Koeratsastajan päiväkirjat, osa 5

Viimeinen koeratsastus! Tai no, koevierailu? En päässyt ratsastamaan tällä ensimmäisellä kerralla, sillä hevosella ei ole satulaa (satulaseppä tulee loppukuusta). Mutta halusimme tavata omistajan kanssa ennen mun lomaa jotta voimme vähän jutella ja tutustua. :) Tämä on  todella mielenkiintoinen yhteistyötarjous josta tekin varmasti tulette tykkäämään, mikäli olette yhtään Maaiken myötä tykästyneet friisiläisiin!

Kyseessä on siis nyt 4-vuotiaaksi kääntyvä friisiori, Rink. Omistaja bongasi mun vuokraheppailmoituksen ja koska meillä on yhteisiä tuttuja ja hän tietää mun taustat ja miten "suosittu" vuokraaja olen (anteeksi omakehu, mutta tämä on ihan tosi asia :D), laittoi hän mulle viestiä josko mua kiinnostaisi tällainen diili.

Tämä oripoika oli mukana friisien kantakirjaustapahtumassa viime vuonna täällä Ruotsissa, ja menestyi siellä niin hyvin että sai kutsun Saksassa järjestettäviin 40 päivää kestäviin käyttökokeisiin/jalostusoritesteihin, miksikä niitä suomeksi kutsutaankaan. Joten aika hieno tyyppi kyseessä siis! Nyt on edessä lisää opettelua ratsun elämään, ja omistaja tarvitsee tässä apua. Tällä hetkellä Rink osaa ihan vaan perusasiat - käynti, ravi ja laukka. Se on kuulemma tosi cool maastoilla ihan yksinkin ja on luonteeltaan oikea herrasmies. Jos nyt nuoresta orista voi sellaista sanoa? :) En toki tiedä nyt tämän yhden tutustumisreissun jälkeen olenko oikea tyyppi hommaan, mutta katsotaan sitä sitten lisää helmikuussa kun on satula ja pääsen selkään kokeilemaan. Jos ei muuta, niin näin hienon ja kivan hevosen kanssa on kiva ihan puuhaillakin! Ja tarvitsen aina upeita malleja kuvausreissuja varten. ;)

Rink oli tosi kiva tyyppi, kiltti ja kaunis kuin karkki. Harjasin sitä vähän ja sitten omistaja näytti mulle paikkoja. Tallissa asuu parisenkymmentä hevosta, sieltä löytyy iso kenttä, laukkarata ja maastoja. Maneesi on vajaa 20 min kävelymatkan päässä, mutta saattaa olla että omistaja etsii jossain vaiheessa uuden tallipaikan maneesitallilta.

Tällainen tapaus siis! :) Olen nyt alustavasti päättänyt lähteä diiliin mukaan, mutta lopullisen päätöksen teen toki sitten kun olen käynyt hevosen selässä. Sinne asti eletään siis jännityksessä! :) Mutta nyt, nyt vihdoin ovat kaikki koeratsastukset ohi. Reilu 20 tarjousta ja viisi koeratsastusta myöhemmin, huh mikä urakka.

Koeratsastajan päiväkirjat, osa 4

Neljäs koeratsastus.

Hevonen on 5-vuotiaaksi kääntynyt hollantilainen pv-tamma (syntynyt tosin vasta elokuussa) hyvällä koulusuvulla (Rubinels/Donnerhall). Tämä tarvitsee vuokraajaa pari kertaa viikossa, ja lisäksi omistajalla on kaksi muuta hevosta joiden ratsastusapu voi olla ajankohtaista. Tallille on ihanan lyhyt ajomatka meiltä, reilu 10 min! Tilalla on monta eri talliyksikköä ja noin sata hevosta. Melkoinen määrä siis... Löytyy hyviä maastoja, tarhojen ympäri kulkeva laukkarata, 20x80 maneesi ja 20x60 ulkokenttä. Paljon hyviä valmentajia, mm. Helena Persson esteillä!

Tallille ajetaan tammien reunustamaa tietä pitkin.

Maneesi on kasvihuonetyyppinen maneesi jonka katon läpi näkee taivaan.

Tässä on Ina-vaavi! Vähän romuluinen ankanpoikanen jolla on vielä paljon kasvunvaraa ja kehitettävää lihaksissa. Hirveän kiltti ja hellyyttävä tyyppi! Se on vielä tosi raaka ja tyypillinen nuori hevonen ratsastaa. Eteenpäinpyrkivyys katoaa välillä, kulmiin meno on vähän pelottavaa ja taipuminen vähän hakusessa, mutta sillä on tosi kivat liikkeet ja paljon potentiaalia!

Omistaja ratsasti ensin vähän aikaa ja sitten oli mun vuoro. Maneesissa oli toisessa päädyssä menossa estevalmennus ja vapaassa päädyssä ratsasti lähemmäs kymmenen muuta ratsukkoa, joten olosuhteet olivat vähän hankalat koeratsastukselle 4-vuotiaalla... :D Mutta siihen nähden meillä meni tosi hyvin! Ina oli miellyttävä ratsastaa ja rentoutuessaan oikein hieno. En viitsinyt kokeilla laukkaa kun Ina otti vähän kierroksia hyppivistä hevosista. Mutta ratsastuksen jälkeen oli hyvä fiilis ja omistaja oli ihan lyyrinen haha! :D Meno näytti kuulemma tosi hyvältä. Olin itsekin tyytyväinen, rehellisesti sanottuna olin pelännyt pahempaa... ;)

Jouduin pohtimaan valintaa tämän ja ensimmäisen hevosen välillä tosi paljon ja konsultoin myös muutamaa kaveriani asiasta, mutta koska meillä klikkasi niin hyvin omistajan kanssa niin tadaa, tässä on uusi vuokrahevoseni! :) 4-vuotias vauva Ina. Okei, virallisesti se on 5-vuotias. ;) Saa nähdä miten meillä lähtee sujumaan, täytyy tunkea itsensä kouluvalmennukseen mahdollisimman pian ja käydä vähintään pari kertaa kuukaudessa. Saan myös kuulemma alkaa pikkuhiljaa hyppäämään tällä jos intoa löytyy, jaiks. :D Mutta, vielä on yhdestä koeratsastuksesta kerrottavaa ja siitä te tuutte tykkäämään... ;)

Koeratsastajan päiväkirjat, osa 3

Kolmas kerta toden sanoo?

Onnistuin eksymään matkalla tallille, kiitos mahtavan puhelimeni... Way to go iPhone, se ohjasi mut ihan väärään paikkaan. :D Onneksi vain muutaman kilometrin sivuun, mutta silti. Ja näin luot hyvän ensivaikutelman. Onneksi en ollut ainoa mattimyöhänen, vaan sain odotella omistajaa hetken aikaa. :)

Tällä kerralla mua oli vastassa 6-vuotias (vai tänä vuonna 7-vuotiaaksi kääntyvä, en ole ihan varma) friisiori, joka on elänyt aikalailla puskassa viime syksyyn asti jolloin se muutti nykyiselle omistajalleen. Hevosella on ratsasteltu kuulemma jonkin verran aiemmin, mutta käytännössä sen nykyinen omistaja on sen sisäänratsastanut ja koulutus on edelleen aika alkuvaiheissa.

Tämä nuori herra etsii siis puoliylläpitäjää jolla on kiinnostusta hevosen monipuoliseen liikuttamiseen, puuhailla hevosen kanssa ja no, niin - puoliylläpitäjää, joka ottaa puolet hevosesta "omakseen" ja rahoittaa siitä puolet. Tässä elämänvaiheessa puoliylläpito (tai jopa ylläpito) olisi aika toimiva ratkaisu. Puoliylläpidossa on kuitenkin erittäin tärkeää, että kemiat kohtaavat kaikkien osapuolien kanssa ja että sopimus, vastuuasiat sekä vapaudet miellyttävät kaikkia. Olen aika monta kertaa saanut kuulla/nähdä miten omistaja kyllä odottaa puoliylläpitäjältä paljon vastuuta ja maksukykyä, mutta loppupelissä hevonen on edelleen omistajan, ja puoliylläpitäjä vain pakollinen paha.

Omistaja on koulutukseltaan ratsastuksenopettaja ja lupasi pitää tunteja vähintään pari kertaa kuukaudessa, tai niin usein kuin tarve on. Valmentautua saa, hevonen on rohkea ja mukava maastoiltava ja kisatakin saa kun omistajalla ei siihen ole yhtään intressejä.

Silmäni on Maaiken myötä tottunut vähän kevyempään friisityyppiin, joten tämä ori tuntui oikeasti isolta ja muhkulta vaikka korkeutta sillä on about saman verran kuin Maaikella. Oikein komea hevonen jolla kiharaa jouhea riitti. :) Omistaja näytti mulle ensin vähän paikkoja ja teimme yhdessä hevosen heinäpussit. Sitten hevonen kuntoon ja maneesille!

Omistaja ratsasti ensin ja samalla hänen kaverinsa kertoi mulle enemmän hevosen ratsastettavuudesta ja kommervenkeistä. Hirveän raakahan se on kun on vasta nelisen kuukautta ratsastettu. Se osaa tällä hetkellä liikkua lähinnä eteen (tarvitsee muistutusta ettei hyydy), kulkee ravissa ja käynnissä oikein päin, osaa pohkeenväistön, pysähdys, peruutus. Laukka nousee kuulemma välillä, eikä sillä ole vielä tasapainoa tai voimaa laukata kauaa. Mutta pikkuhiljaa! :)

En ratsastanut itse kauaa, lähinnä vaan testasin avut läpi käynnissä ja ravissa. Hevonen oli oikein mukava ja miellyttävä ratsastaa, mutta vähän kömpelö ja tönkkö. Sen ravi oli aika vaatimaton friisiksi (tai ainakin verrattuna siihen mihin olen Maaiken kanssa tottunut haha) ja helppo istua kun ratsastin muutaman pääty-ympyrän harjoitusravissa. Omistaja antoi mulle muutamia vinkkejä ja sanoi tykkäävänsä mun ratsastustyylistä, näytti kuulemma hyvältä ja hevonen tyytyväiseltä. :) Vaikka hevonen olikin kiva, en saanut siitä sellaista wau-fiilistä minkä tarvisin jos näinkin kattavaan diiliin lähtisin puoliylläpitäjän roolissa. Joten tästä ei mulle nyt ratsua tule, kiva hevonen kuitenkin joten eiköhän se löydä itselleen sopivan ihmisen.

Mulla on vielä kaksi koeratsastusta jäljellä, palataan siis asiaan pian! :)

Koeratsastajan päiväkirjat, osa 2

Kuvituskuvana kolme vuotta vanha kuva entisestä vuokrahevosestani, Maunosta <3 Tämä taitaa olla vajaa viikko ennen Ruotsiin muuttoa.

Koeratsastus nro 2, check! Tällä kerralla en oikein tiennyt mitä odottaa, sillä vastasin omistajan laittamaan ilmoitukseen jossa ei kovin paljoa tietoja ollut. Hevonen on 5-vuotias pv-ruuna ja talli pienempi kotitalli vain vajaa 4 km päässä meiltä.

Talli oli tosi hieno, vaikka termi "pieni kotitalli" usein voikin tuoda vähän huonoja viboja ja ennakkoluuloja. :D Täällä oli kuitenkin ajateltu kaikki yksityiskohdat - talli oli avara ja valoisa, valkoiset kattopalkit, ihanat yksityiskohdat karsinoissa ja katossa oli kattokruunu. Karsinoita oli kuudelle hevoselle ja lisäksi kaikki oheistilat - satulahuone, pesutupa, sosiaalitilat ja vesikarsina.

Yllätyksekseni vastassa olikin 14-vuotias ruuna, joka näytti ihan ponilta! :D Suloinen pieni rautias hevonen, vähän kyllä epäilytti olenkohan sille liian iso. Se 5-vuotias mitä mun oli tarkoitus kokeilla oli kuulemma liikkunut jo tarpeeksi sille viikolle. Saisin kuulemma kokeilla tätä kokeneempaa hevosta jotta omistaja näkee miten ratsastan, ja saisin sitten myöhemmin testata sitä nuorikkoa.

Kenttä oli varmaan kuivin koskaan näkemäni kenttä tähän aikaan vuodesta, mahtavaa että jossain jaksetaan panostaa kentän pohjaan! :) Omistaja ratsasti hetken aikaa ja sitten oli mun vuoro. Hevonen tuntui selästä yhtä pieneltä kuin pelkäsin ja rehellisesti, sillä oli pienin ravi mitä olen hetkeen ratsastanut. Laukka sentään tuntui enemmän hevosen laukalta. Ratsastin ehkä 20 minuuttia, enkä löytänyt hevosen kanssa yhteistä säveltä. Se oli jäykkä ratsastaa, liikkeet vaatimattomat ja, no, huonosti läpiratsastettu hevonen. Syykin selvisi koeratsastuksen jälkeen: hevosella on 2-3 vuokraajaa ja omistaja ratsastaa sillä kerran viikossa tai kahdessa ja silloin estevalmennuksessa. Muhun ei ihan tällainen tyyli iske, että hevosella vaihtuu ratsastaja joka päivä. Jollekin muulle se saattaa sopia, mutta itse haluan vuokraamani hevosen olevan pääasiassa omistajansa vastuulla ja minä sitten vuokraajana täydennän tätä pakettia. Lisäksi jo pelkästään se on mulle ihan turhaa säätöä, että täytyy sopia 3-4 muun ihmisen kanssa viikon ratsastuspäivistä... Ei kiitos. Sovimme kyllä, että tulisin vielä toisen kerran jolloin pääsen myös tämän 5-vuotiaan selkään. Jouduin perumaan sairastuttuani äkäiseen flunssaan. Muhun ei nyt kuitenkaan tämä konsepti oikein iske, joten luulen ettei toista kertaa tule. Talli oli kiva, matka tallille todella lyhyt (4 minuuttia autolla), omistaja mukava ja 5-vuotias vaikutti symppikseltä hevoselta... Mun mielestä oli kuitenkin hassua, että "jouduin" koeratsastamaan ihan toisen hevosen kuin mitä oli puhe ja mikä oli ilmoituksessa.

No, pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä. ;) 

Koeratsastajan päiväkirjat, osa 1

Moni teistä toivoi tätä postaussarjaa, ja nyt on aika kertoa ensimmäisestä koeratsastuksesta joka oli keskiviikkoaamuna! :)

Mähän tosiaan julkaisin viime viikolla vuokrahevosilmoituksen ja olen suorastaan järkyttynyt siitä määrästä viestejä, mitä sähköpostiini ja FB:n inboxiin on tulvinut! Ensimmäisen vuorokauden aikana olin saanut lähemmäs kymmenen yhteydenottoa, ja nyt reilun viikon jälkeen lähennellään jo kahtakymmentä. Joukossa on ollut kaikenlaisia viestejä - mulle täysin epäsopivia hevosia, huonoja diilejä, outoja hevosen omistajia mutta myös niitä helmiltä vaikuttavia komboja. Mulla on todella tärkeää, että meillä synkkaa hevosen omistajan kanssa. Jos hevonen on "ihan ok" ja omistaja tosi kiva, valitsen ennemminkin sellaisen diilin kuin että hevonen on täydellinen mutta omistajan kanssa ei homma toimi. Voisin paasata omista kriteereistäni vaikka kuinka pitkästi, mutta se on ehkä aihe mistä voisin tehdä ihan erillisen postauksen? :)

Anyway! Nyt oli tosiaan vuorossa ensimmäinen koeratsastus täällä meidän uudella paikkakunnalla. Kyseessä on 6-vuotias estetamma, kisannut tällä kaudella 110 cm ja ensi kaudella tähtäimessä 130 cm. Omistaja on itse ratsastanut sen sisään ja sillä ei ole kukaan muu koskaan pahemmin ratsastanut, joten omistajaa jännitti kuulemma mua enemmän miten hänen hevosensa käyttäytyy vieraan ratsastajan alla! :D

Talli, tai hevostila - Runsten Equestrian, jolla tää hevonen asuu on ihan mieletön. Sitä voisi ehkä vähän verrata Ypäjään, tosin mitään koulutustoimintaa tällä tilalla ei ole vaan kyseessä on ihan puhtaasti treenipaikka jossa järjestetään paljon kisoja, kursseja, valmennuksia ja muuta toimintaa. Sain kuulla, että tilan omistaa 70-vuotias mies jolla haaveena tehdä alueesta kunnon "hevoskaupunki". Yksi talli on täynnä hänen omistamia kilpahevosia, joita hän antaa lupaavien nuorten käyttöön joilla ei itsellä ole mahdollisuutta omistaa kilpahevosta. Ihan mieletöntä, että tällaisia ihmisiä löytyy! :) 

Tilalla asuu joku reilu 60 hevosta, siellä on 30*80 m kokoinen maneesi jonka yhteydessä on ravintola ja hevostarvikeliike, ainakin kolme hiekkakenttää, kaksi nurmikenttää, maastoesterata, laukkarata ja vaikka miten paljon maastoja. Tällaiseen tasoon tottumattomana on pakko sanoa, että ihan huikea paikka. :D 

Maneesi

Nurmialuetta ja taustalla näkyy kävelykone

Koeratsastus meni oikein hyvin, hevonen oli tosi kiva ja omistaja myös. :) Söpö ja kiltti nuori hevonen jolla on nuoren hevosen maneerit ratsastaessa, vähän ehkä sählä ja kyttäilee mutta tosi kiva ratsastaa. Liikkuu oikein päin, mukavat askellajit, hyvin ratsastettu, laadukas ja herkkä hevonen. Olen aina vähän liian nopea tuomitsemaan estehevoset (liikaa huonoja kokemuksia), mutta aina välillä saan yllättyä positiivisesti. ;) Saisin osallistua tällä hevosella kouluvalmennuksiin ja paikallisiin koulukisoihin, siitä plussaa! 1-3 kertaa viikossa meillä oli puhe että kävisin. On aina yhtä ärsyttävä kun jo ensimmäinen hevonen on näin kiva, sitä ihan toivoo muiden koeratsastusta odottavien olevan huonompia. Mutta mutta, saa nähdä...

Löytyy tästä yksi miinus - tallille vievä tie on ihan kamala ajaa! Kapea, todella mutkikas asfalttitie jossa on kylläkin 70 km/h nopeusrajoitus, mutta se on niin mutkainen että pää menee pyörälle ja vähän väliä saa olla hidastamassa 40-50 km/h, varsinkin nyt talvella.

Maneesi - vasemmalla hevostarvikeliike ja oikealla ravintola

Vähän huono kuva, mutta vasemmalla näkyy yksi hiekkakenttä ja oikealla nurmikenttä

Seuraava koeratsastus on perjantaina aamulla, tällä kerralla 4-vuotias pv-ruuna josta en oikeastaan tiedä mitään. :D Se asuu vain reilun 3 km päässä meiltä. Mulla ei ole koskaan ollut niin lyhyttä tallimatkaa! Saa nähdä mitä siellä on tarjolla. Ja ensi viikolla on vielä 2-3 koeratsastusta, sen jälkeen tiedänkin sitten mikä näistä hevosista on uusi kaverini! :)

Olin muuten aika iloinen haettuani tämän setin postista. <3