Suomenmatkaaja

Olimme joulun yli Suomessa perheeni luona ja ehdin myös käymään moikkaamassa ystävääni Danielaa sekä tämän suloista ponia Goldia! Näin Goldin viimeksi keväällä, jolloin ratsastin sillä ensimmäisen kerran. Muutos Goldissa oli siihen verrattuna ihan valtava, se liikkui todella paljon paremmin ja sain siihen ihan erilaisen tuntuman. Hienoa työtä, on kiva käydä eri hevosten selässä satunnaisratsastajan roolissa. Silloin sitä huomaa ihan erilailla kehityksen. :)

Ravissa sujui tosi hyvin, mutta laukassa en osannut istua ollenkaan ja tuntui kuin kiertyisin satulan takakaarelle koko ajan. :D Goldi liikkui tosi kivasti, oli ehkä hieman happamana kun oli pakko tehdä vieraan, ison tädin kanssa töitä, mutta olin hyvällä fiiliksellä lyhyehkön ratsastuksen jälkeen. Olenhan mä Goldille aika iso (tuntui kyllä pahemmalta mitä näyttää), mutta tuollainen lyhyt vartin ratsastus ei tee haittaa. :) Oma pituuteni/kokoni häiritsi lähinnä itseäni, sillä en saanut pohkeelle yhtään tukea ja häpeissäni jouduin aloittelijan tavoin välillä kaivelemaan pudonnutta jalustinta. Ups.

Ratsastuskuvista kiitos Danielalle!

Ratsastuksen jälkeen kävimme kävelemässä loppukäynnit maasta ja räpsin pellon reunassa muutaman kuvan Goldista. Se on kyllä niin suloinen ja kaunis poni!

Danielan koira Ludo

Muuten Suomen reissumme oli todella rauhallinen ja lähinnä nukuimme ja söimme kaiket päivät. :D Nukkumisen ja syömisen lisäksi kävimme shoppailemassa Hyvinkäällä Willassa, ystäväperheen luona iltateellä, Just Dressagella sovittamassa saappaita ja Kaaressa lounaalla. Ihanan rento Suomen reissu, ehti jo tulla tylsä mikä on melko harvinaista sillä yleensä mulla on aina sovittu tyyliin pari tapaamista per päivä.

Pikkusiskoni täyttää 18 vuotta tänä vuonna. Olen virallisesti vanha.

Lilja-kissa

Nasse-kissa

Huomenna on taas aika palata takaisin töihin, plääh. Onneksi tämä ja seuraava viikko ovat lyhyitä. Ensi viikolla lähden nimittäin Maaiken omistajan kanssa Hollantiin katsomaan friisioriparaatia! Reissusta tulee varmasti ihan mahtava. Käymme myös moikkaamassa Maaiken entistä omistajaa, sen kasvattajia ja Maaiken emää. <3

Tuntuu hassulta vuoden vaihtuneen. 2017 loppuvuosi meni puoliksi sumussa, loputonta flunssaa sairastaessa. Toivon siis tälle tulevalle vuodelle paljon terveyttä, hyviä ratsastushetkiä, onnistuneita kuntosalitreenejä ja vähemmän työstressiä.

Ihanaa uuden vuoden 2018 ensimmäistä päivää!

Vlog: Viikonloppu Suomessa ja Hevoset-messut

Olipa kiva käydä Suomessa pitkästä aikaa! Viimeksi olin siellä marraskuun lopussa, joten oli jo aikakin. Lentoni oli perjantaiaamuna klo 6.40 ja jouduin heräämään jo neljän aikaan. Saavuin lentokentälle 5.45 ja turvatarkastuksessa oli ihan mielettömät jonot, joten oli pakko ostaa ensimmäistä kertaa fast track jotta ehdin lennolle. :D Olen aina ihmetellyt kuka niitä palveluja ostaa ja miksei muka voi olla ajoissa kentällä, mutta kappas voihan se tilanne sattua omallekin kohdalle.

Kuvasin melkein koko reissusta videopostauksen, ja se löytyy tämän postauksen lopusta. Haastoin itseni puhumalla kameralle ihan ihmisten ilmoilla, mm. lentokentällä, ostoskeskuksessa ja Helsingissä kadulla. :D

Helsinki-Vantaalla mua oli vastassa Kultahippuja-blogin Daniela, jonka kanssa olimme sopineet talli- ja kuvaustreffit. Pääsin käymään Goldin selässä ja apua miten pieneltä se tuntui!! :D Tuntui etten saanut pohkeita kiinni, vaikka näin kuvista ja videolta katsottuna ei se niin pahalta näytä. Ainut vaan että mun iso perse otti takakaareen kiinni, mutta ehkä se tämän yhden 10 minuutin ratsastuksen ajan kesti. ;) Oli kyllä tosi outoa mennä noin pienellä ponilla, tunnen itseni nimittäin isoksi jo alle 160 senttisten hevosten selässä saatika sitten pienen (okei, keskikokoisen?) ponin selässä. Mutta oli se söpö ja meillä oli kyllä tosi kiva tallireissu ja olen tyytyväinen ottamiini kuviin. Näette niitä muutaman päivän sisään täällä blogissa. :)

Kiirehdin Järvenpäästä junalla Helsinkiin siskoni koululle jossa sain ilmaisen kasvojen ultraäänipuhdistuksen ja kasvohoidon (hän opiskelee kosmetologiksi). Täytän kohta 27 vuotta enkä ole koskaan aiemmin ollut kasvohoidossa. Oli kyllä kiva kokemus, ja kasvot olivat ihanan pehmeät sen jälkeen! Sen jälkeen kävin nopeasti porukoilla Nurmijärvellä jättämässä matkatavarat ja syömässä, ja sen jälkeen lähdin moikkaamaan ystävääni Hyvinkäälle. Hänellä on reilu vuoden ikäinen tyttö ja oli ihana nähdä miten isoksi ja reippaaksi pieni oli kasvanut! Viimeksi näin tytön  ja ystäväni kesäkuussa. <3 Olemme tunteneet toisemme jo lähes 15 vuoden ajan, joten juttua riittää aina tavatessamme. 

Tunsin itseni sika isoksi pienen Goldin selässä. :D

Lauantaina lähdin puolen päivän aikaan ajamaan isovanhemmilleni Lahteen, joiden luona söin lounasta ja olin muutaman tunnin. Kävin kotimatkalla Hyvinkään Willassa etsimässä vanhemmilleni hääpäivälahjaa, ja mielikuvituksettomana ihmisenä turvauduin kuohariin ja ruusuihin. Äiti oli tehnyt ihan mielettömät ruoat ja ilta meni niitä syödessä.

Sunnuntaina lähdimme Muuliprojekti-blogin Kaisan kanssa kohti Tampereen Hevosmessuja! Meillä oli tosi hauska päivä. Pakko antaa pelkästään positiivista palutetta messuille! Kävin siellä viimeksi vuonna 2012 (jos muistan oikein, voi myös olla että vuosi oli 2011), ja vaikka messut olivat jo silloin mielestäni ihan kivat niin nyt ne olivat selkeästi kasvaneet. Myyntikojuja oli vielä toinenkin hallillinen ja ohjelmaa oli todella paljon. Sitä emme ehtineetkään seurata lähes ollenkaan mikä vähän harmittaa, sillä en loppujen lopuksi löytänyt messuilta muuta ostettavaa kuin satulahuovan ja bootsit. :D Lähdin messuille ajatuksella "ostan vaikka ja mitä", mutta en löytänyt haluamaani Equestrian Stockholmin takkipaitaa tai Fleckin raippaa (enkä olisi sitä edes saanut koneeseen), ja aina ratsastushousuja ihaillessani muistutin itseäni etten oikeasti tarvi yhdettätoista paria housuja. :D Messuruoka oli mielestäni hyvää ja edullista ja sitä sai ison annoksen! Oli myös tosi kiva nähdä ystäviä ja tuttuja ja nauttia mukavasta ilmapiiristä.

Nuorten hevosten estekisat oli ainut ohjelma mitä ehdimme seuraamaan. :D

Ehdin moikkaamaan myös Aadaa, kun olimme ensin yrittäneet saada toisiamme kiinni puhelulla ja tekstarilla jo hyvän tovin. Kivasti oli verkko ylikuormittunut tuolla messuilla (vai oliko se mun ruotsalainen liittymä?).

Miniponi hurmasi koko yleisön. Haluan laumallisen tällaisia. :D

Lopuksi vielä tämä reissuvideo, toivottavasti tykkäätte. :) Oli kyllä kiva käydä Suomessa, harmi kun siellä on aikataulu aina niin kiireinen ja ahdettu täyteen ohjelmaa. Seuraavaan kertaan!

Pämppäämässä

Tää postaus on roikkunut luonnoksissa nyt yli viikon, välillä oon kirjoittanut kappaleen sinne tänne. Aika noloa... Viikonloppuna en ehtinyt edes miettimään blogijuttuja, kaikki aika meni Horse Showssa ja loput vapaat tunnit kuvia pikaisesti muokatessa tai leffaa katsoessa. Jotain kertonee se, että tänään kirjautuessani Blogloviniin mulla oli 135 lukematonta blogipostausta! Ihan hyvää siis teki tällainen sometauko.

Mutta - palataan muutama viikko takaisin, Suomeen.
...

Suomessa on aina niin kiva käydä! Mulla on siellä perheen lisäksi paljon ystäviä ja tuttuja joita näen ihan liian harvoin. Anteeksi! :D Onneksi eletään nykyaikaa ja somen kautta pysyy perillä kuulumisista ja tekniikan ansiosta yhteydenpito on helppoa. Ruotsissa asumisessa on puolensa, mutta välimatka ystäviin ja perheisiin on se huonompi puoli.

Norwegianilta saa lentolippuja aika edullisesti, menopaluu Suomi-Ruotsi 50-70 €. Vinkvink tulkaa viikonloppulomalle Ruotsiin ja moikkaamaan mua! :D (Tämä ei ole maksettu mainos.) Kuluneen vuoden aikana olen käynyt Suomessa viisi kertaa, mikä on ihan kiitettävä määrä, mutta silti tuntuu että voisin käydä useamminkin. Harmi vaan ettei sitä aikaa ole ihan loputtomasti näin työssäkäyvänä aikuisena.

Mun Suomen reissut ovat aina ahdettu ihan täyteen ohjelmaa, että ehdin tekemään ja näkemään kaikki haluamani. Ollessani kesällä Suomessa vajaan viikon oli mulla joka päivälle sovittu kaksi eri aktiviteettia tai tapaamista. :D Ihan vaan tämä tiedoksi kaikille, jotka kuvauskeikkoja kyselevät, varatkaa omanne ajoissa. ;)

Tätä mulla on Ruotsissa asuessa ikävä - tallireissut heppakavereiden kanssa! Kaikki postauksen kuvat © Aada, kiitos! 

Tämä viimeisin reissu kesti perjantai-illasta sunnuntaihin ja sunnuntaina olin koko päivän Blogiexpoilla, joten ihan liikaa aikaa mulla ei ollut. Olimme suunnitelleet näkevämme Aadan kanssa, ja ainut molemmille sopiva rako oli lauantaiaamuna ennen Aadan työvuoroa - reippaina heppatyttöinä olimme siis klo 7 tallilla. :D Vaikka aamuihminen en olekaan, niin on kyllä ihan parasta aloittaa päivä käymällä aamulla tallilla, ja vielä kun pääsee höpöttelemään kaverin kanssa!

Laitoimme Champin yhdessä kuntoon (tai no siis, mä lähinnä valitsin satulahuovan värin ;D) ja sitten menimme maneesiin. Ihan luxusta kun tallista pääsee suoraan maneesiin eikä tarvitse mennä ulkokautta. Mäkin haluan! :D

Aada ratsasti ensin Champilla. Wou, täytyy kyllä nostaa hattua, Aada ja Champ ovat kehittyneet todella paljon puolessa vuodessa ja Aada voisi hyvin mennä ihan täydestä kouluratsastajana! Mutta ei se kuulemma uskalla mennä koulukisoihin. Pöh ja pah! Aadan blogista löytyy enemmän juttua ja kuvia hänen ratsastuksestaan.

Kävin kesällä ensimmäisen kerran Champin selässä (postaus löytyy täältä). Olin silloin aika hukassa Champin kanssa, vaikka meillä menikin ihan hyvin ensimmäiseksi kerraksi. Aada oli toki verkannut hevosen valmiiksi joten mun ei tarvinnut tehdä raakatyötä. ;)

Champ oli tosi reippaan oloinen ja meinasi lähteä raviin kun halusin aloittaa ihan käynnistä, ettei nyt suoraan selkään noususta sentään lähdetä raviin. :D Tai no mikä jottei, olihan se jo verkattu ja lämmin. Töihin siis vain! Champ tuntui kivalta ja paljon helpommalta kuin viimeksi. Se liikkui hyvin pohkeesta eteen ja antoi mun vaikuttaa siihen istunnalla. Välillä se meni epätasaiseksi edestä ja jännittyi, mutta sain ratsastettua sen läpi näistä tilanteista.

Kivan hevosen selässä on helppo hymyillä!

Champ oli ravissa tosi kiva ja mä pysyin selässä myös harjoitusravissa. ;) Laukassa oma istuntani oli aika epätasainen ja mun oli vaikea pitää pohkeet paikallaan, en tiedä syyttäisinkö jalustimia vai estesatulaa? Ei vaan, oma tasapaino ja ratsastustaidot vaativat kehitystä ja perse estesatulaan tottumista.

Champ hurjastelee. :D

Tästä huomaa miten mun oli välillä vaika istua Champin laukassa - pohje jännittyy.

Tykkäsin kyllä tosi paljon mennä Champilla, siinä on sopivasti haastetta mutta se antaa tosi paljon kun löytyy yhteinen sävel. Aada on kyllä onnekas kun sillä on näin hieno mies! ;)

SIHS, kahden kilon kamera-objektiiviyhdistelmän kannattelu, kuvanmuokkausrumba ja artikkelien määrä on kyllä tehnyt tehtävänsä... Hartit kipeytyivät ja vasen käsi on tulehtunut kuvien muokkaamisen seurauksena. Ei taida olla ergonomia kohdallaan tässä sohvalla puolimakaavassa asennossa löhöillessä. :D

Ehkä näitkin jo aiemmin julkaisemani "studiokuvat" Champista? Kuvat löytyvät tästä postauksesta.

Ei muuten ole vakkarivarustukseen kuuluva tämä huppari, vaan siskolta lainassa. :D

Miltä muuten teidän lukijoiden loppuvuosi näyttää? :) Onko paljon kivoja suunnitelmia joululoman varalle?

Tää vuosi on kyllä ihan kamala kun tyyliin mikään pyhäpäivä ei osu arkipäivälle! Oma joulukuuni on tosi kiireinen muuton ja Maaiken hoitoviikkojen osuessa päällekkäin. Vihaan muuttamista... Laskin just mun kaverille, että tämä on yhdestoista muuttoni sen jälkeen kun täytin 18 vuotta. Eli 11 muuttoa kahdeksaan vuoteen... Jea. Toivottavasti tämän jälkeen ei tarvitse muuttaa hetkeen. Uusi koti, uusi seutu, uudet hevospiirit. Ahdistaa jo etukäteen, se vuokrahevosien kokeilurumba, mutta onneksi tässä kymmenessä vuodessa on tullut nähtyä ja koettua jos jonkinlaista, niin mikään ei oikeastaan enää tule yllätyksenä. Tulen itse vain tarkemmaksi, nirsommaksi ja kyynisemmäksi vuosi vuodelta ja vuokrahevonen vuokrahevoselta. :D Tästähän saakin sitten ihan postaussarjan aikaiseksi, "Koeratsastajan päiväkirjat". ;)

Ihanaa viikkoa kaikille täältä lumisesta Tukholmasta!