20 apr. 2016

Valitusvirsi


Vielä löytyy kuvia julkaistavaksi muutaman viikon takaa kun Alexandra oli täällä käymässä. Kiitos siis hänelle näistä ihanista kuvista! :)

Meillä kisat lähestyvät. Suunnitelmiin tuli tosin vähän muutoksia... Kilpailun järjestäjän tallilla oli muutama viikko sitten pari hevosta flunssassa. Asianmukaisten tutkimusten jälkeen läänineläinlääkäri antoi kuitenkin lausunnon, että hevoset ovat tervehtyneet ja kilpailut voidaan järjestää turvallisesti. Mutta meidän tallilta tuli kielto lähteä näihin kisoihin. Hetken jo pelkäsin niiden kisojen olevan siinä, mutta Maaiken ihana omistaja pelasti pulasta. Kävin eilen ratsastamassa Maaikella ja mentiin pari kertaa kisarata läpi. Ihan ok:t fiilikset, eiköhän tästä hengissä selvitä. :) Ja tuo LC:2 on sieltä helpoimmasta päästä oleva koulurata. 





Älkää ihmetelkö Topangan kampausta... ;) Alexandra opetti mut letittämään! Vähän siltä puuttuu harjaa tuosta yhdestä välistä, olisi pitänyt photoshopata siihen yksi sykerö lisää.



On se kaunis <3

Toisaalta, olen ihan iloinen että pääsen starttaamaan nämä ensimmäiset kilpailut Maaikella. Topanga on ollut ihan kamala ratsastaa viimeisimmät viikot. Yhtenä päivänä se ei hyväksynyt tuntumaa ollenkaan ja vaan kulki niska jäykkänä, ja nyt se on parina kertana kipittänyt menemään enkä saa siihen oikein kunnolla otetta vaan kun yritän ratsastaa eteen niin tamma päättääkin mennä passagea. Jos tämän päivän teemana olisi ollut passagen treenaaminen olisin varmasti leijunut pilvissä, mutta kun halusin vain saada Topangan liikkumaan rennossa harjoitusravissa eteen niin ei kauheasti hymyilyttänyt. ;) No, vitsit sikseen. Kai tämä tästä. Ensi viikolla taas kouluvalmennukseen hammasta purren. Ja ensi viikon sunnuntaina meidän tallille tulee muuten yksi A-valmentaja, täytyy katsoa jos olisi tilaa niin voisimme mennä sinne nolaamaan itsemme... ;) Ja maksaa siitä ilosta 500 kr/30 min, ah - ihanan halpaa.

EN MÄ TIEDÄ. Tää tamma on niin ihanan kamala. Kamalan ihana. Olin ihan myrtsinä ja masentunut tänään kiivetessäni alas selästä, vannoin jo mielessäni lopettavani ratsastuksen siihen paikkaan... Oi voi. Olisinpa pienenä rakastunut johonkin muuhun harrastukseen, olisi elämä varmasti kummasti helpompaa. :D Äh, yritän pitää tämän blogin sävyn positiivisena enkä halua valittaa tämän enempää. Mutta pääsinpä edes vähän purkamaan ärsytystä. Kyllä täältä taas noustaan, enkä usko olevani ainoa hevosihminen jolla on näitä ajatuksia aina välillä...


PS: Blogin Instagramissa kohta 3000 seuraajaa, SAIRASTA! :o

4 kommentarer:

  1. Kiva postaus ja Ihania kuvia.

    SvaraRadera
  2. Tuttu tunne! Joskus vaan tekee mieli heittää hanskat tiskiin, mutta kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Meillä ei ole ennen ollut näin pitkään jatkunutta huonoa kautta... :/ Joten alkaa pikkuhiljaa vähän rasittamaan. :(

      Radera

Valitettavasti blogiini tulee paljon spämmi- ja roskapostikommentteja, joten sanavahvistus on käytössä ainakin toistaiseksi. Pahoittelen lisävaivaa, toivottavasti se ei estä sinua jättämästä kommenttia.