Minun ja Ludden yhteinen matka tuli nyt muuton myötä tien päähän. On ollut aivan mieletöntä nähdä ja tuntea Ludden kehitys tämän reilun puolen vuoden aikana! Meillä on ollut niin kivaa koko tiimin kesken ja Ludden ylläpitäjästä on tullut minulle hyvä kaveri jonka kanssa pidämme jatkossakin yhteyttä ja saan kuulemma tulla milloin vain moikkaamaan ja ratsastamaankin Luddea tulevaisuudessa. <3
Mä olen jollain tavalla kovettunut näiden viidentoista vuoden aikana mitä olen toisten hevosia ratsastanut, kun hevosia on tullut ja mennyt. Toiset jättävät sydämeen vahvemman kavionjäljen kuin toiset, ja Ludde on ehdottomasti yksi niistä hevosista, joista jää iso jälki ja ihania muistoja. Se on oikeasti maailman ystävällisin, hauskin, hellyyttävin ja lempein hevonen mitä olen tavannut. Nuori, mutta niin viisas. Rauhallinen, miellyttämisenhaluinen ja vaan yksinkertaisesti ihana. Onhan sillä ollut kommervenkkinsä ja nyt kesän aikana se on vähän testaillut meitä ratsastajia silloin tällöin "onko pakko"-asenteella, mutta siitä viis. Kuinka monen 5-vuotiaan voisi viedä keskustaan ruuhka-aikaan ratikoiden ja rekkojen keskelle kuvattavaksi, ja joka vain höristää korviaan ohitse suhaaville pyöräilijöille ja rapsuttamaan saapuville lapsille?
Mehän siis tosiaan muutetaan sunnuntaina 70 kilometrin päähän, Tukholman saaristoon omakotitaloon, pois tästä lähiöistä missä olemme asuneet viimeiset neljä vuotta. 3,5 vuotta isossa ja kalliissa vuokrakolmiossa, nyt puoli vuotta pienessä kaksiossa ja se oli piste iin päälle. Haluamme takaisin luonnon rauhaan, pois ihmisten ilmoilta, nauttia omasta pihasta ja meren läheisyydestä.
En muuten olisi ikinä lopettanut Ludden ratsastamista!
Olen tosi iloinen, että olen saanut olla Ludden menossa mukana. Epäilin ensimmäisen kuukauden teinkö oikean ratkaisun... Oli se Ludde vaan niin sairaan raaka ja ikäistään jäljessä. Ja on toki edelleen, mutta sehän tässä kuitenkin on ollut hauskaa, että edistyminen on oikeasti TUNTUNUT ja näkynyt. Ludde on aivan erilainen ratsastaa nyt, se on kropastaan ihan eri näköinen ja käytöskin on parantunut. Sählän nuoren käytös näkyy enää harvoin, tallissa seistään kiltisti paikallaan ja jalkojen pesusta ei tarvitse enää neuvotella.
Ei Luddesta oikein sanoin voi kertoa millainen se on. Oikeastaan yritinkin kesällä kuvata kesälaitumella ollessa videopostauksen... Mutta epäonnistuin. Tai mulla oli kaikki materiaali kuvattuna, mutta olo oli ihan tönkkö ja vaivaannuttava, tunnen kasvaneeni tallipäiväkirjojen ohi vaikka niitä on ihan hirveästi toivottu! En edes tajunnut, että mulla on youtubessa melkein 1300 tilaajaa? :D Mistä ihmeestä kaikki ovat tulleet kun en ikinä kanavaa missään mainosta ja postaan nykyään lähinnä huonolaatuisia ratsastusvideoita...
Yritin yhdistää koiraharrastusta heppailukanavaan ja kuvasin elokuussa yksistä agilitykisoista videopostauksen, mutta se ei kyllä saanut läheskään yhtä monta näyttökertaa kuin heppavideot. :D Ehkä pitäydyn ratsastusvideoissa. Some on kiva, ja blogit lähes kuolleet, mutta youtubeen en ole koskaan päässyt sisään oikein. Käyn satunnaisesti katsomassa muutaman ruotsalaisen influencerin videoita, mutta hyviä heppatubettajia en oikein ole löytänyt. No, kaverini Aada tekee kyllä todella hyvää työtä youtuben puolella, mutta muuten en ole jaksanut tutkia löytyykö näitä. Seuraatteko te ketään?
Tää postaus, kuten kaikki, rönsyilee sinne tänne, mutta ehkä se on ihan ok kun postaa tuskin kerran kuussa? :D
Nytkin kello lähentelee puoltayötä...
Blogiin tuntuu periaattessa vähän hassulta kirjoittaa, kun ei näitä kai enää kukaan lue. Mutta mistä sitä seepra raidoistaan pääsisi, onhan tässä tullut heppabloggailtua jo vuodesta 2012 (vai aiemmin, en muista enää), ja omia juttuja on oikeasti hauska palata lukemaan monen vuoden jälkeen. Ehkä 8 vuoden päästä, lähes nelikymppisenä mietin mitä ihmettä sitä on tullut tehtyä, mutta nyt kahdeksan vuoden takaisia postauksia on oikeasti tosi kiva käydä lukemassa. :)
Mua rehellisesti harmittaa, ettei aktiivisia hevosblogeja pahemmin enää ole. Tai ehkä on, mutta en ole löytänyt omaan makuuni sopivia. Onko teillä vinkata? Pitää olla hyviä kuvia, hyvät esittelyt että pääsee jyvälle blogin "tarinasta", tekstit selkolukuisia jne mitä näitä muita kriteereitä nyt on... Lapset tuskin enää mitään blogeja pitävät, joten kaikki olemassa olevat ovat varmasti täysi-ikäisten ylläpitämiä.
Kuvat ovat mieheni ottamia tältä perjantailta, ja video on kuvattu reilu viikko sitten. Mulla on viimeinen Luddepäivä edessä nyt tämän viikon perjantaina ja oikeasti teki mieli tehdä rento ja ihana maastoretki, mutta viikonlopuksi on luvattu kovia sateita - perjantaille 20 mm ja lauantaille 40-50 mm joten taitaa mennä maneesihumputteluksi meidän viimeinenkin treeni.
Ajattelin kirjoittaa myös Candystä vielä "viimeisen" postauksen tässä muuton yhteydessä, joten stay tuned - ehkä jopa ehdin tuottaa lisää tekstiä vielä tämän viikon aikana. <3
