18 mars 2020

Mene korona pois


Korona ei ole kiva. Huh mikä tilanne. Ahdistaako tai pelottaako teitä?
Mua joo, toisaalta ei. Oma mahdollinen sairastuminen ei pahemmin huoleta vaikka astmaa sairastan. Edelleen on kuulemma epäselvää onko astmalaiset riskiryhmään kuuluvia vai eivät. Toisaalta tiedän miltä tuntuu saada ihan perus flunssa ja miten jo sekin vaikuttaa keuhkoihin, joten enpä usko että korona olisi kovin kiva juttu.

Itse sairautta en siis kauheasti pelkää (ainakaan tällä hetkellä), vaikka en tietenkään toivo tulevani kipeäksi. Enemmän mua pelottaa omien läheisteni, oikeasti riskiryhmiin kuuluvien puolesta. Ahdistaa maailman tilanne. Miten iso "haloo" tämä on. Se on pelottavaa. Pelottavaa on myös miten nopeasti ja helposti tämä leviää. Kuinka moni on ihan muutaman viikon tai jopa päivän sisään joutunut työttömäksi. Onko minullakaan enää työpaikkaa kuukauden päästä jos kukaan ei enää tarvitse palontorjuntaa?


Suurin ahdistus mulle iski viime perjantaina. Seurasin muutamana päivänä paikallisesta FB-ryhmästä ihmetyksen vallassa vessapaperin ja pastan loppumista ja mietin omaa strategiaa kaupassa käynnin suhteen. Perjantaiaamuna lähdin ajamaan naapurikuntaan heti hypermarketin avattua ja sain tehtyä ongelmitta ruokaostokset. Kaikkea muuta löysin kuin hiivaa, jota sitäkin kuulemma oli tulossa vielä saman päivän aikana. Vessapaperiakin oli. ;) Olo oli kuitenkin kauppareissun jälkeen jostain syystä vähän lohduton ja itkin lähes koko matkan kotiin. Itkin töitä tehdessä. Ahdisti. Nyt on jo helpottanut ja olo on normaali. Kotona ollessa koronaa tai tilannetta ei edes huomaa, me kun asumme vähän "landella" kuitenkin.

Mutta saa nähdä mihin tämä panemia oikein vielä menee. Ruotsissa ollaan vielä toistaiseksi eri linjalla lähes kaikkien muiden Euroopan maiden kanssa ja peruskoulu sekä päiväkodit ovat vielä auki. Ihmisjoukkojakin saa vielä vissiin olla 500 pään verran. Mutta kaipa tämä tästä muuttuu.


Omassa elämässäni korona näkyy aika vahvasti monen muun toimistotyöläisen lailla: töitä on tehtävä kotoa. Tänään on neljäs päivä etätöissä ja alkaa jo vähän kyllästyttämään 8 h päivässä yksin hengailu. Kiva saada nukkua vähän pidempään ja viettää kaikki päivät koiramme Snön kanssa, mutta sosiaalisuutta ja työkavereita alkaa olla ikävä. Konttorilla saa käydä jos on pakko, mutta mielellään ei, ja luultavasti mun on sinne mentävä 1-2 päivää viikossa erinäisten tilausten ja "puuhastelujuttujen" takia. Mitään riskiä en siinä näe kun autolla menen. :)





Onneksi tallilta ja koiran kanssa olemisesta saa energiaa ja positiivisuutta. Vaikka kyllä täytyy myöntää, että pikku hiljaa alan miettimään myös hevosharrastuksen riskejä tässä tilanteessa. Kävin Ludden kansa yksin pitkällä maastoreissulla perjantaina. Mentiin aika pitkät pätkät melko vilkaasti liikennöityä hiekkatietä pitkin, laukkailtiin pitkiä pätkiä ja Luddella oli reilusti virtaa, se vähän pomppi ja hötkyili pari kertaa, säikkyi kerran autoa ja muutama kevätpuro olivat jännittäviä. Ohitettiin myös isoja, rämiseviä metalliromuja kantavia raksamiehiä joille Ludde puhisi kunnolla ja oli hetken aikaa räjähdysaltis.

Vaikka Ludde on erittäin fiksu 5-vuotias (okei, virallisesti 6-vuotias mutta tykkään puhua näistä nuorista niiden "oikeilla" iäillä kun kuukaudessa tapahtuu jo niin paljon kehitystä), niin onhan toi ehkä vähän tyhmänrohkeaa lähteä maastoon yksin. Palattuani takaisin tallille mieleen tuli ajatus, että jos tässä jotain olisi tapahtunut niin kuinka mielellään olisin lähtenyt sairaalaan tässä tilanteessa, kun siellä ovat tehohoitopaikat ja vuodeosastot täynnä koronapotilaita? Espanjassa on ratsastus kielletty, enkä yhtään yllättyisi jos myös täällä ratsastus ja muut "extreme"-lajit kielletään hetkeksi.

Puhuimmekin tästä Ludden omistajan ja toisen vuokraajan kanssa. Ihan niin tiukka linjaus kuin Etelä-Euroopassa tänne tuskin tulee kun eläinsuojelulait ovat niin erilaisia. Mutta ei todellakaan ole mahdottomuus, että tallilla saa käydä vain 1 henkilö/hevonen ja että ratsastaminen kielletään. Tiedän jo monta ruotsalaista tallia, joissa on aikaraja käytössä. Ratsastuskoululaiset saavat tulla tallille aikaisintaan 30 min ennen tuntinsa alkua ja kotiin on lähdettävä viimeistään puoli tuntia sen jälkeen. Hevosenomistajat saavat olla tallilla max 3 h/päivä.

Ajatukseni ovat tämän suhteen nyt niin solmussa, etten tiedä kuinka paljon järkevää tekstiä sain aikaiseksi. Halusin kuitenkin purkaa omia ajatuksiani tilanteen suhteen.


Miten tämän uuden tähden kanssa sitten sujuu?

Hyvin! Ludde tuntuu enemmän omalta kerta kerralta ja sen kanssa on tosi hauska puuhata. Se tuntuu antavan mulle itsestään yhä enemmän ja lähes joka ratsastuskerralla on tullut joku WOW-fiilis. Ne wow-fiilikset ovat toki aika lieviä ja pieniä näin vihreän hevosen kanssa, mutta sitäkin iloisempia. :) Esimerkiksi kun Ludde vaikka onnistuu laukkaamaan tasapainoisesti yhden kaarteen verran, kiva siirtyminen, onnistuneesti eteen-alas ravaaminen... <3 Ja tuolla perjantaisella maastoratsastuksella se teki niin upeita ja voimakkaita laukannostoja, tuli super hyvä tunne ja eiköhän nostot ole yhtä laadukkaita myös neljän seinän sisälläkin kohta!










Nuoren kanssa pään/kaulan asennolla on pienempi merkitys ja muoto vaihtelee jatkuvasti. Teen parhaani ratsastaakseni Luddea tasapainoisesti eteenpäin hyvässä tahdissa ja sopivalla vauhdilla. Juosta ja kaahottaa ei saa, pyrimme tasapainoon, mutta vauhtia ja energiaa saa olla sopivassa määrin.

Energia on tervetullutta, ja myös laukassa saa verkata jos Ludde niin tahtoo. ;) Launtaina sieltä tuli laukannosto kun aikomukseni oli siirtyä käynnistä alkuverkkaraviin, joten Ludde sai laukata rentoa laukkaa maneesin ympäri.

Päivästä riippuen sillä on joko super paljon energiaa tai sopivasti. Vielä en ole kokenut Ludden olevan hidasta tyyppiä. Tasapaino on monesti hakusessa, ja se yrittää korvata tasapainon välillä vauhdilla. Optimaalinen muoto ei pysy koko ajan eikä sillä ole mulle kauheasti väliä, mutta voimattomana Ludde tahtoo painua kuolaimen taakse ja siitä pyrin ratsastamaan sitä vähän eteen ja kehun kun Ludde ottaa oman aloitteen työntää turpaa mieluummin eteen.

















Eteen-alas ravi on Luddelle vähän outo ja uusi asia, mutta hienosti se on alkanut yrittämään!



Pysykää turvassa, terveinä ja positiivisina! <3

8 kommentarer:

  1. Hei!

    Kiitos kun jaoit ajatuksiasi koronasta. Se on osa elämäämme, vieras, joka tuli kutsumatta ja jonka toivomme lähtevän luotamme mahdollisimman pian.

    Olen itse kotona sairauslomalla, ollut viime perjantaista lähtien. Työterveyden kanssa olemme etänä todenneet oireideni perusteella kyseessä olevan ihan tavallinen, tosin ärsyttävän sitkeä, flunssa. Jos olisin viime perjantaina mennyt töihin, olisin todennäköisesti palannut läppärin kanssa kotiin ja tehnyt viikon töitä etänä.

    Itkenyt olen minäkin - en niinkään omasta puolestani, vaan huolesta vanhusten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien osalta. Siksi Suomessa tehdyt ratkaisut ovat tuntuneet hyvältä, pyrimme rajaamaan viruksen leviämisen ja siten toivottavasti säästämme ihmishenkiä ja säilytämme terveydenhuoltomme kantokyvyn.

    Onneksi on mahdollisuus olla yhteydessä ystäviin luurin ja ruudun välityksellä! Uskon, että selviämme tästä ikävästä tilanteesta yhdessä. Lisäksi uskon, että tästä voi kummuta myös paljon hyvää. Kun jokaisen on pakko pysähtyä ja pysytellä mahdollisimman paljon kotona, näemme kenties selkeämmin sen mikä on meille todella tärkeää, mitä ilman tulemme toimeen ja voimme itse asiassa jopa paremmin. Elämästä karsiutuu pois kaikki turha. Uudenlainen yhteisöllisyyskin nostanee päätään. Hyvänä esimerkkinä Suomessa on hevosalan toimijoiden vapaaehtoisista kokoama valmiusryhmä tallien hätätilanteisiin.

    Oli ihanaa lukea Ludden ja sinun edistymisestäsi. Symppis kaveri! ♥️

    Tässä tilanteessa hevosten kanssa lienee viisasta olla entistäkin tarkempi turvallisuuden suhteen. Mielellään siis esimerkiksi kaveri mukaan maastoon, ja kenties ensin maneesissa/kentällä hevosen energiatason tsekkaus. Vahinko voi toki sattua muuallakin. Maltti on valttia.

    Espanjan linjaus hieman ehkä hämmästytti. Hevosten kanssa jopa ammattilaisille voi sattua vakaviakin, jopa kuolettavia, vahinkoja myös maasta käsin hevosta käsiteltäessä. Toisaalta ratsastuksen kieltäminen on tietyllä tavalla "helppo" rajanveto ja hyvä, että siellä edes joillakin alueilla vielä pääsee hoitamaan omia hevosiaan ja liikuttamaan niitä juoksuttaen tai ohjasajaen.

    Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme! Tästäkin selvitään kyllä.

    Aurinkoista viikonloppua!
    Maarit L

    SvaraRadera
    Svar
    1. Heippa Maarit! Kiitos pitkästä kommentistasi, on taas tämä oma vastaaminen venynyt kun puhelimella lähinnä nettiä käytän ja sillä saa hyväksyttyä kommentit mutta ei ole järkeä yrittää vastata. :o Nyt ehdin blogin puolelle myös tietokoneella!

      Toivottavasti olet jo parantunut. :)

      Tämä tilanne vaan pahenee ja nyt olen joutunut vielä työn puolesta olemaan tekemisissä koronatodellisuuden kanssa jo pari viikkoa. Loppua ei näy. :(

      Tsemppiä ja positiivisuutta sinne, onneksi nyt on jo kevät! <3

      Radera
  2. Tää on kyllä niin symppis kaveri! Kiva nähdä miten jatkossa hän kehittyy🌞

    SvaraRadera
  3. Ihania kuulumisia (en tarkoita koronaa...)! Mahtavaa että on löytynyt ratsastettavia ja ihanaa että blogi elää ja hengittää!
    Minäkin olen ahdistunut tilanteesta, muutenkin kotona vauvan kanssa mutta kun ei saisi minnekään lähteä, tuntuu seinät tulevan lähemmäs. Lapsille muutos on iso, ei päiväkotia eikä kavereita joten suren heidän puolestaan vaikka oikeasti heillä näyttää sujuvan oikein hyvin.
    Toivon että Maarit on oikeassa ja tästä seuraa jotain hyvää, että ihmiset näkevät sen mikä merkitsee eniten. Mutta toivon kovasti että ihmisillä olisi töitä ja ettei talous ihan romuttuisi.
    Tässä tilanteessa olen taas iloinen että huollettavia on vain kotona. Tekeeköhän muidenkin mieli koiraa nyt kun olisi niin paljon aikaa sen kanssa touhuta...?
    Aurinkoisia ja terveitä kevätpäiviä!
    Sara

    SvaraRadera
    Svar
    1. Hengittää, joskin ehkä katkonaisesti! :D
      Ja hei kiitos kun kommentoit. <3 Piristää tosi paljon, että tätä mun epäaktiivista blogia vielä porukka lukee ja ilmeisesti nauttiikin siitä! :) <3

      Koira (ja hevoset) on kyllä ollut pelastus tässä kotoa työskennellessä, kun pääsee lounaalla ulos metsään ja muutenkin huomio keskittyy muuhun. Ja tuohan se koira niin valtavasti iloa ja positiivisuutta jokaiseen päivään.

      Tsemppiä sinne sinulle ja perheellesi, toivottavasti pääsette nauttimaan auringosta ja pysytte terveinä!

      Radera
  4. Heippa! Kiva blogi, löysin tänne vasta.. En kyllä selviä jos ei saa ratsastaa tai tulee aikarajoituksia! Omistan herkän ja energisen hevosen joka kerää turhaa virtaa yhdestäkin vapaapäivästä 😅😅 Koulutatko nuorta hevosta itse vai onko teillä valmentaja? 😊

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos, ja tervetuloa! :) Toivottavasti saamme jatkossakin harrastaa vapaasti, toki järki mukana. <3

      Hmm, en sanoisi että "koulutan" Luddea kun ratsastan sillä vaan 1-2 kertaa viikossa. :D Valmentajan oli tarkoitus alkaa käymään, mutta meidän tallille ei saa tällä hetkellä tulla ketään ulkopuolista, ei myöskään valmentajia. Tallinpitäjä on riskiryhmässä ja hän päätti näin. :/

      Radera