24 okt. 2015

24 h hevosia

Tälle viikolle ei tullutkaan niin montaa tallireissua, ei ennen kuin nyt. Viimeisimmän vuorokauden aikana olen nimittäin viettänyt enemmän aikaa tallilla kuin kotona, heh ja hupsista. :D Olin eilen ajatellun ratsastaa tuntien jälkeen (klo 19:45) mutta tapojeni orjana matkaan tuli vähän mutkia, myöhästymisiä ja sitten oli vielä ihan pakko jutella Topangan omistajan kanssa lähes tunnin verran kun kerrankin olimme tallilla samaan aikaan. Lopulta pääsin hevosen selkään 21:10. Lopetin ratsastamisen klo 22:05, kotona olin klo 23 ja tänään lähdin tallille klo 11 ja tulin kotiin 17:15. Olenko sitten saanut aikaan mitään?

No eilen meillä oli ainakin todella onnistunut koulutreeni Maaiken kanssa. Suorastaan erinomainen. Perjantai-illan myöhäinen ajankohta tarkoitti tietysti sitä, että olin maneesissa ihan ypöyksin ja sain laittaa haluamani soittolistan soimaan volyymi niin kovalla kuin itse halusin. Voin kertoa, että on muuten ihan eri fiilis ratsastaa Pirates of Caribbeanin tunnarin tahdissa. Vähän sama asia kun siivoamisesta tulee paljon eeppisempää jos kuuntelee samalla jotain soundtrackia.


Oli kyllä ihana päästä ratsastamaan tällä tasaisella suorittajalla. Ihan eri fiilis ratsastaa hevosella joka tekee kaiken kyselemättä, ei harjoittele levadea turhautuessaan ja johon pääsee vaikuttamaan juuri niin kuin itse haluaa. Heh, tästä voikin sitten rivien välistä lukea miten Topangan kanssa tänään meni. ;) No lisää siitä joku toinen päivä kun saan kuvat muokattua.

Alkuverkassa tein samaa hommaa ensin käynnissä ja sitten ravissa. Aika perus juttua mitä teen oikeastaan aika usein, mutta hyvää treeniä, hevosen aktivoimista ja jumppaa. Kulmiin isot voltit, lyhyen sivun keskelle pysähdys ja pitkällä sivulla pohkeenväistöä joko uraa pitkin tai muutama askel lävistäjää kohti ja sitten paluu takaisin uralle pohkeenväistössä toiseen suuntaan. Sain pyytää Maaikea eteen ihan kunnolla, sillä oli pieni tahmatassuolo ja omaa moottoria ei meinannut aluksi olla. Mutta se vastasi hyvin kaikkiin apuihin, liikkui todella hyvin ja reipastui siitä sitten. Alkuverkan jälkeen päätin ratsastaa omasoveltamaa koulurataa. Tein vähän KN Specialin tapaista, mutta koska en muista miten se menee niin rata meni todella paljon soveltamiseksi. :D Tein loivat kiemuraurat, keskiravin, käyntipätkän ja laukkasimme pääty-ympyrällä, pitkällä sivulla ja lävistäjää pitkin. Ylitimme yhdessä odotukseni ja rata tuntui ainakin selästä käsin todella hyvältä. Maaike teki siirtymiset hyvin täsmällisesti ja oli muutenkin hyvä ratsastaa.

Radan ratsastamisen jälkeen tein vähän laukkatreeniä, harjoittelimme hyviä nostoja ja kaivoimme esiin aktiivisen takaosan. Maaike tekee useimmiten nostot ihan ok:sti mutta jää usein vähän hitaaksi ja reaktio/nosto ei aina tule sillä sekunnilla kuin ratsastaja haluaisi. Lisäksi se jää helposti fuskaamaan laukassa eikä laukkaa kunnolla selkäänsä käyttäen. Ei se ole vaikea ratsastaa kunnolliseksi, mutta vaatii kyllä sen että siellä tekee asioita eikä vain matkusta.

Lopuksi sain vielä kuningasidean: Jätin kännykän maneesin kulmaan videokuvaus päällä. Puolet videosta me oltiin sitten kivasti kameran ulottumattomissa mutta leikkasin yhteen kaikki ne lyhyet pätkät/ympyrän neljäsosat jolloin näymme. Sumeakin se mokoma paska on, no ei ihmekään kun kännykän etukameralla kuvattu. Ei kannata katsoa jos on parempaakin tekemistä, tai no joo suosittelen ainakin kuuntelemaan sen ihanan biisin jonka lätkäisin päälle. Tällä kertaa jotain vähän enemmän "vakavastiotettavaa" ja oikeasti hyvää musiikkia. Jos siis viulusta tykkää.


Tänään kuvasin neljä eri hevosta ja sen lisäksi ratsastin Topangan. Mekin pääsimme kameran eteen joten tulossa on oikein mukavaa materiaalia kunhan ehdin fiksaamaan kaikki kuvat. ;)

PS: Pahoittelen etten ole nyt hetkeen jaksanut/ehtinyt kääntää tekstejä ruotsiksi. Se vie oikeasti aika paljon aikaa. Noin vartti enemmän aikaa per postaus. Yritän kyllä taas ryhdistäytyä ja vaikka käydä jälkikäteen kääntämässä näitä. :)

23 okt. 2015

Saako bloggaajaa haukkua?

Olet ihan paska ratsastaja!

Sahaat!
Istuntasi on surkea!
Hyi miten ruma olet!


Ei varmaankaan tarvitse sanoa, että nämä tuskin ovat niitä pahimpia kommentteja joita jotkut bloggaajat saavat blogeihinsa, instagramiin tai lukea keskustelufoorumilta. Onko bloggaaja jotenkin paha ihminen kun pitää blogia? Miksi joku lukee blogia jonka kirjoittajasta tai hevosesta ei pidä? Selaimesta löytyvät niin sulje-toiminta kuin edellinen-nappikin. Kunpa ihmiset painaisivat mieluummin niitä kuin lähetä-nappia kirjoitettuaan ilkeän kommentin...

Mistä tällainen paskanjauhanta, kiusaaminen ja paha henki johtuvat? Eikö meille kaikille ole jo lapsena opetettu ettei toisia kiusata tai haukuta? Tosin ei se oppi silloinkaan kaikille mennyt perille. Ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu jne. Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa voi yhtä hyvin olla hiljaa. Ja tämä koskee nyt nimenomaan sitä tarkoituksella annettua ilkeää kommenttia. Rakentava negatiivinen palaute (mieluiten omalla nimellä annettu) taas on mielestäni tervetullutta mikäli sille löytyy perusteita ja tällöin on bloggaajan itsensä vastuulla miettiä miten reagoi ja miksi sai tällaisen kommentin.

Toisaalta voiko olla myös niin, että joku bloggaaja vahingossa tai tarkoituksella provosoi lukijoitaan julkaisemalla kyseenalaisia kuvia, tekstejä ja kommentteja? Vaikka kuinka pyrkisi antamaan rehellisen kuvan itsestään ja tekemisistään niin välillä voi olla paikallaan miettiä tarvitseeko kaikkea julkaista - jos toistuvasti julkaisee provosoivia kuvia ja tekstejä se on kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Jokainen on kuitenkin itse vastuussa siitä, millaisen kuvan itsestään netissä antaa. On oma valinta julkaiseeko ne epäedustavatkin kuvat ja tekstit, kertooko elämänsä huolista ja murheista vai pysyykö neutraalin asiallisella linjalla. Aina ei tarvitse kertoa kaikkea. Tämä  tosin ei ehkä ole niin iso "ongelma" hevosblogeissa, että tietoisesti julkaisisi provosoivaa materiaalia. Hyvä niin. :)

Edelliseen blogiini (Working with the Master) sain ehkä 2-3 asiatonta kommenttia koko blogin olemassaolon ajan ja kirjoitin sitä kuitenkin kolme vuotta. Tähän blogiin en ole saanut ainuttakaan ilkeää kommenttia - ei edes sellaisiin postauksiin joiden julkaisemista olen hieman jännittänyt!  Toki blogini lukijakunta on melko pientä, noin 200-300 lukijaa päivässä joten se varmasti vaikuttaa paljon. Ht.netissä on ollut muutama haukkumistarkoituksella aloitettu topicci minusta ja/tai blogista mutta niiden aloittaja on harvoin saanut "suurta yleisöä" mukaansa. En sitten tiedä ovatko blogini lukijat jotenkin poikkeavan asiallisia ja mukavia mutta siitä suuri kiitos! :)

Tottakai kiinnitän huomiota siihen millaista tekstiä ja kuvia julkaisen sekä miten paljon itsestäni täällä kerron. Onhan kyseessä julkinen blogi jota kuka tahansa maailman miljardeista ihmisistä voi käydä lukemassa. Enkä kirjoita täällä omasta hevosestani, joten senkin takia rajoitan vähän kertomisiani. Toisaalta vaikka pitäisin blogia omasta hevosesta tarkkailisin silti huolellisesti millaisen kuvan siitä ja tekemisistäni annan. Vaikka en liioittele tai kaunistele asioita en kuitenkaan näe tarvetta julkaista epäedustavia kuvia enkä halua kertoa sen enempää ongelmista tai huonoista päivistä.

Miksi kiusaajat ja haukkujat sitten tekevät sitä mitä tekevät? Yksi syy voi olla kateus. Kun toisella on hieno hevonen ja tämä ratsastaakin vielä hyvin niin tottakai tällaista ihmistä on kateellisen ja pahoinvoivan ihmisen mielestä oikeus haukkua. Toinen haukkuja voi haluta pönkittää omaa itsetuntoaan. Kolmas onkin sitten livenä bloggaajan kaveri mutta todellisuudessa hänestä paljastuu selkäänpuukottaja.

Haukkujat: Miettikää hetken toimintaanne. Menkää itseenne ja ajatelkaa, miltä kommentin vastaanottajasta tuntuu. Jos haluat jättää negatiivista palautetta niin tee se asiallisesti. Kukaan ei hyödy "oletpa paska ratsastaja"-kommentista.
Bloggaajat: Miettikää mitä blogissanne julkaisette.

Toisaalta, teet mitä teet niin....:


20 okt. 2015

Joulukarkkiparaati

Joulukarkkeja lokakuussa? Nyt ihan oikeasti Suomi. No ei siinä mitään, innosta piukeana lähdin Suomeen viime perjantaina ja pystyin jo kuvittelemaan miten ostan paikallisen S-marketin tyhjäksi. Haaveeksihan se sitten jäi tajuttuani realiteetit: räjähdyspisteessä olevaan kabiinilaukkuuni ei Pätkispussia isompaa tuliaista mahdu mukaan.

Lentokentän traditioihin kuuluu mehu ja leipä Joe&Juicesta. Lisäksi lentokoneen pakollinen ikkunakuva ja selfie.
Minut tuntien olisin syönyt yhden paketin päivässä ja viikon päästä suklaat olisivat jo loppu.
320 g suklaata päivässä. Ehkä olikin ihan hyvä, että mulla oli vaan käsimatkatavarat mukana.

Yritän kyllä lahjoa äitini jos se suostuisi talvella tuomaan mukanaan yhden jokaista. Pätkis, Fazerina, Da Capo, vadelmasuklaa... Ja sitten pyydän miestä piilottamaan ne johonkin kuusen latvaan ja antamaan mulle kerran viikossa yhden jokaista makua. Kyllä, obsessio Fazerin suklaaseen voi kasvaa aika isoksi kun sitä ei ole saatavilla joka päivä tai edes joka kuukausi. Tai siis niitä lempparimakuja. 

No nyt suklaat sikseen.
Kai sieltä Suomesta löytyy muutakin kerrottavaa?



Harvemmin musta näkeekään kuvia joissa mulla on päällä jotain muuta kuin tallivaatteet. Joten sen kunniaksi OOTD varsågod! Ihan peruskamaa, tältä mä näytän lähes joka päivä - välillä jalassa on tosin Converset, talvisaappaat tai jotkut muut nilkkurit.

Takki - Zara
Paita - Saints & Mortals
Housut - Gina Tricot
Kengät - Jeffrey Campbell
Laukku - Chenson

Lauantaina kävimme I love me-kauneusmessuilla. Ihmettelin kovaan ääneen sitä, että kuka maksaa lähes 20 € päästäkseen tungeksimaan ihmisvilinään ja pällistelemään vaatteita, hiusjuttuja ja meikkejä. Niin no kröhöm, samaa kai ne "normaalit" ihmiset kysyvät kun me hevosihmiset jonotamme Hevoset-messujen ovien aukeamista. :D

Messuilla oli kyllä ihan kivaakin. Löysin täydellisen villakangastakin jolle jäi alennuksen jälkeen hintaa reilu 30 €. Muotishow oli ihan mielenkiintoinen katsoa vaikka vaatteet eivät miellyttäneetkään. Tungosta oli puolet vähemmän mitä HIHS:ssä ja nälkäkään ei ehtinyt tulemaan kun joka puolella pääsi maistamaan erilaisia terveysjuttuja magnesiumlitkusta proteiinivohveleihin.

Messujen terveellisyysinnostuksen jälkeen olikin sopiva juoda skumppaa ja syödä suklaata.

Vanhemmiltani löytyy maailman suloisin kissa (Tahvon jälkeen) nimeltä Nasu. Se on kyllä yksi persoonallisimmista kissoista mitä olen tavannut... Se mm. rakastaa nukkua tuossa korissa takkatulen edessä.

Viikonloppun mahtui myös Solsidanin uuden kauden avausjakso mitä olikin odotettu kaksi vuotta. Nimimerkillä tässä välissä ollaan katsottu kaikki vanhat kaudet muutamaankin kertaan. :D Sunnuntaina kävin brunssilla kahden parhaimman ystäväni kanssa ja vitsi että teki hyvää! Oikeat ystävät ovat kyllä kultaakin kalliimpia ja arvokkaampia kuin timantit. Vaikka mulla on täällä Ruotsissakin hyviä ystäviä niin pakko mun on vaan myöntää ettei kukaan täältä ole yhtä läheinen mulle kuin nämä suomitytöt. Olemme tunteneet toisemme jo yli kymmenen vuotta ja heidän seurassaan voin olla niin täysin normaali oma itseni, etten meinannut tunnistaa itseäni tuona sunnuntaipäivänä. :D Tiedättehän ne ystävät joiden seurassa voi puhua ihan mistä vaan, sanoa mitä vaan ilman että kukaan loukkaantuu, tehdä mitä vain ja nauraa niin rumasti kuin sielu sietää.

♥♥♥
Maanantaina palasin takaisin Ruotsiin vain muistaakseni, että kauan himoitsemani jäätelö (Classic kermatoffee) oli jäänyt unohduksiin pakastimeen. :( Miten voikin sellainen harmittaa niin paljon. Haha.

Tein mä Suomessa muutakin kuin vain himoitsin herkkuja, uskokaa pois. :D Perjantaina ennen lentoa kävin Arlandan Satsissa vetämässä treenin ja sama homma vielä maanantaina ennen lentokentälle menoa kävin siskon kanssa treenaamassa. Pakko vähän kompensoida sitä herkkumäärää haha. ;)

Ja hei vinkki vitonen kaikille jotka haaveilevat weekendistä Tukholmassa: tarkkailkaa lentojen hintoja! Esimerkiksi tämä matkani Norwegianilla maksoi huimat 60 €, eli menopaluu Arlanda-Helsinki. Toki Norskilla täytyy ostaa ruumalaukku erikseen, mutta hyvin sitä pärjää käsimatkatavaroilla joita saa olla 10 kg kabiiniveska + käsilaukku. Noita tarjouksia kannattaa kyllä siis kytätä ja ottaa se lento mikä on halvin, mikäli se vain on mahdollista. Mä lensin pe iltapäivällä Suomeen ja maanantai-iltana takaisin - vastaavasti jos olisin halunnut lentää perjantai- ja sunnuntai-iltana olisi matka maksanut yli 100 €. Jos tulemme Suomeen pidemmäksi aikaa lennämme yleensä SAS:lla, heillä saa nimittäin alle 26-vuotiaat aika hyvän nuorisoalennuksen ja lisäksi hintaan kuuluu 20 kg ruumalaukku + 10 kg kabiinilaukku jolloin hinta on lähes sama tai jopa halvempi kuin Norskilla. :)

Kiinnostaisiko erillinen postaus aiheesta "miten matkustaa Ruotsiin"?


Tämä kuva ei (tietenkään) onnistunut, mutta voi juku miten kaunis maisema avautuikaan lentokoneen ikkunasta kotimatkalla! Tässä ylitämme juuri Tukholman saaristoa. Horisontissa näkyi upea auringonlasku ja kuu valaisi peilityyntä merta.

Kotimatka oli kyllä ennätysnopea, lento taisi kestää peräti 35 min. Hurjapääpilotti asialla ilmeisesti. :D Nauroinkin tänään aamulla työkaverille, että pääsen nopeammin Suomeen kuin töihin.

Niin.

Kotona mua odotti hyvinvoiva ja iloinen kissa. Tänä aamuna se oli vähän extra huomionkipeä ja pussaili mua kovasti, tosin epäilen Tahvon olleen vain nälkäinen. Mulla on jo kamala ikävä tallille ja suuntaankin sinne luultavasti jo huomenna! :) Lauantaina mulla on tiedossa mukava kuvauskeikka taas vaihteeksi.