17 sep. 2017

Heppatyttö ratsastaa säässä kuin säässä


Det finns inget dåligt väder, bara dåliga kläder!

Täällä päin erittäin useasti kuultu sananparsi. Onko suomeksi vastaavaa? Pukeutuminen sään mukaan ei ihan istu tähän nyt... "Ei ole huonoa säätä, on vain huonot vaatteet"? Mulla on siinä tapauksessa ne huonot vaatteet. Aina kylmä, liian kuuma tai kastuu. Tähän aikaan vuodesta on mun mielestä hirveän vaikea pukeutua oikein. Viimeisimmän kuukauden olen uinut hiessä lähes jokaisella ratsastuskerralla kun vaatetta on päällä ihan liikaa. Palelen tallille lähtiessä ja sinne saapuessa, mutta tulee kuuma ensimmäisen ravikierroksen jälkeen. Koita siinä sitten vähentää vaatetusta kun topissa on liian kylmä mutta pitkähihaisessa liian kuuma.

Perjantaina ratsastaessani Maaikella päälle sattui oikein kunnon Aku Ankka-pilvi. Sää oli ollut koko päivän oikein miellyttävä ja poutainen, ja siltä näytti vielä selkään noustessani. Tämä oli ensimmäinen ratsastukseni flunssan jälkeen joten olin ajatellut ottavani melko rauhassa - ensin maastossa lyhyt lenkki ja sitten kentälle ratsastamaan askellajit läpi. Pouta riitti puoleen väliin maastoa ja sitten alkoi tihuttamaan. Päästyämme kentälle taivas aukesi, ja siinä ratsastin iloisesti kaatosateessa kunnes tunsin olevani litimärkä alushousujani myöten. Muutama minuutti ennen luovuttamista totesin miehelleni, että mistä lyödään vetoa sateen loppuvan heti kun pääsemme takaisin talliin.

Arvaatteko miten kävi? xD











Ehkä vartin verran jaksoin tsempata sateessa. Tähän väliin pieni kunnianosoitus maailman parhaalle miehelle joka jaksoi seistä kamera kaulassa sateenvarjon alla koko tuon ajan, olet ihana! <3 Maaikelle myös kunnianosoitus, se oli tosi hieno omista mokailuistani ja kovasta sateesta huolimatta. Vähän sen ilmeestä huomaa muutamassa kuvassa ettei nyt ihan ole lempitouhua tämä sateessa huhkiminen. Omista ilmeistäni se paistaa kyllä jo kilometrin päähän :D. Ihan en ollut (ole) vielä täysin kunnossa ja ei tuo yskä ainakaan sateen ansiosta parantunut hehe. Ohjien pituus oli näköjään mystinen asia, ja esteratsastajan könötyskin tarttui näköjään mukaan estesatulasta... No, ensi kerralla sitten paremmin.

Ja juu, arvasitte oikein. Sade loppui sillä sekunnilla kun pääsimme takaisin tallin pihaan. 



Pitkästä aikaa päivän asua kehiin:
Kypärä - Back on Track
Liivi - HV Polo
Paita - Equestrian Stockholm
Hanskat - Roeckl
Housut - Animo
Saappaat - Mountain Horse


16 sep. 2017

Photoshoot: Kultainen hetki


Aina ei voi jäädä odottamaan sitä täydellistä hetkeä valokuvaukselle, ja toisaalta suunnitellut kuvaukset voivat mennä täysin pieleen huonon valon takia. Nämä kuvat ovat täysin ex-tempore räpsäisyjä eilisen ratsastuksen jälkeen. Miten tyypillistä, että satoi kaatamalla koko ratsastuksen ajan ja ehdin jo sanoa miehelleni sateen varmasti loppuvan sillä sekunnilla kun pääsemme takaisin talliin. Ja niinhän siinä kävi, että sade alkoi laantumaan meidän kävellessä tallille päin. Samalla näin miten aurinko pilkisti esiin luoden aivan taianomaisen valon juuri tallin vieressä olevan sorakasan kohdalle. Parkkeerasin Maaiken siihen, annoin ohjat miehelleni ja hän huitoi vähän sateenvarjolla jotta Maaike näyttäisi jollekin muulle kuin uitetulle koiralle. Sillä sitä me olimme, mulla vaatteet läpimärkiä alushousuihin asti ja Maaike täynnä vesipisaroita ja hiekkaa. Valo oli aivan mieletön ja mielestäni näiden kuvien tunnelma on upea. Kameralla oli vähän hankaluuksia tarkentaa ja käydessäni läpi kuvia huomasin yli puolissa kuvissa ison vihreän läntin - voisi ehkä joskus pitää huolen, että kameran linssi on puhdas...

ISO on näissä kuvissa 250 ja f2,0. Kuvattu Canon EF 50mm f/1.4 USM-objektiivilla.





14 sep. 2017

Kuulumisia ja Saksan suunnitelmia


Nämä viimeisimmät kaksi viikkoa ovat menneet kuin sumussa ja ihan huomaamatta ohi. Kipeänä oleminen ei ole hauskaa... :( Tein sen virheen, että kävin ratsastamassa heti kun oli olo "sinne päin" ja vähän parempi. Ei olisi kannattanut, flunssa iski takaisin kahta kauheampana. Yskä äityi niin pahaksi, etten saanut nukuttua. Lääkäri määräsi mulle vähän tujumpaa yskänlääkettä (Cocillana, saako sitä Suomesta?), ja nyt alkaa vihdoin olo tuntumaan paremmalta! En yleensä peru sovittuja ratsastuksia kovin helpolla, mutta tällä viikolla jouduin perumaan kahtena päivän kun olo oli yksinkertaisesti aivan kamala. Nyt olo alkaa tosiaan olemaan melkein parantunut, ja huomenna menen ratsastamaan Maaikella vaikka mikä olisi - ihan vain kevyt maastoretki.

Ensi viikolla meillä on ensimmäinen kouluvalmennus Mutterin kanssa. Sen omistaja on aivan ihana kyllä, on kuulemma ostanut treenejä varten uuden satulahuovan ja pintelit sävy-sävyyn. :D Kuten olen kertonut, Mutteri on ollut vähän oloneuvoksena viimeisimmän vuoden. Sen omistaja tuntuu olevan tästä yhteistyöstä jopa melkein enemmän innoissaan kuin minä haha, suunnittelee jo kovasti tulevia kisoja ja treenejä haha. Mainitsinkin jo, että meidän ensimmäiset "kisat" on lokakuun alussa ihan vain radan ratsastus kotitallilla, mutta siitä on hyvä aloittaa. Mennään ihan vain joku helppo luokka, mutta olen vähän "kaikki tai ei mitään"-tyyppi ja mietin jo onko ehkä vähän liikaa pukea täysi kilpailuasu päälle...? ;)

Ehdin vasta nyt muokkaamaan nämä kuvat mitä otin Rinkistä päivää ennen sen Saksaan lähtöä. Ihan outoa kun ei ole isoa kuvapinoa odottamassa muokkaamista. En ole Rinkin lähdön jälkeen käyttänyt kameraa kuin kerran, viime viikolla tehdessäni yhden kuvauskeikan. Täytyy ottaa kaikki irti tästä syksystä nyt ennen kuin pimeys ja harmaus valtaa taas maailman.






Varasin itselleni juuri lennon kotiin Saksasta! Lähdemme Saksaan päivää ennen loppukokeiden alkamista yhdessä omistajan kanssa hänen vuokraamalla hevosautolla. Mitähän se ajomatka kestää hevosautolla, joku 12-14 h + lauttamatka. :D Kunnon road trip tiedossa siis! Lennän yksin kotiin, sillä he ajavat yhdessä miehensä kanssa Rinkin kotiin. Hevosautossa ei silloin ole mulle tilaa, eikä mulla oikeastaan edes ole mahdollisuutta/aikaa viettä vielä toinen vuorokausi auton kyydissä vaan kyllä siinä vaiheessa on jo päästävä takaisin töihin torstaiksi ettei pomo ihan liikaa hermostu näistä mun hevospoissaoloista haha. :D Kovin ymmärtäväinen hän kyllä on ja itse asiassa mun pyytäessä töistä tätä varten vapaaksi hän vain sanoi, että "Tottakai lähdet sinne, ihan mieletön tilaisuus ja reissu!". Ihana pomo.

Me yövymme siittolan vierasmajoituksessa. Siittola sijaitsee "keskellä ei mitään", lähimpään pieneen kylään on kuulemma joku 5 km matkaa joten aika hyvä että sieltä löytyy majoitusmahdollisuus. Voi että, en malta odottaa. Mitenhän monta kertaa sen vielä ehdin sanomaan tulevan kuukauden aikana. ;) Kuukauden. Mitä? Kyllä vain, enää reilu kuukausi jäljellä. <3