasti suunta pysyy samana. :)

Tror det är denna på Topanga. Här hade jag ridit Topanga under några veckors tid efter hennes långa vila och hon hade gått jätte mycket framåt på en så kort tid. Hon rörde sig bättre och bättre för varje ridpass, var jätte motiverad på att jobba och härlig att rida. Sen var jag borta några veckor och plötsligt hade Topanga blivit sämre och jätte konstig. Men nu är vi nästan tillbaka i det här stadiet och jag hoppas att det fortsätter så. :)

21. Mieleenpainunein uutinen hevosmaailmasta?
Varmaan tuo tällä hetkellä pinnalla oleva Cajuksen tapaus.

21. Vilken nyhet från hästvärlden kommer du bäst ihåg?
Tror det är pedofilskandalen med Cajus Aminoff i Finland just nu.

22. Luotatko hevosiin täysillä, vai oletko ennemmin hieman varautunut?
Sekä että. Eläimeen ei koskaan voi luottaa 100%, mutta tuttuihin ja luotettavaksi todettuihin hevosiin luotan kyllä 99%. Mutta olen kyllä aina varautunut eteen tuleviin asioihin ja en esim. koskaan ratsasta ilman kypärää.

22. Litar du på hästar helt fullt, eller är du kanske lite reserverad?
Både och. Man kan aldrig lita på ett djur 100%, men på hästar som jag känner och vet att dom är pålitliga så litar jag kanske 99%. Men jag är alltid beredd på att saker kan hända och rider t.ex. aldrig utan hjälm.

24 juni 2015

Läski, laiha, iso nenä, hörökorvat, lättäjalat.

Ulkonäkökompleksi. Tuskin on montaa ihmistä joka ei siitä jossain vaiheessa elämäänsä kärsisi. Kaktu kirjoitti jokin aika sitten postauksen jossa hän haastaa muut bloggaajat kirjoittamaan mistä ulkonäössään tykkää ja mistä ei. Ja täytyy mainita vähintään viisi positiivista asiaa. Jos päätätte kirjoittaa aiheesta niin laittakaa linkki omiin blogeihinne, näitä on kiva ja hyvä lukea! :)


Mulla on todellakin viha-rakkaussuhde omaan ulkonäkööni. On todella paljon asioita joista pidän mutta samalla koen ahdistusta yhtä monesta. Olen esimerkiksi todella tyytyväinen kasvoihini päähäni, mutta kun niiden osia alkaa erittelemään niin en enää olekaan niin tyytyväinen. Ja on kyllä uskomatonta miten itsekriittinen sitä voikaan olla. Sellainen piirre josta ei itse tykkää onkin sellainen mitä kukaan muu ei ole koskaan huomannutkaan tai josta joku tykkää mielettömästi.

HIUKSET. Ah niin ohut liruletti ja ihan väärän värinenkin. Siskollani ja äidilläni on ainakin kolme kerta paksummat hiukset kuin mulla, mä taisin periä isäni fledan. No, näillä mennään mitä on annettu ja hyvinä päivinä tykkään kyllä hiuksistani. Olen tyytyväinen siihen ruskeaan sävyyn minkä saan purkista ja haluaisin todella kovasti olla naturelli brunette, mutta harmi kyllä se blondi juurikasvu puskee sieltä esiin todella innokkaasti ja jos en värjää hiuksia 2,5 viikon välein niin näytän kaljuuntuvalta. Kuten esimerkiksi nyt. Hiukseni kasvavat siis nopeasti mutta eivät tuuheiksi.

KASVOT. Tykkään kasvojeni mallista, silmieni koosta, hymystäni ja hampaistani. Sen sijaan nenäni, kaksoisleuka, silmäpussit ja vaaleat kulmakarvat eivät ole suosiossani. Ihoni on aina ollut hyvässä kunnossa ja käytän meikkivoidetta ehkä muutaman kerran kuukaudessa kun jaksan panostaa meikkiin enemmän tai on jotkut juhlat. Silmät ja hymy ovat aina olleet "valttikorttini". Vaikka olenkin tosi tylsän näköinen ilman meikkiä kun ripset ovat vaaleat ja suorat ja kulmakarvat hiusten väriin verrattuna todella vaaleat (näissä kaikissa kuvissa niissä on väriä), niin ei kuitenkaan tarvita kuin se kulmaväri ja ripsari niin silmät tulevat esiin. Vasen korvani höröttää aika paljon, se jäi nimittäin puristuksiin synnytyksessä ja on siis aina ollut tuollainen. Teini-iässä se häiritsi mua todella paljon enkä koskaan pitänyt hiuksia kiinni mutta nykyään en enää ajattele sitä yhtään ja mulla onkin hiukset todella usein ylhäällä. Voisinpa vielä lopuksi mainita etten tykkä isältäni saadusta vinosta nenästäni, otsarypyistäni jne... Mutta antaa olla. ;)


VARTALO. Se on kyllä todellinen taistelukenttä. Heti kun jättää pari päivää treeniä väliin ja viettää mättöviikonlopun tuntuu kuin olisi välittömästi paisunut. Ja joskus sitä paisuukin. :D Mutta sitten vaan takaisin kuriin. Olen käynyt säännöllisesti salilla nyt about kolme vuotta eikä sieltä peilistä vieläkään tuijota vastaan fitnesspimu tai miehen näköinen lihaskimppu. Miksei? No arvatkaapa. Mä vaan rakastan liikaa suklaata ja karkkia. Valehtelematta mulle on TODELLA iso saavutus jos olen edes yhden päivän ilman herkkuja. Ikuinen taistelunaihe enkä usko koskaan sitä taistelua voittavani mutta yritys on kova ja sen takia sitten täytyykin treenata niin paljon. :D Käyn puntilla yleensä neljä kertaa viikossa, joskus kolme ja joskus viisi. Riippuu vähän mitä muuta ohjelmaa sillä viikolla on.

Olen kroppaani tyytyväinen kyllä. Välillä joka päivä mua kyllä ärsyttää ne ylimääräiset löllöt reisissä ja missä milloinkin, mutta ilman niitä ei kehitystä huomaisi eikös? ;) Joskus selittelin miten isot lihakset mulla on ja sen takia näytän isommalta kuin olen (:D) mutta se nyt on samaa selittelyä kuin isot luut. Nyt olen ollut vähän kurinalaisempi ravinnon ja cardion suhteen joten lihaserottuvuutta on tullut hieman lisää, mutta siihen täydellisyyteen en taida koskaan päästä ja sen takia tää onkin niin hauskaa puuhaa. ;)

PS: Jos joskus ikinä eksyn fitnesskisoihin lupaan vetää poseeraukset näillä ilmeillä. Onneksi en siis koskaan sinne mene. :D


Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen miten vahva olen! Tää yllä oleva punttiskuva on joku puoli vuotta vanha. Tossa mä kyykkään 30 kg ja tällä hetkellä vedän 3x10 sarjat 50 kg. Muistan kun mulle oli kova saavutus maxata 45 kg! Nyt en ole päässyt pitkään aikaan kokeilemaan sitä maximipainoa kun harvoin on kaveri mukana salilla, mutta seuraavan kerran kun siihen on mahdollisuus niin olisi tavoitteena 60 kg. Ehkä mä sitten puolen vuoden päästä vetelen sarjat sillä kuudellakymmenellä kilolla. Hauiskäännössä otan käteen 9 kg painon. Ylätaljaan isken 40 kg. Ja edistyn koko ajan. :)



Parasta ja huonointa mussa on ilmeikkyys. Oon saanut kuulla (jopa mun mieheltä...) että mun perus ilme on se "bitchy resting face" eli saatan näyttää aika jurolta ja vaikeasti lähestyttävältä, mutta heti kun rentoudun ja puhun niin sieltä tulee se positiivinen Rosse esiin. Jolla on maailman kamalimmat ilmeet ja räkänauru. 


Tärkeintä mulle on kuitenkin että mun kroppa toimii. Uskokaa pois, ongelmia on ollut varsinkin nyt viimeisimpinä vuosina. Tuntuu todellakin ettei vanhuus tule yksin vaikka ikääkään mulla ei ole kuin 25 vuotta! Kuitenkin jouduin lonkkaleikkaukseen jo 22-vuotiaana ja joudun siis olemaan edelleen todella tarkka miten lonkkaani rasitan ja että teen kaikki liikkeet oikein. Lonkan nivelpussin tulehdus on iskenyt leikkauksen jälkeen kaksi kertaa. Ekalla kerralla se oli niin paha etten pystynyt edes kävelemään, lonkkaan sattui niin paljon että se petti alta jopa kävellessä. Silloin sain siihen kortisonipiikin. Nyt noin kuukausi sitten huomasin tulehduksen hiipivän päälle ja lopetin saman tien kaiken lonkkaa rasittavan liikunnan, rullailin lonkkaa foamrollerilla ja venyttelin päivittäin. Luojan kiitos sain näin estettyä ettei se tulehdus iske päälle kunnolla!

Toinen tärkeä juttu mulle on hyvä ruokavalio. Vatsani on todella herkkä ja ärtyy milloin mistäkin. Olen epäillyt keliakiaa, laktoosivammaa, ärtynyttä suolta, crohnia ja jopa suolistosyöpää. Suurin syy sen oireiluun tuntuu kuitenkin olevan stressi, liikaa viljaa ja huonosti sulavat ruoka-aineet. Koitan siis syödä mahdollisimman terveellisesti, käytän ruoansulatusta edistäviä lääkkeitä silloin tällöin, urheilen säännöllisesti ja vältän gluteenia. En kuitenkaan elä täysin kurinalaisesti ja pienet määrät gluteenia vatsani kyllä sietää. Jokainen vatsan kannalta hyvin mennyt viikko on pieni voitto. :)

21 maj 2015

One day in Sweden - #MieluumminOlisinTallilla


Blogitallin viikkohaasteen aiheena on tehdä My Day-tyylinen postaus, ja nyt te pääsettekin näkemään pienen palan arkeani Tukholmassa.


Aamu alkaa torkuttamismaratonilla. Tällä kertaa 40 minuuttia, siis oikeasti??? Miten voi olla niin vaikea herätä! Argh. Kun vihdoin saan itseni ylös sängystä 6:40 ja katson lämpömittaria niin masennun vielä enemmän. On kyllä vaikea uskoa, että vuosi sitten tähän aikaan oli +25 ja poltin itseni terdellä istuessa. No ei muuta kuin aamupalaa naamaan ja pikameikin teko.



Aloitan työpäivän kotoa käsin seitsemän aikoihin. Teen mielelläni muutaman tunnin töitä ennen toimistolle lähtöä niin työmatkakin tuntuu lyhyemmältä kun ei tarvitse kököttää jonoissa... Me asutaan aika landella (tai saaristossa kuten täkäläiset haluavat asian ilmaistavan) ja dösä kulkee vain muutaman kerran aamulla enkä jaksa stressata siitä, joten ajan yleensä autolla reilu 10 km päähän jossa on "pendelparkering" (en tiedä mikä se on suomeksi, mutta siis pysäköitialue johon voi jättää auton ja jatkaa matkaa julkisilla). Sieltä menee dösiä  3-10 min välein. :) Bussimatka Slusseniin kestää noin 45 min ja vaihdan Slussenissa metroon. Perillä Hornstullissa käyn nopeasti Hemköpistä ostamassa vähän välipalaa: raejuustoa, rahkaa, kurkkua ja avokadoja. Kun pääsen sisään toimistoon käynnistän tietokoneen, avaan ohjelmat ja työpäivä voi jatkua. Nappaan kahvihuoneesta banaanin ja mandariinin, aamupala nr 2 ei ole koskaan huono idea. ;)


Lounastauon vietän kuntosalilla. Mikä onni, että SATS löytyy kulman takaa. Mulla on kevyempi viikko menossa treenin suhteen mikä tarkoittaa sitä, että teen vain cardiota. Poljen 50 min crosstrainerilla samalla Viaplayta katsoen. Sen jälkeen teen vähän vatsoja: 3x15 sit ups, 3x15 vartalonkierto ja 3x15 jalkojen nosto. Kyllä polttaa! Treenin jälkeen lämmitän lounaaksi gulassikeittoa ja syön sen töiden lomassa.


Töiden jälkeen menen metrolla keskustaan ja käyn nopeasti Åhlensilla. Pakollinen visiitti, olishan se nyt aika sääli olla käyttämättä -20% alekuponkia ja 50 kr etuseteliä. :D Mukaan tarttuu muutama meikkijuttu. Ostosten jälkeen piipahdan alakerrassa sijaitsevassa Hemköpissä jossa on todella hyvä tarjonta "naturgodisia". Harmittaa etten voi syödä pähkinöitä, mutta rakastamiani valkosuklaa-mansikkapalloja kyllä. Tosi terveellistä hei. ;) Seuraavaksi suuntaan Östermalmilla sijaitsevaan Zara Homeen. Voisin ostaa sieltä kaiken... ♥ Mutta tällä kertaa etsin purnukkaa vanulapuille, onnistuin nimittäin tiputtamaan edellisen (ihanan, kauniin ja nyt valitettavasti loppuunmyydyn...) purkin lavuaariin ja se meni rikki. Sitten takaisin Slusseniin, vähän smoothieta naamariin ja bussilla kotia kohti.


Välipysähdys Maxissa ja viikko-ostosten teko... Inhoan ruokakaupassa käymistä! :( Kotona teen ruoaksi "hälsotallrik" (terveyslautanen), eli vähän niin kuin salaatti mutta kaikki ainekset ovat erikseen. Ainakin täällä Tukholmassa näitä myydään lähes jokaisessa kahvilassa. Lautaselle eksyy kanaa, kurkkua, tomaattia, parsakaalia, siemeniä, avokadoa, paprikaa, sipulia, raejuustoa, pinaattia ja fetaa. Terveisin, rakastan ruokaa! Mulla on paha tapa katsoa jotain ohjelmaa syödessäni ja just nyt oon ihan koukussa Täykkäreihin. Ruokalevon jälkeen käymme L:n kanssa 40 min kävelylenkillä.


Lenkin jälkeen käyn pikasuihkussa ja kymmenen aikaan mun maha kurnii taas, joten teen munakkaan johon tulee tomaattia, pinaattia ja paprikaa. Sanoinko jo, että rakastan ruokaa? Vietän samalla laatuaikaa Tahvon kanssa ja katson (taas) Täydellisiä naisia. Tahvo näkee ovenkarmissa hämähkin ja ryntää vahtimaan sitä. Sen jälkeen se tulee mun viereen nukkumaan. Godnatt!

25 mars 2015

Rossen kootut sählingit

Aloitin ratsastamiseen 6-vuotiaana vuonna 1996, joten voitte vain arvailla kuinka paljon mokia, sattumuksia ja kommelluksia näiden lähes 20 vuoden aikana on kertynyt... Aika harva näistä on tallentunut kameralle, harmi kyllä. Musta ei esim ole olemassa ainuttakaan tippumiskuvaa. Hauskoja tilannekuvia löytyy jonkin verran ja sitten on tietysti olemassa niitä ihanan kamalia kuvia joissa hevonen näyttää muulilta ja ratsastaja sumopainijalta. :D

"Tunnetuin" mokavideo taitaa olla tämä lastausvideo vuodelta 2006 joka on kerännyt Youtubessa lähes 70 000 katsojaa. Se on mun mielestä aika paljon, sillä en ole tietääkseni tätä koskaan missään mainostanut. :D Eihän tuo nyt kaunista katsottavaa ole, mutta onhan se nyt aika huvittava... Poni vie naisia ihan kuus nolla. Mainittakoon vielä se, että poni ei kyllä oikeasti pelännyt yhtään vaan oli just sellanen perus kusipääponi joka teki mitä huvitti. Tokalla yrityksellä se käveli suoraan koppiin.


Tämä alla oleva video oli esillä mun vanhassa blogissa ja on just sellanen perus teinivideo "siis ihquu oon tääl pöndel siis daa", en tiedä mikä idea oli kuvata tällainen omasta pärstästä mutta onhan se nyt aika hauska nähdä kymmenen vuoden jälkeen... :D Terveisin, Rosse 16 v


Kolmas video mikä löytyi Youtuben syövereistä on tämä selkäännousuvideo Gracian kanssa, taitaa olla pari vuotta vanha. Mun oli tarkoitus näyttää kuinka hyvin pääsen selkään penkiltä ilman satulaa (edellisellä kerralla pääsin siis aivan loistavasti), mutta tällä kertaa ei mennyt ihan kuin Strömsössä... :D Voi hepparaukkaa. Kauhea eläinrääkkääjä. :('


Jepjep. Jokohan olen nolannut itseni täysin? ;) Mutta ei tässä vielä kaikki, vaan olkaapa hyvä, kuva-arkistojen aarteita vuosilta 2005-2014!


Tyylillä yli esteestä. Ai kamala :D (Mel Veraz 2010)


Mun heppamokat on painottuneita näihin aivan kamaliin ilmeisiin joita kykenen tuottamaan satulassa istuessani. Tai ilman satulaakin. (Master Piece 2013)


Tässä toinen tyyliesimerkki esteen ylityksestä. Heppa taisi vähän singahtaa, ups. (Szamot 2012)


Niin korkeaa kouluratsastusta, ettei sitä muut ymmärrä. (Mel Veraz 2010)


En tiedä kumpi pitäisi viedä hoitoon, hevonen vai ratsastaja? (Mel Veraz 2010)


Näin käy välillä kun hevonen ottaa suunnaksi tallin ja vauhdiksi ferrarin. (Topanga 2014)


Tietääkseni talutan tässä arabioria, mutta se näyttää enemmän korvattomalta muulin ja shettiksen risteytykseltä??! (Mel Veraz 2010)


Epäonnistuneet estekisat. :D Toi este oli niin kamala, että sen eteen piti tehdä täysstoppi ja sitten hypätä korkea tasajalkaloikka yli. Kuski ei pysynyt messissä. (Mel Veraz 2010)


Älä luota siihen, ettet näy kuvassa. Lopputulos voi olla kaunis... (Gracia 2013)


Mikäli puskan takaa kaahaa keltainen pakettiauto on aivan täysin asiallista esittää muutama sivuloikka. (Gracia 2012)


Näin voi käydä mikäli ratsastat kouluhevosella jolla ei ole pahemmin hypätty. (Master Piece 2011)


Temppuilu nelivuotiaan hevosen selässä on vähemmän viisasta... (Jet 2006)


Tässä taas tapaus jossa täytyy vakavasti harkita jomman kumman osapuolen hoitotarvetta. Tässä tosin hevonen on se selkeämpi apua tarvitseva osapuoli. (Jet 2006)


Kun aiemmin epäilin hevosen muuttuneen muuliksi, niin tässä toinen tapaus josta en ole niin varma mikä otus se on. Karhu ehkä? (Jet 2005)


Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä (nyt kukaan ei enää ota mua vakavasti), naamiaisratsastus ja kuva hetkeä ennen ratsastajan jalkautumista. Hevoselle tämä härdelli oli vähän liikaa ja kun kaijuttimista alkoi raikaamaan Mikkihiiri merihädässä niin heppa päätti ottaa jalat alle. (Daros 2004)


Osallistu sinäkin Blogitallin viikkohaasteeseen!

12 mars 2015

Blogihaaste: Lemppariblogit


En harmikseni ehtinyt muuton takia mukaan Blogitallin edelliseen haasteeseen, mutta nyt ehdin! Tällä kerralla tehtävänä on kertoa omista lempiblogeista. Tämä aihe on lähellä sydäntäni, sillä olen blogien suurkuluttuja, etsin itse jatkuvasti lisää hyviä ja laadukkaita blogeja lukulistalleni ja niinpä jaan mielelläni myös omat lempparini eteenpäin.

Olen tehnyt kolme samankaltaista postausta jokin aika sitten (1, 2, 3) mutta teen nyt ihan uuden listauksen johon kokoan kaikista lemppareimmat blogit, ne joihin hyökkään heti samalla sekunnilla lukemaan kun uusi postaus ilmestyy. Moni näistä on ollut lukulistallani jo monta vuotta (varmaan lähes niiden perustamisesta asti), ja sitten on myös sellaisia jotka olen lisännyt lukulistalleni ihan hiljattain mutta ne ovat nousseet nopeasti lempparien joukkoon.



"Koulukilpailuja, valmennuksia, treenejä, yleistä elämää oman hevosen kanssa. Periksiantamattomuutta, onnistumisia, ei-niin-onnistumisia, haasteita, iloa,onnea. Siitä on tämä blogi tehty. Blogin päätähtenä toimii torinhevostamma Arbaleesia. Tämän seikkailuista kertoo minä, 18-vuotias heppatyttö Etelä-Suomesta."


Olen lukenut Alexandran blogia jo monta vuotta, seurannut vastoinkäymisiä Arbaleesian terveyden kanssa ja iloinnut heidän menestyksestään kouluratsastuksessa viime vuonna. Toivon kovasti heidän hyvän onnen nyt jatkuvan sillä he ovat kyllä tehneet hurjasti töitä viime aikoina ja edistyneet mielettömästi!



"Tervetuloa lukemaan blogia minun sekä rakkaan puoliveriruunani Nuutin elämästä ! Täällä kertoilen yhteisestä arjestamme, sen tuomista iloista ja suruista, onnistumisista ja vastoinkäymisistä. Satunnaisesti mukana pyörii myös muutamia muita ratsastelemiani hevosia, ja ei heppa-aiheisiakin päivityksiä mahtuu joukkoon silloin tällöin, mutta pääpaino on kuitenkin Nuutin elämässä."

Susannan ja Nuutin blogi on myös kuulunut lukulistalleni jo todella kauan. Nuutti on niin hauska ja ilmeikäs hevonen ja Susanna osaa kirjoittaa todella elävästi ja huumorintajuisesti. Blogin kuvat ovat myös aina yhtä kivoja!





"Jag är finlandssvensk och bor i Italien med min italienska man och våra tre barn. Tillsammans med min dotter, Sofia som nu är 14 år, har jag blivit hästtokig igen efter en lång paus. Den här bloggen är en slags dagbok om vår gemensamma hobby, om våra ridlektioner och äventyr till häst. Jag älskar också att fotografera, så det kommer att finnas många bilder på oss och hästarna. Lillasyster Carlotta har följt oss till de olika stallen sedan hon var riktigt liten och nu när hon är 9 år har hon också blivit ordentligt hästbiten."


Tämän blogin löysin omien lukijoideni joukosta, ja millainen helmi se onkaan! Harvemmin pääsee seuraamaan hevostelua italialaisittain. Blogissa on mielettömän hienoja kuvia.



"Tervetuloa blogini pariin! Täällä kirjoittelee nuori kouluratsastaja Järvenpäästä, joka treenaa ja kilpailee tämänhetkisen kisahevosen kanssa alue-ja kansallisella tasolla vaativia luokkia. Kaudella 2014 on tarkoitus kilpailla Prix St Georges ja Inter I luokkia. Blogissa seurataan meidän treenejä ja kisoja, intohimona siis kouluratsastus, johon olen hurahtanut täysillä. Mielelläni jaan kokemuksiani ja näkemyksiäni täällä blogin parissa ja on hienoa, jos joku saa ideoita myös omaan tekemiseensä hevosten kanssa niistä. Olen sitä mieltä, että jos tarpeeksi paljon haluat jotain ja olet valmis tekemään töitä sen eteen, voit myös sen saavuttaa. Jos kiinnostuit, liity lukijaksi ja hyppää mukaan meidän arkeen!"

Nooran blogin olemassaolosta oon tiennyt jo jonkin aikaa mutta en tiedä miksen ole aiemmin käynyt lukemassa. Blogitallin myötä sinne kuitenkin päädyin ja jäin koukkuun! Taitava ratsastaja ja upeat hevoset, hauskat tekstit ja hyvät kuvat.



"23 vuotias nainen uudeltamaalta kirjoittaa elämästään ja hevosestaan. Rakastaa kauniita valokuvia ja elämän pieniä suuria iloja."


Myös Jillan blogi on sellainen jonka olemassaolosta olen kyllä ollut tietoinen mutta lukijaksi asti en ole koskaan päässyt. En ole roturasisti, mutta suokit ja suokkiblogit eivät jostain syystä ole koskaan sytyttäneet... Tätä blogia luenkin pääosin Jillan takia, sillä mistään muusta blogista en ole vielä löytänyt yhtä hauskoja tekstejä ja upeita (ja ratkiriemukkaan hauskoja) kuvia! :D Joudun usein pidättelemään naurua tätä blogia lukiessani, ja hyvällä tavalla. :)


"Hei, tätä blogia pitää kaksi tyttöä jotka harrastavat heppailua ja kisaamista. Linnea -93 kilpailee esteitä hevosellaan Angelo ja Cecilia -94 kilpailee koulua hevosellaan De Luxe. Meillä molemmilla on sama tavoite vaikka laji on eri. Suunnataan kansalliselle tasolle (joksus...) ja rakastetaan hevosia ja ratsastusmuotia! Tässä blogissa saatte seurata meidän menoa treeneissä, kisoissa ja shoppailussa."


Blogin toinen kirjoittaja Linnea on tuttuni ja sitä kautta olen tämän blogin löytänyt. Koska itsekin olen lievästi varusteurheilija, on kiva kun tästä blogista löytyy juttua myös hienoista varusteista. Lisää kaipailen... ;) Tytöillä on hienot hevoset!



"Vuosimallia -88, hevoshierontaa, hevosen anatomiaa ja ruokintaa opiskellut nainen Helsingistä ja intohimoinen hevostelija jo aivan pienestä pitäen. Kiinnostuksen kohteena nuorten hevosten koulutus ja ratsutus, hevosurheilu ja -jalostus.


Tällähetkellä on yksi oma hevonen, vuonna 2008 syntynyt KWPN ruuna Darklord (Osmium - Graham - Apple King xx), eli Dee, jonka olen omistanut ja kouluttanut alusta asti itse ammattilaisten avustamana aivan syntymästä lähtien. Näin ollen Dee on erittäin tärkeä hevonen elämässäni, ei vain hevonen vaan perheen jäsen ja ystävä."

Tätä blogia lukiessani havahdun usein siihen, kuinka nopeasti aika kuluu. Olen lukenut Heidin blogia vuodesta 2010 tai 2011 asti ja näin siis nähnyt ratsukon kaikki vaiheet. Heidi on tehnyt D:n kanssa aivan mielettömän hienon työn!





Ainut ruotsalainen hevosblogi jota jaksan aktiivisesti seurata. Pirteä, positiivinen ja mukavan oloinen Linn omistaa upean nuoren kouluhevosen jonka kanssa on tavoitteet korkealla.