Vielä muutama viikko ennen itse H-hetkeä, HIHS:iä, oli epävarmaa pääsenkö paikalle vai en. Vaikka lentäminen Ruotsin ja Suomen välillä on halpaa, helppoa ja nopeaa, vaatii kuitenkin jokainen reissu pientä suunnittelua. Niin siinä kuitenkin kävi, että perjantaina mulla soi herätyskello klo 3.30 ja olin jo ysin aikaan Suomessa.
Kuvasin koko viikonlopun oman firmani nimissä, tuotin somemateriaalia omaan, Playsson.netin ja Riders Magazinen medioihin, nautin huippuratsastuksen katsomisesta, jäähallin tunnelmasta ja ystävien seurasta. Viikonloppu oli intensiivinen, hauska ja kotiin Ruotsiin palasi väsynyt, mutta onnellinen Rosita. Tätä elämä on parhaimmillaan kun saa yhdistää kaksi suurinta intohimoa: valokuvauksen ja ratsastuksen. Fiilis on kiitollinen.
Viikonloppu meni nopeasti, mutta kuvia on vielä muokattavana jonkin verran. Ostin syyskuussa pitkäaikaisen unelmani: Canon 70-200/2.8L IS II USM-objektiivin, mitä en ole katunut päivääkään. Vielä pitäisi kameran runko uusia, tuo Canon 80D asettaa ikävästi rajoitteita huonoissa valo-olosuhteissa - jäähallin valo oli suorastaan tappotuomio kameralleni, mutta hengissä selvittiin - joskin kohinan kanssa tuli kyllä tapeltua. Lopulta luovutin, ja nostin suosiolla ISO-arvoa korkeammalle. Kohinasta viis - kunhan tulee tarkkoja kuvia.
Suurin osa viikonlopustani kului siis jäähallin areenan reunalla tai lehdistökeskuksessa kuvia muokatessa. Ehdin myös käymään expossa, josta tarttui mukaan ainoastaan Roecklin talvihanskat 35 euron kelvolliseen hintaan. Loput rahani ajattelin säästää SIHS:n expoon, missä on tunnetusti super hyvät alet. Helsinki ei valitettavasti yllä expon kannalta siihen laajuuteen ja alennuksien määrään mitä Tukholmassa on tarjolla, mutta HIHS:ssä oli paljon muuta hyvää. Lehdistökekuksen ilmainen lounas oli todella positiivinen yllätys, HIHS:n toimihenkilöt ja jäähallin vartijat ihan huippu mukavia tyyppejä, areenan esteet upeat ja unohtamatta laajaa kattausta huippuratsastajia ja -hevosia. Sunnuntain World Cup oli niin jännittävää katsottavaa, että välillä jäi kuvaaminen ihan unohduksiin enkä minäkään huokauksilta tai hengen haukkomiselta säästynyt.
HIHS tuntui ponnahduslaudalta SIHS:n odotteluun. Näin jo unta siitä, ai minäkö innoissani...? :D Suosittelen ehdottomasti käväisemään Sweden International Horse Showssa - siellä ei tosin nähdä samanlaista esteratsastusta kuin Helsingissä, mutta tarjonta on sitäkin kattavampi. Valjakkoajon World Cup, kouluratsastuksen huiput kisaamassa (esimerkiksi Sönke Rothenberger on jo varmistunut), issikoiden töltti-world cup, kenttäratsastuskilpailu maailman huippujen kesken, jännittäviä esteratsastusluokkia ja hienoja show-numeroita. Unohtamatta valtavaa expoa! SIHS on visuaalisesti upea tapahtuma, tunnelma aivan erityislaatuinen ja lippujen hinnatkin kelvolliset. Lämpimästi tervetuloa tänne Tukholmaan! :)
