30 apr. 2016

Maaiken videokuulumiset


Videot eivät oikeasti ole mun juttu, ajatus ja puhe pätkii koko ajan ja tuntuu että mitään järkevää ei saa sanottua... Mutta silti joskus saan "loistavan" idean ja tänne blogin puolelle ilmestyy liikuvaa kuvaa. Toisaaltahan nämä videot ovat aika käteviä, ei tarvitse kirjoittaa niin paljoa! Videolta voi sitten kuunnella ne oleelliset asiat. Hauskaa viikonloppua kaikille! :)

PS: Jälkiviisaus on parasta viisautta, kannattaa ehkä seuraavalla keralla katsoa missä vinkkelissä sitä kameraa pitää niin ei tuo kaksari valloita koko kuvaa. ;)

26 apr. 2016

Koulukilpailut 24.4.2016


Super hevonen! Meidän ensimmäiset yhteiset kilpailut ja mun ensimmäiset isot "oikeat" kisat. Kisapaikkana oli meidän kotitalli Värmdö Ridklubb ja luokkana Helppo C (LC:2). Tuloksena 61,333 % ja sija 6/15.

Sain muutaman kyselyn luokkavalinnasta ja selkeytetään tätä nyt vielä kaikille. Olin alunperin ilmoittautunut sekä C:hen että B:hen mutta koska olin muutaman päivän myöhässä ilmoittautumiseni kanssa (siis pari päivää ilmoittautumisajan alkamisen jälkeen), jouduin varasijoille. Helpossa C:ssä olin varasijalla kaksi ja B:ssä sijalla 16. Joten kun huomasin päässeeni mukaan C:hen poistin ilmoittautumiseni B:stä. Tadaa, kovin yksinkertainen selitys. :) Tosin luulen helpon C:n olevan vähän aliarvostettu luokka Suomessa, täällä Ruotsissa myös C:n kisaajat ovat useimmiten "tosissaan" kisaavia aikuisia. Koulukisoihin on niin kova tunku (varsinkin helppo B-luokkiin), että myös se C on ihan kiva luokka ratsastaa. Kunhan mukaan pääsee. :)

Super hästen! Det var vår första gemensamma tävling och min första "riktiga" tävling. Tävlingen var hemma hos oss på Värmdö Ridklubb och vi red LC:2 med resultat på 61,333 % och vi placerade oss 6/15.

Det var några som undrade varför jag valde att rida Lätt C så låt mig förklara. Från början hade jag anmält mig både till C och B, men bara för att jag var några dagar sen från att anmälningen hade öppnat så hamnade jag på reservplats. I lätt C var jag på reservplats nr 2 och lätt B på plats 16. Så när jag såg att jag kom med i lätt C strök jag mig från den andra klassen. Visst var det en enkel förklaring. :) Jag tror dock att lätt C är en underskattad klass i Finland, det känns som att här i Sverige är det faktiskt "seriösa" ryttare som startar även i lätt C. Det är så stort tryck i dressyrtävlingar (speciellt i lätt B-klasser) att det är jätte kul om man är med ens i lätt C.



Maaike pääsi lauantai-iltana kokovartalopesulle ja kyllä muuten karva kiilsi kisa-aamuna! En saanut jännitykseltäni nukuttua kovin hyvin joten olo ei ollut se pirtein saapuessani tallille puoli seitsemän jälkeen. Maaike sai syödä aamuheinät ja mössöt ensin rauhassa. Laitoimme yhdessä omistajan kanssa Maaiken kuntoon ja olimme täydellisesti aikataulussa kun klo 07:55 nousin selkään. Oma starttini oli 8:50 ja suunnitelmana oli ensin kävellä maastossa kymmenisen minuuttia ja sitten verkata reilu puoli tuntia.

Maaike tuntui verkassa tosi hyvältä! Se liikkui reippaasti ja pyöreänä, ei katsellut mitään ja huomasin miten sen korvat kääntyilivät muhun päin koko ajan sen kuunnellessa mua. Meidän verkka koostui monista siirtymisistä ja pysähdyksistä joiden avulla oli tarkoitus aktivoida Maaike reippaaksi ja herkäksi avuille. Diesel-moottorinsa takia olin vähän epävarma riittääkö se 40 min verkka, joskus kun Maaike alkaa liikkumaan hyvin vasta 50-60 min jälkeen. Mutta tällä kerralla Maaike tuntui jo vajaa puolen tunnin jälkeen tosi hyvältä!

Maaike fick en helkroppsdusch på lördag kväll så hon var riktigt glansig på tävlingsmorgonen! Jag var ganska nervös så hade inte sovit så bra, var mest trött och helt borta när jag kom till stallet vid halv sju. Maaike fick äta upp sitt morgonhö först i lugn och ro. Sen gjorde vi henne i ordning tillsammans med ägaren och höll vår tidsplanering helt perfekt när jag hoppade upp i sadeln kl 07:55. Vår start var kl 8:50, planen var att först skritta ut i ca 10 min och sen rida fram i ca 30 min.

Maaike kändes väldigt fin i framridningen! Hon rörde sig fint, i rund form och fokuserade helt på mig. Jag märkte att hennes öron var hela tiden riktade mot mig när hon lyssnade på mig. Vår framridning bestod av många övergångar och halter vars mening var att aktivera Maaike så att hon rör sig bra framåt och lyssnar på hjälpen. Hon är ju lite av en diesel-modell så jag var lite fundersam om 40 min räcker för att rida fram, ibland är det ju så att hon inte börjar jobba ordentligt förens efter 50-60 min. Men den här gången kändes hon riktigt fin redan efter en halv timme!



Maneesissa tunsin kuitenkin powerin hiipuvan. Ihan hyvin Maaike liikkui, mutta ero oli aika merkittävä... Eipä siinä mitään, kohta olikin meidän vuoro aloittaa ja aika vahvasti me kuitenkin ratsastettiin sisään, sillä saatiin siitä numeroksi 7 (suora). Radan poikki toi meille myös 7 ja kommenttina tasainen tahti. Ensimmäinen 15 m voltti oli ihan ok, siitä 6. Serpenttiini jossa keskihalkaisijalla siirtyminen käyntiin (kolmikaarinen kiemuraura, vai?)  oli mulle ennen kisoja vähän mysteeri ja siitä tulikin kommentti aikaisin, hyvä tahti ja numeroksi 6,5. Tiedänpähän, että seuraavalla kerralla teen ne käyntiin siirtymiset siitä keskihalkaisijalla enkä 5 m ennen. ;) Askeleenpidennys ravissa oli 6 mutta kommenttina ei liiku eteen, melko vaatimaton yliastunta. Meidän seuraava 15 m voltti venähti liian isoksi mutta numerona kuitenkin 6,5. Käyntiin siirtyminen oli 6 ja kommenttina hieman myöhässä - vaikka arvostelupaperissa lukee A:N JA F:N VÄLILLÄ? No jaa... :D Vapaassa käynnissä tein emämunauksen enkä päästänyt ohjia kokonaan joten siitä tuli 5. Seuraavista laukkakohdista 6 mutta keskiympyrä oli jälleen liian suuri. BFAK-laukasta 6,5 ja sitten: laukka-ravi siirtymisestä numeroksi SEITSEMÄN! Ette tiedäkään (tai ehkä tiedättekin, olen varmaan tästä aiheesta valittanut pariin kertaan) miten vaikeita laukka-ravi siirtymiset meille ovat! Joten tämä oli kyllä todella iso ja iloinen asia! :) Kommenttina vielä pehmeä siirtyminen - ei todellakaan mikään itsestään selvä asia. :) Jee! Seuraavasta laukannostosta tulikin sitten 4, enkä oikein ymmärrä miksi... Kommenttina "juoksee", no ei se ollut mikään esimerkkinosto mutta. Arvostelulaji. ;) Keskiympyrä oli 6 mutta jälleen liian iso. Täytyy harjoitella oikean kokoisten ympyröiden ratsastamista! Viimeiset ravipätkän ja pysähtyminen radan poikki antoivat numeroksi vain 5, itse munasin tuon pysähdyksen ja takaosa jäi jälkeen. Viimeisestä keskihalkaisijasta ja tervehdyksestä kuitenkin 7, suora ja "väl uppställd" - en osaa suomentaa tuota viimeistä kommenttia. Hyvin asetettu? Ryhdikäs?

Loppukommentit ja -numerot olivat oikein mukavia. Askellajeista 6,5, muodosta 6, istunta 7, ratsastajan avut 6,5 ja täsmällisyys/oikeat tiet 6. Muodon numeroa laskee ehdottomasti epätasainen muoto laukassa ja siirtymisissä - sitä treenaammekin koko ajan. Oikeiden teiden seuraaminen on ihan oma moka, huomasin päästäväni Maaiken vähän seilaamaan parissa kulmassa ja nuo huonosti ratsastetut voltit ja ympyrät eivät ainakaan parantaneet tulosta. Täsmällisyyttä ja tarkkuutta siis seuraavalla kerralla! Kommenttia en nyt jaksa yrittää suomentaa, mutta referoituna tuomari kehui hyvää tahtia mutta kommentoi Maaiken olevan vahva ja vähän tyhjä ajoittain.
"Taktmässig men blir bitvis mkt stark. Var aktiv med inte handen (krama!) när hon försöker ta sig tom."

Men sen kom jag in i ridhuset och det kändes som all hennes power försvann. Visst rörde Maaike sig fint och så, men skillnaden var stor... Fanns inte så mycket att göra där, bara börja rida banan. Och banan började väldigt starkt, vi fick en sjua av inridningen och kommentaren rak. Sen vände vi rätt igenom i trav, fick en sjua igen och kommentaren stadig takt. Första 15 m volten var helt okej 6. Serpentinen över medellinjen och passerande av medellinjen övergång till skritt var lite av ett mysterium till mig före tävlingen, fick kommentaren tidig, bra takt och betyg 6,5. Bra, då vet jag till nästa gång att jag gör övergångarna PÅ medellinjen och inte 5 m före. ;) Förlängd trav gav oss en sexa men kommentaren kommer inte fram, något svagt övertramp. Den andra volten blev lite för stor men fick ändå 6,5 av den. Sen var det övergång till skritt mellan A och F, betyg och kommentar något sen. Konstigt... Övergången ska ju göras MELLAN A och F. Nåja! Sen klantade jag till det i fri skritt och glömde kasta bort tyglarna så det blev en femma med kommentaren släpp tygeln helt. Ja, det ska jag göra nästa gång... Fick några sexor av galopp och sen en SJUA av vår galopp-trav övergång! Det är en väldigt svag punkt för oss, övergångarna mellan galopp och trav nämligen... Så ni anar inte hur glad jag är! Kommentaren lyder mjuk övergång - och det är absolut ingen självklarhet för oss. Härligt! :) Men sen fick vi en fyra av nästa galoppfattning till vänster och det förstår jag inte riktigt. Mittvolten sex, den var återigen för stor. Jag måste lära mig rida volter i rätt storlek! Dom sista travbitarna fick lite sådär, och jag var lite för slapp i halten så vi fick av några moment. Men sen när vi vände rätt upp och kom till sluthälsningen så gick det väldigt bra och resulterade med 7 - rakt, väl uppställd.

Slutkommentarerna och -betygen var väldigt bra faktiskt. Gångarter 6,5, formen 6, sits och hållning 7, inverkan och hjälpen 6,5 och korrektheten 6. Formen är ju lite som den är pga av dåliga formen i galopp och övergångar - och det tränar vi på hela tiden. Korrektheten i uppvisningen var det jag som var slarvig, jag skulle ridit några hörnpasseringar lite bättre och dom för stora volterna gjorde ju inte saken bättre. ;) Sen skrev domaren: 
"Taktmässig men blir bitvis mkt stark. Var aktiv med inte handen (krama!) när hon försöker ta sig tom."



Olin aika pitkään kolmannella, ja sitten neljännellä sijalla mutta lopussa startanneet taitavat ratsukot menivät edelle. Olo oli kuitenkin aika epätodellinen siinä Equipea seuratessa kun tosiaan aika pitkään keikuin sijoittuneena! Mutta tokat ei-sijoittuneet ja kokonaistulos 6/15. Tavoitteena oli saada yli 60% ja se ylittyi, mutta olen silti vähän pettynyt omaan ratsastukseeni sillä varsinkin tuo nelonen ja nuo muutamat vitoset olisi hyvin helposti ollut muutettavissa paremmiksi numeroiksi. Mutta nyt tiedän mihin meidän pitää keskittyä seuraavalla kerralla. Mun täytyy muistaa oikeasti keskittyä ratsastamiseen, en voi antaa periksi puolen radan jälkeen ja jäädä matkustajaksi. Ja vaikka tuo istuntanumero on ihan hyvä, niin huomasin itse lössähtäväni siinä puolessa välissä sopivasti minkä jälkeen koko hevonen muuttui. Ja se kyllä näkyi paperissa! Tästä on nyt kuitenkin vain suunta ylöspäin. Seuraavat kisat ovat kahden viikon päästä. Torstaina on kisat Vaxholmissa JOS saadaan meille kuski, saattaa olla että ne kisat peruuntuvat mutta pidetään peukkuja... Ja sitten lauantaina kisat taas kotitallilla, tällä kerralla ulkokisat.

Jag var på tredje plats ganska länge, sen på fjärde plats men det var några duktiga ekipage i slutet av klassen som fick bättre poäng. Men det var en ganska konstig känsla när jag följde Equipe och var ganska länge placerad! Slutresultatet blev andra icke-placerad och 6/15. Målet var att få över 60% och det lyckades vi med, men jag är ändå lite missnöjd med min egen ridning, speciellt den äckliga fyran och några av femmorna skulle jag lätt kunnat få bättre poäng i om jag skulle ridit bättre. Men nu vet jag vad jag ska fokusera på nästa gång. Jag måste komma ihåg att rida HELA programmet bra och noggrant, jag kan helt enkelt inte sluta rida och bara sitta på hästen hälften av banan. Och även om jag fick bra betyg på min sits så kände jag att jag började slarva efter halva programmet och det kändes också på Maaike. Och det syns ju i protokollet! Men nu är den enda vägen uppåt. Vår nästa tävling är om två veckor. På torsdag ska vi till Vaxholm OM vi får någon att köra oss, annars måste vi ställa in den tävlingen. Men sen på lördag är det hemmatävling igen, den här gången ute. Tagga till det då!


Tällä viikolla on tiedossa kolme eri hevosta! Keskiviikkona Jätti, pe-la-su Maaike ja la Rozzie. Jeejee! :)

Ja joo, tiedän tämän ulkoasun olevan aivan järkyttävä just nyt. En vaan osaa muokata tätä järkevämmäksi ja odotan apua suuremmilta voimilta. Toivottavasti tämä saadaan kuntoon tämän viikon aikana. :D Sopivasti pääsin eroon talvibannerista näin toukokuun vaihteessa... Koittakaa kestää!!

Den här veckan ska jag rida tre olika hästar! På onsdag blir det Jätten, fr-lö-sö Maaike och på lördag Rozzie. Kul! :)

Och ja, jag vet att bloggen ser hemsk ut just nu. Men jag är helt urusel med att göra ändringar på utseendet och väntar nu att jag får hjälp av någon duktigare. Hoppas det blir fixat under veckan nu! :D Men det var ju verkligen dags att byta ut det vintriga utseendet så här i början av maj... Håll ut!!


Topangasta mulla on vähän kurjempaa kerrottavaa... :( Se on ep. Sama takanen johon se sai potkun 1,5 vuotta sitten. Klinikalle tie siis vie ja mitään tässä ei tietenkään uskalla etukäteen sanoa tai arvailla. Mennään sinne ja katsotaan sitten tilannetta. Mutta vähän meinaa ottaa vatsanpohjasta.

Men Topanga... Jag har lite dåliga nyheter om henne. :( Hon är halt i andra bakbenet. Det benet som hon blev sparkad i för 1,5 år sen. Så... Hon får åka till kliniken. Vågar inte säga eller gissa något före det. Vi får se. Men lite ångestfylld är man ju.


23 apr. 2016

Ratsastuskilpailut Ruotsissa


Ehdin (melko) kypsään 25:n vuoden ikään ennen ensimmäisiä aluekisojani. Vai mikä kakkos/kolmos/kymppitaso se nykyään Suomessa on, valaiskaa tietämätöntä. Täällä Ruotsissa nimitys on lokaltävling, seuraava taso on regional mikä on jotain alue- ja kansallisten kisojen välimaastoa. Lokal-tasolla kisataan yleensä LC, LB ja LA (Helppo C, B ja A). Regional-tason koulukilpailuissa luokkina on yleensä LA, MsvC, MsvB ja MsvA (Helppo A, Keskivaikea C-A eli suomalainen VaB-VaA).

Grönt kort, eli vihreä kortti oikeuttaa kilpailemaan Ruotsissa lokal- ja regional-tason ratsastuskilpailuissa. Lupaa varten tulee käydä jonkun ratsastusseuran järjestämä muutaman päivän kestävä kurssi, minkä aikana käydään läpi ratsastuskilpailujen raamatut - TR I, TR II ja TR III. Kyseessä on siis kilpailusäännöt, tävlingsreglemente. I = yleiset säännöt, II = kouluratsastus ja III = esteratsastus. Näiden lisäksi löytyvät erilliset sääntökirjat kenttäratsastukselle, vikellykselle, valjakkoajolle, matkaratsastukselle, gymkhanalle sekä WE:lle. Kilpailusääntöjen lisäksi kursseilla katsotaan Sveriges Ridsportsförbundin julkaisemia videoita sekä harjoitellaan lastausta. Kurssin lopuksi järjestetään kirjallinen koe. Tämä koe on todella helppo ja siinä saa käyttää apuna kaikkia kolmea TR:ää. Hyväksytyn kokeen lisäksi tarvitset ratsastuksenopettajan tai valmentajan allekirjoittaman lapun mistä käy ilmi sinun olevan ratsastuksellisesti sopivalla tasolla voidaksesi kilpailla.


Ruotsalainen Kipa on nimeltään TDB, Tävlingsdatabasen. Sen kautta lunastetaan ratsastaja- ja hevoslisenssit, ilmoittaudutaan kilpailuihin sekä maksetaan lähtömaksut. Hevosen vuosilisenssi maksaa 300 kr ja ratsastajan 750 kr. Vuosilisenssin sijaan on mahdollista lunastaa päivälisenssejä joiden arvo on 150 kr ja jos näitä päivälisenssejä lunastaa tuon 750 kr verran muuttuu lisenssi automaattisesti vuosilisenssiksi. 

Varsinkin koulukilpailuihin ilmoittautuminen on täällä jopa stressaavampaa kuin itse kilpailusuoritus, ainakin Tukholman alueella. Ilmoittautuminen alkaa yleensä lauantaina tai sunnuntaina, lokal-kilpailuihin klo 18 ja regional-kilpailuihin klo 19. Mikäli haluaa päästä mukaan on oltava kärppänä netin ääressä muutamaa minuuttia ennen, sivua täytyy päivittää apinan raivolla kunnes ilmoittautuminen avautuu. Sen jälkeen on klikkailtava salamannopeasti itsensä eteenpäin ja peukku pystyyn siinä toivossa, että ilmoittautuminen onnistui. Suosituimpiin kilpailuihin paikat täyttyvät alle minuutissa - yksiin kilpailuihin aikaraja oli 26 sekuntia. Varasijoille pääsee toki aina ja kannattaakin mennä jos ei muuten mukaan ehdi. Aina on joku ratsukko, joka peruu osallistumisensa ja joskus kilpailunjärjestäjät ottavat mukaan ratsukoita varasijoilta. Toki jos/kun on varasijalla nro 40 saattaa mukaan pääseminen olla hieman epätodennäköistä. :D


Kouluratsastajana en luonnollisesti ole kovin perehtynyt estekilpailujen sääntöihin tai käytäntöihin, joten niistä en osaa sen tarkemmin kertoa. Koulusäännöistä multa löytyy kuitenkin paljon positiivista sanottavaa! Aiemmin olenkin täällä blogissa kertonut, että kannuksien käyttö on vapaaehtoista. Sen lisäksi kankia saa käyttää vasta vaativalla tasolla, MsvB (tai siis ruotsalaisella medelsvår/keskivaikea) kilpaillessa. Ei siis vielä MsvC-tasolla! Kankien käyttö on myös vapaaehtoista. Ponit kisaavat aina ilman kankia. Kvaalien kanssa ollaan täällä myös tarkkoja, et voi startata MsvB ennen kuin olet saanut MsvC:stä vähintään 62% ja sama juttu MsvB -> MsvA. Ja voidakseen siirtyä regional-kilpailuista nationell-tason kilpailuihin on ratsukon täytynyt saada vähintään 62% tulos regional-kilpailuista, sen tason luokasta minkä aikoo ratsastaa nationell-kilpailuissa. (Nationell = kansallinen)

Nämä kohdat kilpailusäännöistä ovat mielestäni hyviä ja/tai mielenkiintoisia/erilaiset kuin Suomessa. Korjatkaa jos olen väärässä! :)

  • Aluekisoissa ei ole pakko käyttää kilpailutakkia (toki yläosan tulee muuten olla siisti).
  • Silinteriä saa käyttää vasta MsvA-tasolla ja ylöspäin, ja silloinkin kilpailijan tulee olla yli 18-vuotias.
  • Hanskojen värillä ei ole väliä (hanskat tulee kuitenkin olla).
  • Kannusten käyttö on vapaaehtoista.

Jos teiltä löytyy jotain kysyttävää, kysykää pois! Vastaan parhaani mukaan. :) Tästä jäi varmaan paljon informaatiota pois, kiitos jännitysaivojeni...


Huomenna koittaa siis elämäni ensimmäiset "oikeat" ratsastuskilpailut. Rutinoituneiden kisakonkareiden mielestä tällainen touhottaminen ja jännittäminen on varmasti huvittavaa (varsinkin kun luokkana on helppo C), mutta olkoon! :D Täällä mä kuljen loppuillan ihaillen kauniita kisavaatteitani ja kannuksia kiillottaen. Olo on kuin pienenä ennen Linnanmäen reissua. ;) Illaksi menen vielä tallille puunaamaan varusteita ja pesemään Maaiken, onneksi mulla on omistaja kaverina kanssajännittäjänä ja -touhuajana. Katsotaan pysyykö mulla hermot kasassa huomenna... Tai saanko yöllä unta! Oma starttini on aamulla klo 8:50 joten tallilla on oltava puoli seiskan aikaan. Pirteetä.

NU KÖR VI!

20 apr. 2016

Valitusvirsi


Vielä löytyy kuvia julkaistavaksi muutaman viikon takaa kun Alexandra oli täällä käymässä. Kiitos siis hänelle näistä ihanista kuvista! :)

Meillä kisat lähestyvät. Suunnitelmiin tuli tosin vähän muutoksia... Kilpailun järjestäjän tallilla oli muutama viikko sitten pari hevosta flunssassa. Asianmukaisten tutkimusten jälkeen läänineläinlääkäri antoi kuitenkin lausunnon, että hevoset ovat tervehtyneet ja kilpailut voidaan järjestää turvallisesti. Mutta meidän tallilta tuli kielto lähteä näihin kisoihin. Hetken jo pelkäsin niiden kisojen olevan siinä, mutta Maaiken ihana omistaja pelasti pulasta. Kävin eilen ratsastamassa Maaikella ja mentiin pari kertaa kisarata läpi. Ihan ok:t fiilikset, eiköhän tästä hengissä selvitä. :) Ja tuo LC:2 on sieltä helpoimmasta päästä oleva koulurata. 





Älkää ihmetelkö Topangan kampausta... ;) Alexandra opetti mut letittämään! Vähän siltä puuttuu harjaa tuosta yhdestä välistä, olisi pitänyt photoshopata siihen yksi sykerö lisää.



On se kaunis <3

Toisaalta, olen ihan iloinen että pääsen starttaamaan nämä ensimmäiset kilpailut Maaikella. Topanga on ollut ihan kamala ratsastaa viimeisimmät viikot. Yhtenä päivänä se ei hyväksynyt tuntumaa ollenkaan ja vaan kulki niska jäykkänä, ja nyt se on parina kertana kipittänyt menemään enkä saa siihen oikein kunnolla otetta vaan kun yritän ratsastaa eteen niin tamma päättääkin mennä passagea. Jos tämän päivän teemana olisi ollut passagen treenaaminen olisin varmasti leijunut pilvissä, mutta kun halusin vain saada Topangan liikkumaan rennossa harjoitusravissa eteen niin ei kauheasti hymyilyttänyt. ;) No, vitsit sikseen. Kai tämä tästä. Ensi viikolla taas kouluvalmennukseen hammasta purren. Ja ensi viikon sunnuntaina meidän tallille tulee muuten yksi A-valmentaja, täytyy katsoa jos olisi tilaa niin voisimme mennä sinne nolaamaan itsemme... ;) Ja maksaa siitä ilosta 500 kr/30 min, ah - ihanan halpaa.

EN MÄ TIEDÄ. Tää tamma on niin ihanan kamala. Kamalan ihana. Olin ihan myrtsinä ja masentunut tänään kiivetessäni alas selästä, vannoin jo mielessäni lopettavani ratsastuksen siihen paikkaan... Oi voi. Olisinpa pienenä rakastunut johonkin muuhun harrastukseen, olisi elämä varmasti kummasti helpompaa. :D Äh, yritän pitää tämän blogin sävyn positiivisena enkä halua valittaa tämän enempää. Mutta pääsinpä edes vähän purkamaan ärsytystä. Kyllä täältä taas noustaan, enkä usko olevani ainoa hevosihminen jolla on näitä ajatuksia aina välillä...


PS: Blogin Instagramissa kohta 3000 seuraajaa, SAIRASTA! :o

19 apr. 2016

Photoshoot: Aramis

1

Viime viikon kuvattavana olivat supersöpö poni ja sen ihana pikkuemäntä! Vielä jokin aika sitten mun mielestä oli sairaan tylsää ottaa perus potretteja, mutta nyt olen tykästynyt siihenkin kun olen päässyt kuvaamaan niin suloisia malleja. Lapset ja ponit, voiko olla ihanampaa! Olen itse niin tyytyväinen näihin kuviin. Huomaan selkeästi oman kehitykseni, niin kameran käsittelijänä, kuvaajana kuin kuvankäsittelijänäkin.

Te blogiani pidempään seuranneet - mitä mieltä olette? Huomaatteko tekin eron ja kehitykseni
Ja tietysti - mikä on lempikuvasi? :) Sori että näitä kuvia on niin monta samanlaista, en vain osannut karsia! Omat ehdottomat lempparini ovat 4, 8 ja 11! <3

Förra veckan fotade jag den här super söta ponnyn och hans lilla matte. För ett tag sen tyckte jag att det är jätte tråkigt att fota vanliga porträtter men nu har jag börjat gilla det också, speciellt när jag har fotat så gulliga modeller. Barn och ponnyer, det finns inget finare! Jag är själv sjukt nöjd med bilderna. Och jag ser så tydligt hur mycket jag har blivit bättre och gjort framsteg i fotografering, använda kameran och redigera bilder.

Ni som har följt min blogg en lite längre stund - vad tycker ni? Ser ni skillnaden?
Och självklart - vilken är din favoritbild? :) Beklagar antalet av likadana bilder, det var helt omöjligt att välja dom bästa tio! Mina favoriter är bilderna 4, 8 och 11! <3

2
3
4
6
7
8
9
10
11
12
13
14

18 apr. 2016

Plötsligt händer det


Plötsligt händer det. Täkäläinen "Elämä on"-sanonta. Ainakin 1990-luvulla syntyneet muistavat sen kuuluisan DNA:n mainoksen mitä sitten coolina hoettiin. Tämä ruotsalainen sanonta on tuttu Triss-arpojen mainoksista ja se sopii yllättävän moneen tilanteeseen. Esimerkiksi tähän, kun laittaa allekkain kaksi kuvaa Topangasta - toinen on viime lokakuulta kun olimme laukanneet muutaman viikon, lyhyitä pätkiä kerrallaan. Alempi on nyt ihan reilu viikko sitten otettu tuore kuva. Aluksi epäröin näkyykö näissä niin isoa eroa että kehtaa täällä blogin puolella julkaista, mutta kuva keräsi Instagramissa yli tuhat tykkäystä joten kai se on uskottava muidenkin tässä jotain eroa näkevän... Ilmeisesti mietin vähän liikaa muiden mielipiteitä, näenhän mä nyt herranen aika itse miten iso ero näissä kuvissa on mutta mikä tärkeintä, tiedän ja tunnen niin ison eron Topangan ratsastettavuudessa ettei tosikaan. Alemmassa kuvassa se on saanut lihasta, selkä on pyöreä, ilme on työskentelymoodissa, vatsalihas näkyy ja niska on pyöreä(mpi). 

Meillä on kisat TÄLLÄ VIIKOLLA. Mun ensimmäiset aluekisat ikinä. Arvatkaa jännittääkö... Pitäisi opetella rata (LC:2), saada sovittua kouluvalmennus, puunata kamat, päästä eroon jännityksestä, etsiä meille kuski ja vetoauto (koppi on jo) ja tietysti toivoa hevosen ja ratsastajan pysyvän terveenä... Eniten mua tietysti jännittää ja pelottaa miten Topanga tulee käyttäytymään kisapaikalla. Ja miten mä selviän!! Osaanko olla tarpeeksi rauhallinen, saanko ratsastettua Topangan läpi, onnistuuko verkka jnejne sata päässä risteilevää ajatusta. Kisat ovat onneksi meidän entisellä kotitallilla joten paikka ja ihmiset ovat tuttuja mutta silti. Verkka on ulkona = Topanga tulee luultavasti olemaan tosi jännittynyt. No, nyt en maalaile enempää piruja seinille vaan nämä kisat menevät nyt miten menevät ja siitä sitten jatketaan eteenpäin. Topanga ei ole ikinä kisannut, se on pirun vaikea hevonen, mä oon kisannut viimeksi (seurakisoissa) neljä vuotta sitten... Otetaan tämä harjoituksena! :)

Te ette tainneet edes huomata mun olleen poissa haha. Just hyvä kun on luonnoksissa parikymmentä julkaisematonta postausta mitkä voi sopivasti ajastaa reissujen ajaksi... ;) Karkasin viikonlopuksi duunin merkeissä Lontooseen ja oli ihan huippu reissu! Aikataulu oli tosin aika tiukka opintoretkien ja konferenssien merkeissä, mutta ehdin kuitenkin näkemään Lontoota ihan kivasti, shoppailemaan (onnellisimmaksi minut tekivät Harry Potter-pyjamahousut ja Simba-sukat), syömään hyvin ja reissun kohokohta oli kyllä The Lion King-musikaali jonka alkulaulun (aa-tzi-bengjaa) aikana pillahdin liikutuksesta itkuun. En ehtinyt ratsastamaan enkä edes suunnittelemalleni hevostarvikeliikekierrokselle, mutta näin sentään kaksi ratsupoliisia ja pari aika coolia hevospatsasta. Perjantaina kävelin 10 cm korkokengilläni yhteensä 16 km ja lauantaina (juoksukengillä) 19 km. Selvisin hengissä, sateenvarjoni ei. Haluan Lontooseen uudestaan, omalla ajalla! Paljon jäi näkemättä ja kokematta.


1. Lentopelkoinen täällä moi, laskeutumisen aikana mua pelotti ihan hirveästi turbulenssin takia mutta pilvet olivat onneksi kauniita.
2. Jälkiruoka on päivän tärkein ateria.
3. Rakennus. Ja bussi!
4. Opintoretkellä L'loydsin pääkonttorilla. Aika magee mesta.
5. Shamppanjaa, macaronseja ja sateenkaarikakkua Westfieldissä. Ei pahempi lounas!
6. Metrossa
7. Risteys
8. Nää on näitä pakollisia turistikuvia. !!!!
9. Teimme pyörähdyksen London Eyessä. Huikeaa!
10. Viikonlopun lempparijuttu olivat nämä Primarkin aarteet. Potter-pöksyt ja Simba-sukat.


1. Tittidii, kerrankin edustavan näköisenä!
2. Vettä. Ja rakennuksia.
3. Siinä yksi miljardista samanlaisesta turistikuvasta. Oli pakko!
4. Näköala London Eyestä. Hienoa!
5. British Airways oli aika jees. Päästiin kaverin kanssa lentokoneen paremmalle puolelle ja saimme extra jalkatilaa. Lentoemät olivat aivan ihania ja ilmainen viini auttoi myös tämän lentopelkoisen urpon takaisin kotiin!
6. Pääsin vielä turisteilemaan lentokoneesta käsin kun näin Windsor Castlen. Jee!