14 nov. 2020

Koronaoireeni päivä päivältä

 

Korona tuli ja meni. Nyt olen ollut virallisesti terve jo kaksi viikkoa. Tämä viimeisin kuukausi on tuntunut menevän ihan sairaan nopeasti. Vaikka kipeänä olo oli kuin sumussa, meni se lopulta tosi nopeasti kun vaan makasin puolikuolleena sohvalla tajuamatta ajan kulusta paljoakaan.

Kirjasin päivittäin oireeni ylös, sekä mielenkiinnosta, että siltä varalta jos oireet pahenisivat tai palaisivat. Olin kipeänä yhteensä 11 päivää, mutta kärsin jälkioireista sen jälkeen vielä viikon verran. Ajattelin julkaista tämän "oirepäiväkirjan", sillä ties kuinka monta kertaa olen itse googlannut "corona symptom dag för dag" löytämättä mitään selkeää artikkelia. Eräässä ruotsalaisessa nettilehdessä oli artikkeli jossa luvattiin päivän 8 joko tuovan helpotuksen tai vievän sairaalaan, joten se oli mun ainut suuntaviitta... Toki jokaisen oireet ovat erilaiset ja se tässä sairaudessa onkin niin pelottavaa.

Itse sairastin koronan lievänä, ja se tässä onkin pelottavaa, että se oli silti ihan kamalaa. Voin todella huonosti enkä edes halua kuvitella miten pelottava tämä sairaus on vakavampien oireiden kanssa. Yritin muuten etsiä postaukseen jotain kuvia noilta viikoilta, mutta ainoat olivat nämä testikuvat ja sohvallalöhöilykuvat eläinten kanssa. :D



PÄIVÄ 1, Maanantai 19.10
Tunsin illalla pientä paineen tunnetta rinnassa ja yskitti satunnaisesti, mutta ajattelin sen olevan vain kylmästä johtuvaa astmayskää.

PÄIVÄ 2
Heräsin aamulla lievään flunssaoloon, mutta samalla sisäinen ääni sanoi, että nyt mulla on korona. Olen kuullut tämän saman muilta koronaan sairastuneilta, että fiilis ei vain ole normaalin sairas. Ihan kuin kropassa on jotain vierasta. Just se fiilis oli mulla. Ruotsin/Tukholman alueen ohjeistuksissa sanotaan, että testi tulee tilata kun oireita on ollut 24 tuntia, mutta mulla oli niin selkeä koronaolo, että tilasin testin tunnin päästä heräämisestä. Vaikka sisimmässäni tiesin mulla olevan korona, ajattelin vielä silti että ehkä se ei kuitenkaan ole. Aloitin työpäivän normaalisti, mutta kirjoitin meidän tiimin chattiin että mulla on vähän huono olo ja olen tilannut koronatestin. Käytyäni lounaslenkillä koiran kanssa oloni oli entistä pahempi, ja kuumemittari näytti 37,6. Normaalilämpöni on 36,3-5. Olo paheni, huimasi ihan hirveästi, päätä särki ja mua väsytti todella paljon. Oli pakko laittaa taas viesti Teamsiin, että en pysy hereillä ja että lepään loppupäivän. Nukuinkin sitten ihan kellon ympäri, heräsin illalla syömään ja mittasin kuumeen joka oli 37,9.

PÄIVÄ 3
Jäin tässä jo saikulle, sillä oloni oli yksinkertaisesti kamala. Raahauduin koiran kanssa pakollisille lenkeille, mutta muuten nukuin tai makasin sohvalla. Silmiä ja nenää särki todella paljon, huimasi aivan hirveästi ja lämpö oli vähän yli 37. Iltapäivällä meille tuli "koronataksi", eli testi kotiinkuljetuksella.

PÄIVÄ 4
Samat oireet kuin päivä 3. Illalla hajuaisti katosi kokonaan ja makuaisti heikkeni. Tässä vaiheessa tiesin täysin varmasti, että tämä on korona.

PÄIVÄ 5
Aamulla seitsemältä puhelimeen piippasi ilmoitus testituloksesta. Tiesin jo mikä siellä odottaa, mutta vatsanpohjaa väänsi silti lukea tulos. Samat oireet jatkuivat, voin tosin paremmin iltapäivästä. Hajuaisti oli täysin poissa. Makuaistia jäljellä ehkä 25%.

PÄIVÄ 6
Samat oireet jatkuivat. Huimaus, päänsärky, lievä kuume. Päivä oli lauantai. Makuaistini katosi aivan täysin. Olisin voinut juoda bensiiniä enkä olisi huomannut sitä. Lounaaksi syömäni keitto maistui suolavedeltä. Illalla testasin juoda whiskyä, sillä vihaan sitä yli kaiken. Ei pienintäkään maun hiventäkään. Ihan kuin vettä olisi juonut, sillä erotuksella, että vähän poltteli kurkussa.

PÄIVÄ 7
Aivan järkyttävä huimaus aamupäivällä. Olo oli todella väsynyt ja kipeämpi kuin edellisinä kahtena päivänä. Muuten samat oireet.

PÄIVÄ 8
Aamulla voin hieman paremmin ja olo oli toiveikas. Lounaslenkin jälkeen voin kuitenkin taas huonommin. Järkky huimaus ja lämpöä 37,3. Iltapäivästä voin taas paremmin... Illalla alkoi tuntumaan keuhkoissa oudolta.

PÄIVÄ 9
Tänä päivänä mua alkoi vähän pelottamaan. En voinut hengittää syvään, keuhkojen alaosaan sattui ja yskitti joka sisäänhengityksellä. Laitoin koronateholla työskentelevälle ystävälleni viestiä että pitääkö tässä nyt huolestua, ja hän kehotti soittamaan päivystykseen seuraavana päivänä jos olo ei helpota. Olo oli todella voimaton, huimasi kovasti ja lämpö pysyi tasaisesti 37 yläpuolella.

PÄIVÄ 10
Hengittäminen sattui edelleen, mutta tuntui vähän edellispäivää paremmalta, joten pidin jäitä hatussa ja en soittanut mihinkään. Imppasin kahta kauheammin astmalääkettä ja toivoin sen menevän ohi. Iltapäivällä mulla ei ollut kuumetta!

PÄIVÄ 11
Kuume poissa ja olo vähän parempi, mutta jaksaminen täysin nollassa. Hengitys tuntui helpommalta, mutta keuhkoihin "kutitti". Kävin koiran kanssa vajaa tunnin todella rauhallisella ja hitaalla metsälenkillä, ja sen jälkeen olin täysin loppu. Kroppa tuntui raskaalta ja nukutti. Illalla lämpö oli taas vähän noussut.

PÄIVÄ 12
Ensimmäinen oireeton ja kuumeeton päivä. Tein vähän töitä, mutta jouduin menemään lepäämään 1-2 kertaa tunnissa kun huimasi todella paljon istua koneella. Tein taas rauhallisen, tunnin mittaisen lenkin koiran kanssa. Olo oli parempi kuin edellisenä päivänä, mutta sen jälkeen väsytti ja heikotti vähän. Uutena oireena todella voimaton olo käsissä - en voinut sekoittaa pastakattilaa, käsiin sattui ja voimaa ei ollut yhtään. Hiusten peseminen aiheutti melkein treenikipua.

Tämän jälkeen tunsin joka päivä olon parantuvan. Huimaus kuitenkin pysyi vielä viikon tästä eteenpäin, ja astma tuntui pahentuneelta. Makuaisti palasi vähitellen takaisin noin viikon päästä niiden katoamisesta, ja hajuaisti tuli hieman perässä. Mutta nyt ne ovat täysin palautuneet. ONNEKSI. Olen lukenut ja kuullut tapauksista, joilla ei kuukausienkaan jälkeen ole makuaistia. :( Oli aivan kamala kokea makuaistin täydellinen poissaolo. Elin viikon ajan riisikakuilla, puurolla ja klementiineillä, sillä makea, suolainen ja kirpeä oli ainoat "maut" mitä pystyin maistamaan. Näissä elintarvikkeissa se mautonmaku tuntui edelleen ok:lta, sillä eihän esim. riisikakku ja kaurapuuro hirveästi muulta maistu kuin hieman suolaiselle. Tavallinen ruoka ällötti. Tein kyllä ruokaa, mutta en syönyt sitä pahemmin itse ollenkaan. Maustamisesta ei tietenkään tullut mitään enkä tiennyt oliko ruoka edes syömäkelpoista, joten luovutin heti alkuunsa parin kokkailukerran jälkeen.

Mieheni ei sairastunut. Hän joutui olemaan kotona viikon ajan (hän ei voi tehdä kotoa töitä), ja teki koronatestin vissiin viidentenä päivänä. Se oli negatiivinen.

Olin täysipäiväisesti saikulla vajaa 2 viikkoa ja kolmannen viikon tein 50% töitä. Nyt voin tosiaan ihan normaalisti eikä ole enää mitään jälkioireita. Olen treenannut tai käynyt lenkillä tällä viikolla joka päivä, ja olo on ihan huippu! :) Pääsin helpolla. Menen viikon päästä vasta-ainetesteihin.

Olkaahan varovaisia, ei tästä paskasta tiedä miten se iskee kehenkin! :( <3
Loppuun vielä loppukevennyt whiskynhaisteluvideosta minkä lähetin äidilleni snapchatissa.




1 kommentar:

  1. Olipas mielenkiintoista lukea, kun ei tällaisia ihan joka paikassa näe! Hyvä, että voit jo paremmin :)

    SvaraRadera