3 juli 2020

Kesälomalle!


Ihana, kuuma kesäkuu! Ja sopivasti loman alettua säätiedotus näyttää 17-19 astetta ja sadetta. Itku pitkästä ilosta. Monta kesää ollaan jahkailtu ilmastointikoneen ostamista. Nyt meille tuli sellainen, ja ehtihän siitä olla hyötyä viikko. ;) Suomikin toivottaa viikonloppuna tervetulleeksi +14 asteen ja kaatosateen kera.

Kuvasin viime viikonloppuna 4+12 tuntia kansallisia ratsastuskisoja +30 asteen helteessä. Ihmiset kyllä ostavat kivasti kuvia täällä Ruotsissa ja maksavat mukisematta (otan 300 kr nettikuvasta, useampi kuin yksi niin 200 kr), mutta verojen jälkeen tuntipalkkani on tällä hetkellä n. 9-12 euron tienamilla. Alkaa pikkuhiljaa ketuttaa laskutuspalvelun käyttö, joten nyt on oikeasti pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja aktivoida omaan firmaan moms ja f-skatt niin saa rahat jäädä firmaan sisään nollaverolla. Laskin tässä, että jos olisi ollut oman firman sisällä laskutus viime syksystä asti, olisin jo ostanut niillä rahoilla uuden kameran ja varmaan uuden Macbookinkin. Josjosjos, aina voi olla jälkiviisas. Mutta JOS nyt vaikka kesän aikana saisin tuon hoidettua.

Luddea en nyt näe alkuviikon ratsastuksen jälkeen melkein kahteen viikkoon! Siitä on tullut niin upea nyt. Ai että. On ilo ratsastaa sitä, hurja kehitys tapahtunut kevään aikana! Kesäpaikkaan muutettuaan se on löytänyt ihan uuden vaihteen ison kentän myötä. Kotitallin maneesi on vain 40 metriä pitkä, ja siellä on nuoren, tasapainottoman, etupainoisen hevosen välillä vaikea saada kroppa kasaan. Tallillamme ei oikeastaan ole kenttää (tai on, sysipaskalla pohjalla varustettu entinen tarha), joten ajattelin kysellä lähitallin kenttää vuokralle. Ludde on kesäpaikassa ainakin elokuun alkuun asti, riippuu miten kauan laidunta riittää, joten siihen asti nautitaan isosta, hyväpohjaisesta kentästä. :)

Ludden kehitys on näkynyt ja tuntunut erityisesti laukassa. Sen nostot ovat nyt täsmällisiä, joskin alla olevan kuvan mukaan (ja videolta näkyy), että kaula/pää nousee mielellään ylös. Sen laukassa pystyy nyt istumaan vaivatta alas ja laukka pyörii tasapainoisena ja ryhdikkäänä, eikä tunnu siltä kuin se lyyhistyy kasaan ja kompastuu etusiinsa.

Tää kuvasarja oli aika kiva, siitä näkyy laukannostosta alkaen miten hyvin ja nopeasti Ludde saa itsensä kasattua ja tasapainoon. <3









HT-netissä on muuten näkynyt keskusteluja ja kysymyksiä mistä löytää hyvät gripeillä varustetut ratsastuslegginsit joissa on puhelintasku. Mun on pakko antaa oma ääneni näille Maya Delorezin Performance-pöksyille! Olen ostanut nämä käytettynä FB-kirppikseltä, joten kyseessä ei ole maksettu  tai sponsoroitu mainos. Bongasin nämä käyttämättömänä väärän koon takia myynnissä. Jännitti vähän S-koko (lihomiseni takia harvemmin mahdun alle 40 housuihin tällä hetkellä), mutta myyjä vakuutti näiden sopivan 38-40 kokoiselle joten uskalsin riskeerata. Ja siis, nämä housut/leggarit ovat ihan täydellisen kokoiset. Eli kokoa miettiville, MD:n leggarit ovat reilua kokoa. :) Gripit ovat ehkä vähän liian tahmeat, kulunevat toivottavasti hieman pois. Vyönpaikka löytyy - ihan must have juttu ainakin itselleni, muuten housut tippuvat jalasta. Kännykkätaskuun mahtuu ainakin oma iPhone XS mainiosti. Kangaskin näissä on yllättävän napakka, ajattelin selluliittien paistavan kilometrin päähän ja reisien levähtävän "kivasti", mutta yllärikseni näytän jopa ihan sporttiselta!






Vasen laukka on edelleen selkeästi vähän raskaampi, mutta ihan hurjan paljon parempi! Keväällä aina vähän sai arpoa, että nouseeko tänään vasen laukka ollenkaan vai kokeillaanko vain miten kovaa Ludde osaa ravata... ;) No ei nyt, mutta nostojen kanssa oli selkeästi puolieroja. Raippa oli pakollinen apuväline poikkeuksetta, nyt en edes pidä raippaa aina mukanakaan.












Olen niin iloinen, että meillä on nykyään Ludden kanssa yhteinen kieli ja se tuntuu enemmän ja enemmän "omaan taskuun sopivalta". Se on aivan ihanan kiltti.

TOSIN, nyt viime viikkoina se on välillä vähän testannut rajojaan meidän kaikkien kanssa (omistaja + 2 vuokraajaa). Melkein joka kerralla maastossa se jossain vaiheessa yrittää kääntyä takaisin kotiin ja/tai ei suostu liikkumaan eteen. Joka kerta meistä kaikki ovat tämän taiston voittaneet, mutta vähän meinaa tuntua surkuhupaistalta miten se nyt on niiiin tosissaan yrittämässä, että jospa joku meistä taipuisi... ;) Vähän mua meinas viime kerralla nolottaa kun Ludde aloitti sirkuksensa kentän vieressä ja naapuritallista tuli ulos nainen kysymään tarvitsenko apua. Kyllä me sitten eteen päästiin, kun pari kertaa karjaisin vähän rumasti. 3-4 kertaa Ludde kysyi jos kääntyminen sittenkin toimisi, mutta antoi sitten huokaisten periksi ja pääsimme jatkamaan rentoa alkukävelyä pitkin ohjin.






Ai että, tykkään tästä hevosesta. <3

Helmikuu - Kesäkuu


26 juni 2020

Ei tyylillä tai taidolla, mutta hauskaa on!


Huh hellettä! Ihana sää, mutta kuuma on. Perheeseemme muutti vihdoin ilmastointilaite eilen illalla, joten nyt kelpaa. Juhannuksenakin oli niin upea sää - toivottavasti Suomessakin! :) Mulla alkaa viikon päästä loma ja heti lauantaina lähdemme Suomeen. On ollut niin ikävä sinne enkä ole nähnyt perhettäni kunnolla melkein vuoteen. Viimeksi olin pikavisiitillä kaksi päivää HIHS:ssä, ja silloin ehdin vanhemmilleni vain yhdeksi illaksi vain lentääkseni aamun ensimmäisellä lennolla takaisin kotiin.

Huolestutti kyllä, että päästäänkö tänä vuonna ollenkaan Suomeen... Mulla on edelleen Suomen kansalaisuus joten saan vissiin tulla sinne milloin vain, mutta välissä oleva Itämeri hankaloittaa kulkemista. Nyt tosin menee laivat Turkuun ja lennollakin pääsee ilmeisesti suht ok. Onneksi nyt kesäkuussa muuttui säännöt niin, että myös suomalaisen kanssa seurustelevat saavat tulla - aviomieheni siis saa tulla kanssani.

Sain Tukholman Suomiryhmässä FB:ssa jo paskaa niskaan miten itsekäs ja ajattelematon olen, kun tulen Suomeen. Kysyin vain, tietääkö joku tarvitseeko esim. olla vihkitodistus tai muu todistus avioliitosta mukana jotta mieheni saa tulla mukaan, ja miten esim mun kohdalla kun en omista suomalaisia henkkareita eikä mun ruotsalaisissa tiedoissa lue missään, että olen myös Suomen kansalainen... Huh, ymmärrän kyllä ettei sinne hupimatkoja sosiaalisten perhosten kannata tehdä! Mutta ei me olla sinne tulossa hurvittelemaan ja ollaan eletty puolikaranteenissa maaliskuusta asti, ei olla oltu tekemisissä kenenkään kipeän kanssa, ei olla matkustettu julkisilla, ei olla edes oltu Tukholmassa muutamaa kertaa enempää (asutaan n. 40 km päässä), kaupassa käydään hiljaisempina aikoina jne...

Me mennään ihan vaan mun porukoille, ollaan siellä ja/tai mökillä koko viikko. On oikeasti ollut aivan sairaan rankkaa olla "jumissa" täällä toisessa maassa eikä tietoa näkeekö perhettä milloin. Itkin onnesta varattuani laivamatkan. Olenko sitten itsekäs paska, en tiedä. Sen kuitenkin tiedän, ettei meillä ole ollut pienintäkään flunssan oiretta koko vuotena ja TOTTAKAI jos tässä nyt ennen ensi lauantaita kipeäksi tulee, niin ei lähdetä.

Huh, pitipä purkautua. Miksi mä edes tästä avaudun, kun postauksen aiheena on ihanat kesäkuvat Maaiken kanssa. :D Klikkikuvaksi valikoitui tietysti tuo meidän upea taidonnäyte minimaalisen maastoesteen hyppäämisestä. ;) Totuus näissä vähän huvittavissa kuvissa on se, että tuossa oli kahden putken "sarjaeste" ponivälillä, ja mä mun surkealla estesilmällä en saanut tuotua Maaikea sopivassa laukassa jotta se olisi onnistunut hyppäämään oikeasta paikasta kakkosesteen.


Ei hitsi Maaikella on niin kiva ratsastaa joka kerta! Tää taisi olla jo melkein kuukausi sitten, olisin halunnut ratsastuskuvia voikukkapellossa mutta voikukkien kukinto oli jo ohi. Koulutreenit isolla pellolla on yksi mun suosikkijuttuja. Alkuverkat hoituu kevyesti ravaamalla ja laukkaamalla (välillä täysiä) isoa, n. 200*600 m pellon laitaa pitkin. Se on niin luotettava tyyppi ja pysähtyy täydestä laukasta pienellä pidätteellä/istunnan muutoksella/hou-äänellä.






Mullahan on kunto ja istunta rapistuneet kunnolla viimeisen vuoden aikana, mutta vähän on taas tullut voimaa lisää ja onnistuin ratsastamaan vähän paremmin kuin viimeksi. Isossa liikkeessä istuminen ei tuntunut yhtä vaikealta kuin talvella. Maaike liikkui reippaasti ja iloisesti.

Pellolla on kiva saada energiaa ja liikettä ikään kuin "ilmaiseksi", ja leikin tällä tehden kokoamista ja askeleen pidennystä. Hidas, ryhdikäs ravi on Maaiken mielestä raskasta ja laukkaan oli kivempi karata.

Oli ihana saada näin laadukkaita ratsastuskuvia - kiitos ihana mieheni, jonka kuvaustaidot ovat kyllä kehittyneet aivan sikana yhdessäolovuosien aikana. :D

Tästä alkaa viiden viikon loma, josta ensimmäinen viikko vietetään siellä Suomessa. Pidän kaikki lomaviikot nyt yhteen syssyyn kun tuskin tässä ainakaan seuraavaan vuoteen ulkomaille on asiaa, ja vaikka "saisi" lähteä niin en kyllä tiedä uskallanko... :/ Loppulomalle ei ole mitään suunnitelmia. Jos Norja avaa Ruotsille rajat heinäkuun lopussa, niin Lofooteille olisi ajatus lähteä. Mutta luultavasti ei, niin vietetään sitten kiva kesäloma kotimaassa. Onhan täälläkin upeita vaelluskohteita, mutta miten täynnä ne sitten ovat Ruotsin omaa väkeä, en tiedä onko intoa vaeltaa possujunassa.