10 dec. 2017

SIHS: Videopostaus, kuvia, fiiliksiä ja ostokset!


SIHS:stä on kulunut jo viikko enkä ole ehtinyt käymään edes kaikkia kuvia läpi. Vielä on (muistaakseni) sunnuntain kuvat karsimatta. Yhteensä otin viikonlopun aikana ainkin 4000 kuvaa ellen enemmän, joista lensi roskikseen heti ehkä 2/3 mutta silti kuvia on jäljellä edelleen aivan tajuton määrä. Muokattavaksi ja "lemppareiksi" niistä päätyy ehkä reilu 100 (jos edes sen vertaa :D), loput sitten jäävät arkiston kätköihin. Olen sellainen kuvaaja etten osaa/halua poistaa niitä kuvia joilla "en tee mitään", haudon niitä sitten ikuisuudet eri kovalevyillä. "Ehkä joskus haluan käyttää/muokata sen ja sen kuvan". No arvatkaa kuinka paljon käyttöä on tullut kaikille niille kymmenille tuhansille kuville joita mulla on säästössä...? Niin, ei pahemmin. Mutta en raaski poistaakaan. Ja kaikki kuvat ovat vielä RAW-muodossa (= isoja tiedostoja), jos/ehkä/kenties/sittenkin joskus tarvitsen niitä. Note to self: en tarvitse.

Cathrine Dufour - Atterupgaard's Cassidy

Peder Fredricson - H&M All In

Peder Fredricson - H&M All In

Viikonloppu oli raskas ja pitkä, mutta aivan ihana. SIHS-kuplassa eläminen on ehkä parasta mitä tiedän: aamulla areenalle, aika kuluu kuin siivillä (viisi tuntia tuntuu puolelta tunnilta), niin inspiroiva ympäristö ja aivan mahtavat valokuvaajakollegat - ei voi olla parempaa! SIHS:in pressiosastolla on aivan loistava yhteishenki, neuvoja jaetaan/kysytään puolin toisin, kuvia käydään yhdessä läpi, kuvatessa saa vinkkejä Ruotsin parhaimmilta hevoskuvaajilta ja itse SIHS:in pressin työntekijät ovat ehkä maailman ystävällisimpiä ja avuliaimpia. Mediakahvilasta saa päivittäin (ilmaiseksi) tuoreita sämpylöitä, pullia ja kivennäisvettä niin paljon kuin jaksaa. Kyllä, mulla on jo ikävä! :)


Peder Fredricson - H&M Zaloubet

Douglas Lindelöw - Unique Case

Osallistuimme innokkaina pressitilaisuuksiin ja saimme journalistiystäväni kanssa tilaisuuden haastatella Isabell Werthiä ja Peder Fredricsonia. Heidän haastattelut pääset lukemaan ensi viikolla ilmestyvästä Riders' Magazinesta! Sisälläni asuu varmaan ikuisesti pieni fanityttö ja olivathan nuo haastattelutilanteet aika absurdeja - istua siinä oman idolin vieressä ihan casual ja jutellen hevosista ja ratsastuksesta. Jo viime vuonna pääsin haastattelemaan Malin Baryardia mikä oli itselleni todella iso juttu, luulisi sitä hieman ehkä kovettuneen... ;)

Severo Jurado Lopez - Deep Impact 3

Therese Nilshagen - Dante Weltino OLD

Kuviahan mulla on siis niin paljon etten tiedä mitä niillä teen. Pari tilausta on jo tullut ja ne täytyisi käydä ensin läpi, mutta haluaisin näyttää näitä enemmän myös täällä blogin, Facebookin ja uusien kotisivujeni puolella. Mutta aika, mistä repiä sitä?

Kuinka paljon teitä kiinnostaa nähdä kuvia?
Useampi kuvapostaus eri päiviltä/luokista, iso koostepostaus vai mitä ihmettä näille keksii?

Itsehän jo suunnittelin ottavani pari päivää vapaata ja istuvani nenä kiinni Photoshopissa 24/7, mutta en tiedä kuinka paljon sitä työpaikalla arvostettaisiin (vaikkakin pomolleni oli ihan fine että olen poissa töistä koko SIHS:in ajan). :D Töiden jälkeenkään ei oikein ole aikaa kun on hevosia ratsastettavana/hoidettavana joka päivä. :/ "lyxproblem"

Isabell Werth - Emilio

Peder Fredricson palkintojenjaossa "sijaishevosella"

Sellaisia isoja ongelmia/päätöksiä täällä siis. Käytän luultavasti koko viikonlopnu koneella ja raivostutan miesrukkani lopullisesti. :D Ei riitä se, että nainen on Horse Showssa aamusta iltaan (ja vielä sitä ennen/jälkeen tallilla), sitten pitää muokata kuvia hullun lailla vielä monta viikkoa. On se ihana kun se jaksaa. <3

Ainiin, SIHS oli siitä myös aika kiva, että pääsin sopivasti rahoistani. Mutta eihän niitä messuja voi kukaan vastustaa, varsinkin kun pyörii siellä 3,5 päivää. Vasta neljännen päivän aikana ehdimme käymään koko messualueen läpi! Tein niin mahtavia löytöjä, että tässähän voisi oikeastaan puhua säästäneensä rahaa. En ole ikuisuuksiin esitellyt uusia hevostarvikeostoksia (jossain vaiheessa blogien aikakautta varustepostaukset olivat suosittuja - pitäisiköhän herättää trendi takaisin eloon?). Tässä pesee! Olen todella tyytyväinen kaikkiin ostoksiini, jokainen tuli tarpeeseen (okei, ei ehkä kymmenennet ratsastushousut uups...) ja kaikkia paitsi ohuempaa treenipaitaa + kisahousuja on jo tullut käytettyä tämän viikon aikana ahkerasti.

Kingsland untuvaliivi - 995 kr/100 € (ovh 1500 kr)

Kingsland treenipaita - 500 kr/50 € (ovh 1000 kr). Tätä olin kuolannut jo kesällä kaupassa, mutta en löytänyt omaa kokoa. Nyt löytyi!

Kingsland pörrötakki - 500 kr/50 € (ovh 1000 kr)

Kingston ratsastushame - 400 kr/40 € (normaalihinta). Tarkoitus oli ostaa Ühip, mutta piheys vei voiton. ;)

Pikeurin housut - 1300 kr/130 € (ovh 2300 kr)

Pikeurin kisahousut - 995 kr/100 € (ovh 1600 kr)

Ja ruokatarjonta, sepä se vasta mahtavaa onkin SIHS:ssä! Messuilta löytyy toinen toistaan ihanempia food truckseja, ja sitten on vielä Mall of Scandinavian loistava ravintolatarjonta. Mietin aina yhtä ruoka-annosta syödessä mitä seuraavalla kerralla syödään. Aikataulu oli tosin sen verran tiukka luokkien ja pressitilaisuuksien välillä, että loppujen lopuksi en ehtinyt syömään puolissakaan kaikissa niistä ravintoloista missä olisin halunnut. No, ensi vuonna sitten.

Kiitos SIHS, kiitos Playsson.net/Riders' Magazine luottamuksesta! Ensi vuonna toivottavasti uudestaan! :)

Peder Fredricson - H&M All In

Peder Fredricson palkintojenjaossa "sijaishevosella"

Isabell Werth - Emilio

Isabell Werth - Emilio

Isabell Werth - Emilio

7 dec. 2017

Valmennus: Huippuratsastuksen inspiroimana


SIHS oli ohi nopeammin kuin osasin odottaa. Toisaalta viikonloppu oli niin raskas ja kiireinen, että "oma" arki oli hyvin tervetullutta - toisaalta taas poistuessani viimeistä kertaa pressialueelta fiilis oli tavattoman haikea. Eikä se poistuminen niin sujuvasti mennyt, meillä oli Mutterin kanssa sovittu valmennus sunnuntai-illalle klo 19 ja matkalla juutuin aivan kamaliin ruuhkiin (kyllä, Tukholmassa on ruuhkaa myös sunnuntai-iltaisin). Vaihdoin kotona vaatteet vajaassa viidessä minuutissa ja kiittelin onneani siitä, miten mahtava tuki Mutterin omistaja onkaan kun hän auttoi mua hevosen kuntoonlaitossa.

Kuvissa näkyvät tämän vuoden parhaat ostokset: Kingstonin ratsastushame (päätin olla pihi ja ostaa yli puolet halvemman mitä Ühip olisi maksanut hehe) sekä Kingslandin untuvaliivi. Tiedättekö sen tunteen, kun ostaa jotain mikä oikeasti tulee tarpeeseen ja joka kerta sitä käyttäessä tulee hyvä fiilis? Siitä tietää tehneensä hyvät ostokset! :) Ratsastushame maksoi ~40 € ja liivi 95 €. Olen syvästi rakastunut.

Juttutuokio valmentajan kanssa ennen aloittamista

Mullahan on tosiaan ollut kamala yskä nyt 2,5 viikkoa (kyllä, olen taas kipeä - edellisen kerran olin syyskuussa 5 viikkoa flunssassa ja tässä välissä ehdin olla terve reilun kuukauden), ja tarkoitus oli oikeasti perua tämä valmennus ja/tai antaa valmentajan ratsastaa. Hänellä ei kuitenkaan ollut ratsastusvarusteita sunnuntaina mukana, joten oli pakko purra hammasta ja kiivetä itse selkään. Hyvä että kiipesin! Ei toisaalta ehkä fiksuin päätös olla lepäämättä yskää pois, tällä hetkellä olen kortisonikuurilla. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kyllä, taas kerran. No rest for the wicked jne, en kyllä suosittele kenellekään. Nyt on vain ollut liian monta rautaa tulessa ja hevosta vastuulla, kyllä kai tämä tästä kohta.

Mutta niin, valmennus oli paras pitkään aikaan. Pääsimme oikeasti hommiin ja vihdoin tuntui siltä, että jotain tapahtui, jotain onnistuimme parantamaan ja meni yleisesti hyvin. Ehkä nähtyäni huippuratsastusta 3,5 päivää oli myös inspiraatio ja motivaatio yskästä huolimatta huipussaan? Valmentajakaan ei joutunut muistuttelemaan yhtä usein ryhdistäni, jotain on siis tapahtunut. ;)





Valmennus oli myös tähän asti "haastavin" ja valmentajamme laittoi meille selkeästi enemmän painetta sekä teetti asteen haastavempia tehtäviä kuin ennen. Tähän astihan olemme lähinnä ottaneet varovasti, keränneet kuntoa sekä jahkailleet ja ihmetelleet outoja ja hieman epäsopivia satuloita. Nyt ovatkin peukut todellakin pystyssä, että kehittyminen jatkuisi näin hyvin kuin nyt on mennyt tämän satulan kanssa! Ainakaan satulasta johtuvia jumeja ei ole vielä esiintynyt, aiempien epäsopivien satuloiden kanssa Mutteri näytti heti jos se ei viihtynyt.

Mutterin ongelma on vinous, volteilla/kulmissa oikominen ja lavoilla puskeminen. Lähdimme työstämään tätä tekemällä pohkeenväistöä - ja tässä mun olikin opeteltava ihan uusi tyyli! En tiedä onko väistöissä "oikeaa ja väärää" tapaa, mutta olen aina oppinut/luullut tekeväni pohkeenväistön viemällä pohkeen hieman taakse. Nyt valmentajani halusikin, että teen pohkeenväistön tuomalla pohkeen hieman eteen ja näin "työntäen" liikkeen lavoista alkaen sivulle. Aluksi se ei meinannut onnistua ollenkaan (olin luultavasti itse pihalla kuin lumiukko), mutta vaihdettuani raipan väistättävälle puolelle alkoi tapahtua taikoja, ainakin muutaman askeleen ajan. Mutterin kanssa saa olla niin tarkkana, ettei se lähde yhtäkkiä johtamaan väistössä takaosalla.




Pohkeenväistöjen jälkeen oli laukkatreenin aika - tällä kerralla en saanut kertaakaan noottia lösöttävästä istunnasta, ihan loistavaa! :D Valmentajani "haukkui" mut viime kerralla siitä, että lähden helposti mukaan keinumaan liikkeeseen ylävartalolla kun hän haluaa, että istun jämäkkänä, kunnolla ryhdissä, "tissien alle ei saa kertyä valkkeja". Tällä ajatuksella olenkin oikeastaan ratsastanut viimeisimmät viikot myös itsenäisesti... :) Ja kyllähän se sieluun sattui, kun näin nämä kuvat (katsokaa muuten mikä ero!!). Silloin syytin meille molemmille epäosopivaa satulaa, ja kyllä toisaalta syytän edelleen. Heti kun on molemmille sopiva satula, pystyy sekä ratsastaja että hevonen olemaan rentoja ja ryhdikkäitä.

Teimme ruotsalaisittain "enkla byten", eli kolmi-nelikaarista kiemurauraa ja aina suoralla uralla siirtyminen käyntiin, muutama askel käyntiä ja uusi laukannosto toiseen suuntaan. Tätä tehdään tietääkseni joissain HeA ja Msv-kouluohjelmissa. En ole niin perehtynyt niihin vielä, että osaisin sanoa missä justiinsa. Mutta nyt otettiin kuitenkin selkeästi tehtävän vaikeusasteessa harppaus eteenpäin. Hassua tässä oli se, että ratsastin tämän laukassa paljon paremmin kuin ravissa. Laukassa keskityin, istuin kunnolla, laitoin Mutterin töihin ja tein täsmälliset siirtymiset. Ravissa taas jostain syystä en oikein saanut tahtia/sujuvuutta kaarteisiin ja niistä tuli helposti hieman kulmikkaat/töksähtävät, ja suoralla taas ravin tahti kiihtyi liikaa.




Päivän ratsastusasuja en olekaan hetkeen tänne naputellut, joten tässä olisi:
Kypärä - Back on Track EQ3
Untuvaliivi - Kingsland
Paita - Equestrian Stockholm
Hanskat - Roeckl
Housut - Licarzo
Saappaat - Mountain Horse Victoria
Kannukset - Lorenzini
Raippa - Fleck Carbon Composite


Tärkeä kuva: onnistun istumaan ryhdikkäänä laukka-käynti-siirtymisessä. Jes!





Tehtävä oli hyvä, mutta melko rankka Mutterille. Se rikkoikin kerran raville jolloin valmentajani käski antaa pitkää ohjaa ja taputtaa. Mutteri ei koskaan niskuroi/riko tahtia tahallaan, vaan silloin se on oikeasti väsynyt. :) Sen jälkeen pidimme lyhyen käyntitauon ja sitten vielä muutama hyvä laukannosto ja siirtyminen raviin.






Lopussa Mutteri tarjosi mulle aivan mielettömän tuntuista "keinuravia", oli keveä/pehmeä kuin höyhden edestä ja kantoi itsensä muutaman minuutin ajan aivan uudenlaisella tavalla. Tältä ratsastuksen kuuluu tuntua!

1 dec. 2017

Vuoden paras viikonloppu: SIHS!

Täällä ollaan! Eilen kiirehdin Friends Arenalle suoraan töistä ja kotona olin puolen yön aikaan. Tänään kello soi aamulla kuudelta ja päivä alkoi aikaisella kouluvalmennuksella Rinkin kanssa (valmennus tosin meni lähinnä käynnin treenaamiseksi sillä mun yskä on edennyt siihen vaiheeseen että hengitys on vaikeaa rasituksessa). Valmennuksen jälkeen riensin kotiin pikasuihkuun ja siitä kohti Solnaa kamalassa räntäsateessa. Aamun kouluratsastuskilpailut jäivät välistä, mutta pääsin todistamaan Peder Fredricsonin voittoa!

Edessä on kolme intensiivistä, mutta niin mahtavaa päivää täällä SIHS:in pressiosastolla. Ihania ihmisiä, inspiroiva ympäristö ja mielenkiintoiset pressitilaisuudet - ihan paras tapa viettää viikonloppu!

Nämä kuvat ovat eilisen kenttäratsastuskilpailusta, jonka voitti ruotsalainen Louise Jähde hevosellaan Waikiki 207. Tämä ohjelmanumero on yksi suosikeistani täällä SIHS:ssä, meno on aivan mieletön! Instagramin storyistä pääsee seuraamaan fiiliksiä ja kuvia on tietysti tulossa myös tänne blogiin. :)

Mulla oli eilen mukana ainoastaan 50 mm/1.4-objektiivi, sillä tulin tosiaan suoraan töistä enkä jaksanut kantaa mukana koko 15 kg kuvausarsenaalia. Kunnon yllättäjä, kivoja kuvia silläkin sai!

Sara Algotsson Ostholt - Fairnando

Niklas Lindbäck - Mailman


Louise Jähde - Waikiki 207

Louise Jähde - Waikiki 207

Louise Jähde - Waikiki 207

Ingrid Klimke - Parmenides