11 juni 2019

Viimeiset ratsastuskuvat


Elämä hymyili toukokuussa! Mutter oli iskussa ja kaikki tuntui hyvältä. Tällä viikolla matto vedettiin pois jalkojeni alta, ja nämä tulevat olemaan viimeiset ratsastuskuvat ikinä Mutterin kanssa.

Olen puhunut avoimesti blogissa Mutterin tilanteesta. Sen omistaja ei ole kovin omistautunut hevoselleen, vaan olemme toisen vuokraajan kanssa jakaneet vastuun sen liikunnasta, ruokinnasta ja pääasiallisesta hoidosta. Mutter on tässä viimeisen vuoden aikana ollut epäsäännöllisen säännöllisesti, ollaan treenattu rauhassa maastopainoitteisesti. Mutter on ollut parempi ja parempi koko ajan kiitos hyvän satulan, säännöllisen kengityksen ja sopivan liikunnan ansiosta.


Olen ollut koko vuoden ajan tästä tilanteesta ahdistunut, kun en itse voi moneen asiaan vaikuttaa, kuitenkin jatkanut vuokraajana tuhannesta takaiskusta huolimatta sen takia kun Mutteria niin rakastan.

En ihan oikeasti jaksa kirjoittaa kaikkia juttuja tähän. Eikä niillä ole väliä. Tilanne on nyt se, että Mutter jää köpöttelyhevoseksi, omistajalla ei ole aikaa/jaksamista/halua tutkia/hoitaa sitä tai jatkaa sopivan satulan etsimistä, ja se on hänen oikeutensa. Hän haluaa Mutterin jäävän pois ratsun hommista ja Mutter muuttaa oloneuvokseksi pihattoon.





Olen alkanut katselemaan "uutta" hevosta, mutta rehellisesti sanottuna motivaationi ratsastukseen on tällä hetkellä olematon. Olen viime vuosina saanut ratsastaa niin hyvillä, laadukkailla ja hyvin ratsastetuilla hevosilla, etten halua "mitä tahansa" hevosta. Kaiken pitää olla hyvin. Kiva hevonen, kiva omistaja, kiva talli ja sopiva matka. Mutkatonta harrastamista.

Muutamaa hevosta on tullut käytyä kokeilemassa, mutta mikään ei ole tuntunut hyvältä.
1. Estehevonen jolla teiniomistaja joka ei ikinä käy kouluvalmennuksissa tai muutenkaan jaksa ratsastaa koulua ja halusi jonkun vievän sitä koulussa eteenpäin. Mutta siinä olisi aivan liikaa työmaata mun motivaatiolle tällä hetkellä.
2. Nuori estehevonen, kiva omistaja, mutta en just nyt jaksa ratsastaa raakaa hevosta.
3. Kiva kouluhevonen, mutta omistaja unohti mainita hevosen seisseen puoli vuotta ja nyt ratsastettu pari kuukautta. Lisäksi tallilla surkea kenttä jota ei huolleta ollenkaan.

Katsotaan. Ehkä tässä on jonkinlaisen tauon paikka.























Olen todella pahoillani siitä, miten negatiiviselta tämä postaus kuulostaa ja miten tympeältä ihmiseltä saatan vaikuttaa. :D Ajattelin kuitenkin olevan parempi, että tuon rehelliset fiilikset ja kuulumiset esiin. Tätä tämä nyt vain valitettavasti on. Elämä tuo eteen yllättäviä tilanteita, eivätkä ne aina ole kivoja.

Blogi jatkuu yhtä epäsäännöllisenä kuin se on tähänkin asti ollut, kuvapostauksia, random kuulumisia, tarinointia ja epämääräisiä ratsastuskertomuksia. Kiitos kun olette olleet matkassa jo viisi vuotta. Aika kuluu niin nopeasti!

2 juni 2019

Sydänhän tässä sulaa!


Kiiressä nämä kuvat olivat jääneet muokkaamatta ja julkaisematta, pari-kolme viikkoa vanhat tarhakuvat ihanasta Liefkestä. Nyt Liefke ja Maaike pääsevät nauttimaan päivittäin isosta laitumesta, mutta toukokuun alussa ne tarhasivat vielä tallin edessä pienessä lankkutarhassa. Kuten kuvista näkyy, sekä äiti että vauva ovat todella rentoja ratsastuskoulun hälinästä huolimatta. Ihan paras paikka varsalle nähdä suuren maailman menoa, tarhaa vastapäätä on leikkipaikka missä lapset riehuvat päivittäin, edessä kulkee autotie ja ohi kulkevat monet erilaiset kulkuneuvot traktorista cross-pyöriin, ratsukot, kärryvaljakot ja koirat.

Näissä kuvissa Liefke on siis 3 viikon ikäinen. Haastetta kuvaamiseen toi pieni ala, lankkuaidat ja kiinteä 50 mm putki. Kivoja muistoja silti, ja ovathan varsakuvat laadusta huolimatta aivan ihania! <3

Maaiken rento alahuuli <3






Lempikuvani <3