Asukuvia ja hevosia

Kyllä nyt on panostus! Olo oli kuin nololla muotibloggaajalla konsanaan näitä kuvia ottaessamme. Paitsi etten osannut poseerata, olo tuntui lähinnä kiusaantuneelta eikä tuo vieressä näkyvä kaidekaan ole mikään maailman valokuvauksellinen. Mutta kun halusin näyttää teille mun uusimmat rakkausvaatteet! (Kyllä, uusista ratsastusvarusteita voi käyttää tätä ällöttävää termiä.)

Tämä ei ole maksettu mainos.

Olin ihan innoissani kuultuani Horse Riderin avattua myymälän kotipaikkakunnalleni Nurmijärvelle! Siellä ei tietääkseni ole koskaan ollut hevostarvikeliikettä, jos Myllykukossa ollutta epämääräistä puotia ja 2000-luvulla lopettanutta Agrimarkettia ei lasketa. En ole aiemmin käynyt Horse Riderilla sillä mulla ei ole ikinä ollut asiaa Keravalle, mutta yritys on muuten tuttu messuilta ja nettikauppana. Tiesinkin etukäteen heillä olevan myynnissä moni lempimerkkini, esim. Equiline, Kingsland ja Roeckl. Minä joka en KOSKAAN voita mitään, voitin alkuvuodesta Nooran blogista 70 € lahjakortin Horse Riderille. Laitoin jo tilauksen menemään verkkokaupan kautta, mutta haluamaani tuotetta ei ollut varastossa ja toimitusajasta ei ollut tietoa, joten sain vaihdettua lahjakortin Nurmijärven myymälään. Kävin siellä viimeisenä Suomi-päivänä ja nyt on pakko antaa ilmaista mainostusta ja suositella kaikille vierailua Horse Riderin Nurmijärven liikkeeseen! Kaipasin tällaista liikettä heppateininä ja nyt se vihdoin tuli, harmi vaan kun en enää asu Nurmijärvellä. Aion ehdottomasti käydä siellä jos ei jokaisella Suomireissulla, niin usein kuin vain voin. Valikoima oli laaja, alerekeissä roikkuvat ihanat tuotteet aivan liian houkuttelevia, myymälä tilava ja avara ja palvelu mukavaa.

Kiersin myymälää niin kauan, että mieheni jo hermostui. Sellaista se on kun päästää varustefriikin hevostarvikeliikkeeseen... ;) Mulle iski aivan kamala valinnanvaikeus. Ensin olin ajatellut ostavani uudet Roecklit, mutta sitten iskin silmäni tähän Kingslandin pikeeseen. Aivan täydellinen kesäpaita! Mukavaa teknistä materiaalia, tyylikäs siniharmaa väri ja suht diskreetti logo. Ja vielä kun paita istui todella hyvin niin ei tarvinnut montaa sekuntia miettiä otanko sen vai en. Ja hintaakin oli juuri se 70 €. Aika paljon pikeestä ja en tiedä olisinko raaskinut ostaa tätä ilman sitä lahjakorttia. No nyt ostin. Eikä kaduta, on se kyllä ollut törkeän hyvä rankemmassakin koulutreenissä.

Toinen juttu ovat nämä housut! Ostin nämä Horse Showsta viime talvena ja ehdin käyttää näitä ehkä kymmenisen kertaa kun vetskari hajosi. Olen vähän tällainen saamaton ihminen ja mulla kesti 3-4 kk viedä nämä ompelijalle korjattavaksi. Olisi ne ehkä voinut lähettää takaisin Equilinelle korjattavaksi kuten tein viime vuonna Animon housuilleni (italialaiset eivät selvästi osaa tehdä kestäviä vetskareita), mutta en jaksanut alkaa postittelemaan ja sitten odotella monta viikkoa housuja takaisin. Korjaus maksoi 170 kr ja sain housut takaisin viikossa.

Nämä housut ovat todella lähellä täydellisyyttä. Ihanan väriset, hyvää materiaalia ja istuvat kuin valetut. Mä haluan ratsastushousujen olevan tiukat ja hyvin istuvat, en tiedä mitään kamalampaa kuin makkaroituvat ja valuvat ratsastushousut. Mutta näissä on sitten tämä isoperseisen ja kapeavyötäröisen ihmisen ongelma, että saan tehdä aika hauskat moovsit ja päällepukemistanssin että saan nämä päälle. :D Ja hei, en normaalisti tykkää julkaista belfie-kuvia mutta nämä jopa tekevät ahteristakin kivan näköiset ja oman vankan kokemukseni mukaan suurin osa ratsastushousuista vain litistävät perseen tai tekevät sen oudon näköiseksi. 

Kameramiehelle propsit hyvistä kuvista. Mun täytyy vielä harjoitella luontevaa kameraesiintymistä.

Dee

Tämä viikonloppu oli oikein mainio! Pääsin heppailemaan joka päivä. Perjantaina ratsastin Deellä ensimmäistä kertaa ulkokentällä. Olen tähän asti mennyt sen kanssa maneesissa, sillä halusin oppia tuntemaan sen ennen ulostautumista. Omistajan sanojen mukaan se voi nimittäin olla vähän raisu ulkokentällä. Ja no, niinhän se oli. Hehe. Meidän ulkokentän toisella pitkällä sivulla on estevarasto, ja tätä se Dee sitten kyttäsi melkein koko ratsastuksen ajan. Välillä sain sen rentoutumaan, kunnes se taas parin hyvän kierroksen jälkeen mulkoili sivulle ja teki omatoimisia sivuttaisliikkeitä.

Sitten se nousi pystyyn.

En ole ikinä ennen ollut selässä hevosen noustessa pystyyn. Tämä oli sellainen ihan kunnollinen pystyyn nouseminen. Siellä yläilmoissa oleminen tuntui ikuisuudelta ja ehdin jo hyväksymään ajatuksen, että kohta täältä tullaan ryminällä alas ja jään hevosen alle. Luojan kiitos Dee laskeutui pian takaisin neljälle jalalle. Mua ei jostain syystä edes pelottanut, eikä tietenkään myös saakaan pelottaa. Mutta olihan toi jälkeen päin ajateltuna aika inhottava tilanne. En tiedä mikä siihen meni, tultiin kulman jälkeen pääty-ympyrällä ihan tavallisesti kevyessä ravissa kun se näki tietä pitkin tulevan hevosen ja vain yhtäkkiä nousi pystyyn. WTF oli mun fiilis.

No se siitä. Jatkettiin hommia, pysyin tosi tarkkana ettei se edes yritäkään mitään vastaavaa ja loppuratsastus meni tosi hyvin. Mutta nyt mietin pitäisikö mun käyttää varoksi sen kanssa turvaliiviä jos meen ulkokentällä. Voi olla aika hyvä idea.

Rozzie

Lauantaina ja sunnuntaina pääsin Rozzien kyytiin! Rozzie on siis kaverini 6-vuotias estetamma, kisaa tällä hetkellä 120 cm ja on myynnissä. Olin mennyt sillä viimeksi keväällä tallin rataharjoituksissa, joihin lähdin melkein kuiviltaan ratsastettuani Rozziella edellisenä päivänä 20 min ja verkkasin rataa varten 10 min. Tauosta huolimatta meni oikein hyvin! Lauantaina satoi koko päivän kaatamalla, joten oli itsestään selvää ratsastaa maneesissa. T. Kermaperse. Rozzie oli vähän hidas pohkeelle, joten kiinnitin eniten huomiota siihen, että se liikkuu istunnasta ja pohkeesta eteen. Ratsastin puoli tuntia, askellajit läpi ja vähän avoja. Se oli laukassa aluksi vähän tahmea, mutta askeleeseen tuli mukavasti ilmaa ja vauhtia lisää kun tein temmonvaihteluja.

Sunnuntaina oli poutaista ja se tarkoitti metsäkävelyä! Olisin halunnut ratsastaa kentällä, mutta toinen puolisko muistutti järveä enkä nähnyt järkeä veivata koko ratsastuksen ajan yhdellä pääty-ympyrällä joten menimme taas maneesiin. Otin raipan käteen alkuverkkojen ajaksi, mutta heitin sen pois yhden kierroksen jälkeen sillä Rozzie tuntui vähän jännittyneeltä kun mulla oli se matkassa. Pidensin vähän jalustimia jotta pääsin istumaan paremmin ympäri, tosin estesatulassa se oli vähän mielenkiintoista mutta en vaan osaa ratsastaa koulua lyhyillä jalustimilla. :(

Jälleen kerran, en halunnut tehdä mitään temppuja vaan halusin Rozzien liikkuvan hyvin, kevyesti ja pyöreänä eteen kaikissa askellajeissa ja vastaavan avuille välittömästi. Rozzie on tosi hauska hevonen! Se on sellaisen vaavin oloinen ja jotenkin vähän ponimainen lyhyine kauloineen. Kuitenkin sillä on esim. laukka todella hieno ja matkaavoittava, ravi tosi kiva istua ja sitä saa helposti säädeltyä. Nuoreksi tammaksi se on tosi tasainen ja yhteistyöhaluinen, liikkuu siinä askellajissa ja tahdissa mitä ratsastaja pyytää. Siirtymisissä laukasta raviin se on vähän epätasapainoinen vielä, tai sitten se on päässyt vähän liian helpolla omistajansa kanssa. ;D Sitä saa nimittäin ratsastaa siinä siirtymisessä kuitenkin pohkeella aika paljon eteen, pitää istua tiukasti ja pitää ohjasta sillä se meinaa helposti vain levähtää pitkäksi, lössähtää ja painaa kuolaimelle. Ratsastuksen edetessä Rozzie alkoi liikkumaan ihan sairaan hyvin, se näytti aika upealta peileistä - ihan kunnon lihaksikkaalta kouluhevoselta! :) Toivottavasti pääsen menemään sillä vielä muutaman kerran ennen sen myyntiä ja jos vaikka saan siitä jotain ratsastusmateriaalia tänne blogin puolelle. On mulla siitä se ratavideo keväältä Youtubessa, mutta se ei ollut tasaisin mahdollinen suoritus meidän lyhyen tuttavuuden takia enkä tiedä haluanko sitä tänne räävittäväksi. ;)

Kuva katkaisemaan tätä pitkää tekstioksennusta.

Tää on niin perus, bloggaajan arkea kun on pakko muokata kuvia ja kirjoittaa tekstiä vielä puoli kahdeltatoista yöllä. No, enää kaksi tai kolme viikkoa kesälomaan! En ole ihan varma milloin mulla se alkaa, mutta eiköhän se tässä kohta selviä kun näen työtilanteen ja sääennusteet. :D

Ensi viikosta tulee tosi kiva! Maanantaina ja sunnuntaina ratsastan Deellä ja keskiviikkona sekä perjantaina hoidan Vikingin sen omistajan ollessa matkoilla! Mulla on myös kauheasti kuvia muokattavana usealta kuvauskeikalta ja täälläkin vielä julkaisematta vaikka ja mitä, mutta jokaiselle on aikansa. Hauskaa maanantaita teille kaikille! :)

Uusia kavereita ja koulutreeniä

Taas on viikko mennyt ihan sairaan nopeasti! Mihin tämä aika oikein katoaa. Huomenna on jo kesäkuu, torstaina mulle tulee vuosia lisää mittariin ja viikon päästä onkin jo kesäloma sekä Suomen reissu. Apua, ikä- ja aikakriisi sekä -stressi! Mua piinaa myös aivan K-A-M-A-L-A siitepölyallergia ja vieressä oleva nenäliinapino kasvaa eivätkä lääkkeet meinaa auttaa. Yritin nauttia lämpimästä kesäpäivästä ulkona mutta käytettyäni puolet vessapaperirullasta niistämiseen näin parhaaksi paeta pölymäärää sisälle. Masentavaa. Mutta mitä tänne taas kuuluu ja mitä on ehtinyt tapahtumaan?

Viime viikolla kävin kuvaamassa yhtä kaveria hänen super söpön poninsa kanssa ja lähipäivinä saan kuvat valmiiksi jolloin julkaisen ne myös täällä blogissa. Instagramissa näitä kuvia onkin jo näkynyt. Tänään ja lauantaina mulla on taas kuvauskeikat joten tekemistä sekä muokattavaa riittää. Olen kyllä tosi iloinen, että kuvaustilauksia on tullut näin paljon. Olen saanut hurjasti lisää kokemusta sekä uutta materiaalia "portfoliooni"! Nyt tulevalla Suomen reissulla mulla on myös muutama kuvattava tiedossa, toivottavasti huono sää ei estä näitä.

Pakko kai se on myös julkisesti täällä sanoa, että Topanga ei luultavasti ainakaan hetkeen blogissa tule näkymään, jos enää ikinä. En kerro edes uteliaimmille tämän enempää sillä se ei ole minun hevoseni. Topangan "korvaavat" samalla tallilla asuvat Dee ja Rozzie joista Dee kaipasi vakituista vuokraajaa ja vuokraan sitä nyt kouluratsastukseen kerran viikossa, kun taas Rozzie on vanha tuttavuus. Se sama tamma jolla ratsastin rataharjoituksissa kevättalvella ja jonka kanssa olen autellut silloin tällöin. Se on todella hieno sekä laadukas 6-vuotias estehevonen, ja autan sen liikutuksessa nyt epäsäännöllisen säännöllisesti kunnes omistaja saa sen myytyä. Jos etsit kilttiä, laadukasta, kaunista ja hyväsukuista estetammaa, laita mulle meiliä! :) Rozzie on täydessä kisakunnossa ja kisaa tällä hetkellä 120 cm.

Dee taas on todella mukava 8-vuotias hollantilainen esteruuna joka yllätti mut hyvällä ratsastettavuudellaan! Myönnän, olen vähän ennakkoluuloinen aina istuessani estehevosen kyytiin - monet ratsastamani estehevoset tai "estehevoset" kun ovat olleet vähän... No, huonosti ja "sinne päin" ratsastettuja. Joten oli todella positiivinen yllätys kun koeratsastus meni niin hyvin ja Dee oli pehmeä, miellyttävä ratsastaa sekä tasapuolisesti hyvä ja herkkä molempiin suuntiin. Tällaisten hevosten vuokraajana on aina kiva olla kun voi vaan omana vuokrauspäivänään istua kyytiin ja nauttia menosta eikä tarvitse laittaa säätöjä kohdilleen ja tehdä kaikkea alusta asti. Ihan mukavaa vaihtelua siis olla vain "perus vuokraaja". :D

Lisäsin näistä lyhyet esittelyt "Muut hevoset"-sivulle. En usko, että näistä ihan hirveästi juttua tänne blogiin tulee mutta tiedättepähän mitä hevosia tarkoitan sitten kun nimet täällä vilahtavat. Topangan sivua en ainakaan vielä poista sillä eletään päivä kerrallaan ja katsotaan mihin tilanne kehittyy.

Ratsastuskuvat ovat about kuukauden takaa, nyt täällä on tietysti jo ihan kesä!

Maaiken kanssa on mennyt ihan todella hyvin ja meillä on ensi viikon maanantaina kauden viimeiset kisat. No, eipä tämä kisakausi oikein ehtinyt edes alkaa kun ei kyytiongelmien takia päästy kuin kotitallin järjestämiin kisoihin. Syksyllä sitten! ;) Nämä ovat ihan vaan seuranmestaruudet joissa mä ratsastan ulkopuolisena pay'n'riden/rataharjoituksen sillä en kuulu tänä vuonna tähän seuraan. Mennään Maaiken kanssa se vaikein helppo B, LB:3 ja en voi kieltää etteikö mua jännittäisi ja vähän myös pelottaisi sillä tiedän ettei se tule olemaan helpoin rata meille. Varsinkin viime kisojen epäonnistuneen helpon C:n jälkeen ei ole itseluottamus kovin korkealla. :D Mutta en aio nyt antaa periksi, tämä on paras mahdollinen tilaisuus kun saa treenata kotona sitä vähän vaikeampaa rataa.

Olin sunnuntaina ensimmäistä kertaa tuomarisihteerinä oman seurani koulukisoissa. Kirjoitin ponien helpon A:n ja oli kyllä tosi hyödyllistä ja opettavaista! Tuomari oli ihan mielettömän hauska tyyppi ja kommentoi ponien söpöyttä ja hyräili musiikin mukana. Ihan loistava tilaisuus koulutuupparille päästä kuulemaan tuomarin kommentteja vierestä. Oletko ollut sihteerinä joskus? Suosittelen!

Kisojen jälkeen kävin ratsastamassa Maaiken. Mun oli tarkoitus treenata sitä LB:3 rataa ulkokentällä. Se on pitkä rata joten ei onnistu meidän pätkämaneesissa... No, ratsastuskoululla oli jotain ylimääräisiä estevalmennuksia joten jouduin menemään maneesiin. Olin jostain syystä ihan sairaan väsynyt ja ajattelin etten tällä kerralla tee mitään muuta kuin vähän keventelen ja ratsastan kaikki askellajit läpi. Onneksi piristyin sitten ja lopputuloksena oli ihan mieletön treeni.

Päätin treenata laukkasiirtymisiä, pysähdyksiä ja keskiaskellajeja - kaikki siis meidän heikkoja kohtia ja kisojen kompastuskiviä.

Mä olen ratsastaja joka voi ratsastaa joko tosi hyvin tai huonosti oikeastaan päättämällä ja psyykkaamalla. Tähän pitäisi varmaan sanoa, että valitettavasti. Se on se motivaatio. Ihan oikeasti, ärsyynnyn usein itseeni tajuttuani taas jääneeni matkustelemaan ja ongelman ratkaisemisen sijaan vain valitan ja keksin tekosyitä. Monesti on käynyt niin, että tuskailen puolet ratsastukseta ettei hevonen muka toimi ja miksen mä nyt osaa mitään. Sitten joku sanoo päässä naks ja sen hetken päästä ollaan kuin eri ratsukko.

Tällä kerralla laitoin aivot heti alkukäyntien jälkeen ON-asentoon. Ratsastin jokaisen siirtymisen ja kulman ajatuksella, käytin istuntaa. Ehkä meillä molemmilla oli hyvä päivä, mutta Maaike liikkui tosi hyvin. Tein paljon laukannostoja kulmissa F:ssä ja H:ssa, LB:3 radassa laukannostot tulevat niissä pisteissä (eikä "vid" tai "nära" kuten C:ssä) joten ihan hyvä tehdä täsmällisiä nostoja treenissä. Maaike teki paljon hyviä nostoja ja lopuksi se oli niin herkkä laukka-avuille (tai sitten se ennakoi niitä samoja kulmia), että se nosti laukat ihan vaivatta. Raviin siirtymiset olivat tosi hyviä ja pehmeitä, se on kehittynyt niissä tosi paljon. :)

Keskiravissa ja -laukassa Maaike innostui aika paljon (hyvä!) ja muutaman diagonaalin jälkeen se teki lisäykset ihan itsestään ja oli aivan innoissaan. :D LB:3 radassa on kaksi keskiravia ja kaksi keskilaukkaa. Jos saan esitettyä kisoissa ne samalla powerilla ja vauhdilla niin hyvä juttu! Luultavasti en, sillä luultavasti Maaike on taas yhtä jännittynyt ja liikkuu kuin täi tervassa kuten viimeksi. Huomaatteko tän mun asenteen? Wää... Liikaa negatiivista ajattelua (tai mä sanoisin kylläkin että realismia :D), mun pitäisi nyt yrittää psyykata itseni onnistumismoodiin ja ratsastaa kuten mä ratsastan treeneissä. No tällaista tää on...

Huomenna ja sunnuntaina treenataan sitten täysiä maanantain kisoja varten ja perjantaina ratsastan Deellä. Tästä viikosta tulee kiva! :)