26 aug. 2018

Snö 5 kuukautta


Ihana pentumme täyttää tällä viikolla 5 kuukautta! Se on ollut nyt kuukauden verran täysin sisäsiisti, jes. :D Elämä on Snön kanssa ihan mahtavaa enkä ole katunut päivääkään koiran hankkimista. Just nyt meillä on menossa tällainen ihanan helppo vaihe, mutta eiköhän se teini-ikä kohta tee tuloaan ja sitten ollaan varmaan ihan pulassa... ;) Toivottavasti päästään vähällä, mutta kaikkeen pitää varautua.





Snö rakastaa tällä hetkellä metsälenkkejä, ja yritetään käydä sen kanssa päivittäin lähimetsässä jossa se saa kulkea vapaana. Se on kunnon perskärpänen ja seuraa meitä kuin hai laivaa. Luoksetulo on iskostunut hienosti päähän, "STANNA"-käsky toimii toisinaan. ;) Snön temppusaldo lähentelee jo viittätoista, ja se kulkee hienosti remmissä "TITTA"-käskyllä kontaktia hakien. Ainut minkä kanssa meillä on ollut ongelmia on syöminen, välillä on päiviä jolloin ruoka on yäkhyitylsää, jolloin on sitten ollut pakko paastottaa ettei tule ronkelikoiraa. Hampaat vaihtuvat tiheään tahtiin, eilen tippui ensimmäinen poskihammas. Snö ei kuitenkaan ole tehnyt yhtään tuhoja, siitä on ehkä kiittäminen ne parikymmentä lattioilla pyörivää puruluuta. :D




Tällä hetkellä Snö painaa vähän päälle 5 kg ja on reilu 30 cm säkäkorkeudeltaan. Pentuvaljaat sekä -panta ovat käyneet pieniksi, ja ostettiin sille uudet isommat pari päivää sitten. Luultavasti ne pitää vielä päivittää pariinkin otteeseen koiran kasvaessa ja vahvistuessa, mutta ehkä noilla pärjää muutaman kuukauden ainakin. Snö on mukavan kompakti, hyvärakenteinen rotunsa edustaja. Ja ainakin ruusunpunaisten lasien läpi katsovan omistajan mielestä maailman kaunein koira. <3






Multa "hajosi" mun Canon 50 mm/1.4 putki, joten nämä on otettu mun yleisputkella Sigma 17-50mm/2.8. Sen tarkennus ja "potrettimode" ei ole ihan parasta, mutta paremman puutteessa sekin toimii vaikka ei kuvanlaatu ole paras. Täytyy käydä näyttämässä koko kamerasettiä liikkeessä ja luultavasti lähettää kalusto korjaukseen/puhdistukseen. Nyyh, kunhan nyt ei lopullisesti ole tuo rakas objektiivini rikki. :/

(Sori, liian Söpön mallin riekkuessa ympäri niitä söpöjä kuvia tulee sen verran paljon, että karsiminen blogia varten on aika mahdotonta. Siispä, tässä olisi runsaasti kuvia. <3)



















22 aug. 2018

Kysymyspostaus!



Instassa nämä "kyselytarrat" ja Tellonym-linkit ovat suosittuja ja tykättyjä, mutta riittääkö vielä  kiinnostus blogin kautta järjestettävä Q/A-postausta kohtaan? :) Katsotaan, onko teillä mitään mielessä - kysykää mitä päähän juolahtaa, hevosista, lemmikeistä, Ruotsista, töistä, elämästä (hyvän maun rajoissa, mutta sen te varmasti osaatte <3), vastaan kysymyksiin ensi viikon aikana!

18 aug. 2018

Vielä hetki kesäfiiliksiä


Vaikea käsittää, että tämä ihana kesä lähestyy loppuaan. Kohta on syysykuu! Heräsin myös siihen tosiasiaan, että ensi vuosi on 2019. Siis oikeasti, luulin vielä kaksi tuntia sitten nyt olevan vuosi 2017. :D Ei hyvänen aika, helle on selkeästi sekoittanut pääni. Ja vaikka kesä onkin ollut aika tuskainen, kuuma, hikinen ja huolestuttavakin, jää tästä kesästä kuitenkin päällimmäisenä mieleen upeat, lämpimät kesäpäivät- ja yöt. Me ollaan oltu lähinnä kotona sitä neljän päivän heinäkuista Suomi-reissua lukuun ottamatta, nautittu auringosta rannoilla ja vietetty aikaa koiranpentumme kanssa. Sää muuttui ihan yhtäkkiä viikko sitten ja nyt on ilmassa selkeästi syksyn tunne. Tämä tuleva syksy tuo luultavasti mukanaan hieman muutoksia heppakuvioihin, mutta niistä lisää kun tilanne selkiytyy.



Välillä vauhtia ja intoa on liikaa eikä silloin omakaan pokka oikein pidä. ;)

Kesä koiranpennun kanssa on ollut aivan mahtava, en voisi olla onnellisempi että saimme elämäämme niin ihanan pienen karvakasan! Snö on niin tärkeä ja rakas meille molemmille, enkä ole oikeasti ollut mistään niin onnellinen pitkään aikaan kuin siitä. Joka kerta kun katson pentua tunnen niin suurta rakkautta ja kiintymystä. Melkein pelottavaa, mutta aivan ihanaa. :) Se on ollut nyt kolmisen viikkoa täysin sisäsiisti. <3

Joskus laukannosto voi näyttää tältä...
Josta sitten seuraa pukintapainen, kun Rink yrittää saada tahdista kiinni kuskin feilattua.
Sitten kun kaikki on tasapainossa, niin kyllä tämän ehkä valmentajakin hyväksyisi.


Palasin takaisin töihin pari viikkoa sitten, ja 4.5 viikon kesäloman jälkeen arkeen paluu on kyllä ollut raskasta. Väsyttää, ärsyttää ja masentaa. Mutta kai se siitä kun taas tottuu rytmiin ja vähäisiin yöuniin. :) En ole ollenkaan aamutyyppi ja voin ehdottomasti parhaiten ikinä loman aikana kun saan nukkua "oikeaan" aikaan, eli mulle sopivaan 00-08 rytmiin. Mun on vaikea saada aiemmin unta ja työaamuina on kuitenkin herättävä 6-7 välillä, niin univajetta kertyy kyllä vähitellen. Olen ottanut varsinkin tämän viikon vähän rauhallisemmin enkä vaadi itseltäni liikaa, en ole esimerkiksi käynyt treenaamassa melkein kahteen viikkoon etten stressaisi itseäni liikaa. Ensi viikolla on kuitenkin pakko ottaa myös salilla käymiseen jonkinlainen rytmi, jos vaikka 2-3 kertaa viikossa jaksaisi käydä hieman rautaa nostelemassa niin jaksaa sitten ratsastaakin paremmin. :)

Alkaa tää Rinkin laukka näyttämään jo joltain. <3






Sain ilokseni ja onnekseni vieraaksi viime viikonloppuna Suomesta Danielan, ja meillä oli aivan ihana viikonloppu! Alunperin hänen oli tarkoitus tulla perjantaina, mutta kävi pieni kämmi lentolippujen kanssa ja menolippu olikin torstaille... :D Onneksi sentään oikea kuukausi ja vuosi. ;) Mua oli vaivannut jonkin aikaa outo särky leuassa/hampaissa, joten Daniela joutui lähteä mun mukaan hammaspäivystykseen. Henkinen tuki oli paikallaan, sillä olin ihan kauhusta kankea ennen vuoroani. Hampaista/leuasta otettiin monet röntgenit ja tehtiin kaiken maailman tutkimuksia, mutta hammaslääkäri ei löytänyt mitään syytä hammassärylleni - ei reiän reikää tai mitään tulehduksen tapaista. Ja silloin hammassärky oli kuitenkin niin paha, etten saanut suuta kokonaan auki tai pystynyt pureskelemaan ruokaa. "Diagnoosi" oli hampaiden narskutus ja tulehtunut leukanivel, josta särky voi kuulemma levitä oudosti pitkin koko leukaluuta. 






Meidän viikonloppu jatkui hammaslääkärin jälkeen ihanassa hellessäässä: kävimme järvellä nauttimassa auringosta, katsomassa GP-kisoja Runsten Equestrian-ratsastuskeskuksessa, ratsastamassa Rinkillä, Tukholmassa shoppailemassa ja Mutteriakin ehdimme moikkaamaan. To-pe lämpöä oli se tuttu kesän perus +30, siitä se sitten laski ihan yhtäkkiä ja sunnuntaina taisi olla hädin tuskin +15. Se ei meitä heppatyttöjä häirinnyt, ja seisoimme kaatosateessa katsomassa GP-kisojen finaalia. :)






Daniela otti nämä kuvat perjantaina. Rink on tuntunut super kivalta ratsastaa viime aikoina ja nyt meillä onkin tavoitteena käydä muutamissa koulukisoissa syksyn/talven aikana. Kääk! Yhdet kisat olen jo katsonut, mennään ihan vaan helppoa C:tä ja päätavoite on säilyä hengissä. Ärsyttää kun ei täällä kovin paljoa ole seura- tai harjoituskisoja, joten joudutaan varmaan heti aloittamaan aluekisoista... Olen kyllä varmaan sellainen nössö, etten kerro kisoista etukäteen vaan julkaisen sitten parhaat palat kisojen jälkeen. :D No katsotaan nyt vielä päästäänkö me niihin kisoihin asti, nämä ovat vasta alustavia suunnitelmia. :) 

Hieman tällainen sekasikiöpostaus tämä, mutta sellaista tämä elämä välillä on - arkea, väsymystä, sekavia keskusteluja, aurinkoa, hevosia, fiilistelyä, juhlaa, naurua ja surua. Kaikkea sekaisin, sopivassa suhteessa. :) Katsotaan jos saan "kunnon" bloggaamisesta kiinni nyt syksyn aikana. Jos en, niin jatketaan samalla linjalla kuin viime kuukaudet. ;)





Aurinkoista elokuun loppua! <3