21 sep. 2020

Muutto lähestyy - Ludden vikat rastastuskuvat


Minun ja Ludden yhteinen matka tuli nyt muuton myötä tien päähän. On ollut aivan mieletöntä nähdä ja tuntea Ludden kehitys tämän reilun puolen vuoden aikana! Meillä on ollut niin kivaa koko tiimin kesken ja Ludden ylläpitäjästä on tullut minulle hyvä kaveri jonka kanssa pidämme jatkossakin yhteyttä ja saan kuulemma tulla milloin vain moikkaamaan ja ratsastamaankin Luddea tulevaisuudessa. <3

Mä olen jollain tavalla kovettunut näiden viidentoista vuoden aikana mitä olen toisten hevosia ratsastanut, kun hevosia on tullut ja mennyt. Toiset jättävät sydämeen vahvemman kavionjäljen kuin toiset, ja Ludde on ehdottomasti yksi niistä hevosista, joista jää iso jälki ja ihania muistoja. Se on oikeasti maailman ystävällisin, hauskin, hellyyttävin ja lempein hevonen mitä olen tavannut. Nuori, mutta niin viisas. Rauhallinen, miellyttämisenhaluinen ja vaan yksinkertaisesti ihana. Onhan sillä ollut kommervenkkinsä ja nyt kesän aikana se on vähän testaillut meitä ratsastajia silloin tällöin "onko pakko"-asenteella, mutta siitä viis. Kuinka monen 5-vuotiaan voisi viedä keskustaan ruuhka-aikaan ratikoiden ja rekkojen keskelle kuvattavaksi, ja joka vain höristää korviaan ohitse suhaaville pyöräilijöille ja rapsuttamaan saapuville lapsille?


Mehän siis tosiaan muutetaan sunnuntaina 70 kilometrin päähän, Tukholman saaristoon omakotitaloon, pois tästä lähiöistä missä olemme asuneet viimeiset neljä vuotta. 3,5 vuotta isossa ja kalliissa vuokrakolmiossa, nyt puoli vuotta pienessä kaksiossa ja se oli piste iin päälle. Haluamme takaisin luonnon rauhaan, pois ihmisten ilmoilta, nauttia omasta pihasta ja meren läheisyydestä.

En muuten olisi ikinä lopettanut Ludden ratsastamista!
Olen tosi iloinen, että olen saanut olla Ludden menossa mukana. Epäilin ensimmäisen kuukauden teinkö oikean ratkaisun... Oli se Ludde vaan niin sairaan raaka ja ikäistään jäljessä. Ja on toki edelleen, mutta sehän tässä kuitenkin on ollut hauskaa, että edistyminen on oikeasti TUNTUNUT ja näkynyt. Ludde on aivan erilainen ratsastaa nyt, se on kropastaan ihan eri näköinen ja käytöskin on parantunut. Sählän nuoren käytös näkyy enää harvoin, tallissa seistään kiltisti paikallaan ja jalkojen pesusta ei tarvitse enää neuvotella.

Ei Luddesta oikein sanoin voi kertoa millainen se on. Oikeastaan yritinkin kesällä kuvata kesälaitumella ollessa videopostauksen... Mutta epäonnistuin. Tai mulla oli kaikki materiaali kuvattuna, mutta olo oli ihan tönkkö ja vaivaannuttava, tunnen kasvaneeni tallipäiväkirjojen ohi vaikka niitä on ihan hirveästi toivottu! En edes tajunnut, että mulla on youtubessa melkein 1300 tilaajaa? :D Mistä ihmeestä kaikki ovat tulleet kun en ikinä kanavaa missään mainosta ja postaan nykyään lähinnä huonolaatuisia ratsastusvideoita...

Yritin yhdistää koiraharrastusta heppailukanavaan ja kuvasin elokuussa yksistä agilitykisoista videopostauksen, mutta se ei kyllä saanut läheskään yhtä monta näyttökertaa kuin heppavideot. :D Ehkä pitäydyn ratsastusvideoissa. Some on kiva, ja blogit lähes kuolleet, mutta youtubeen en ole koskaan päässyt sisään oikein. Käyn satunnaisesti katsomassa muutaman ruotsalaisen influencerin videoita, mutta hyviä heppatubettajia en oikein ole löytänyt. No, kaverini Aada tekee kyllä todella hyvää työtä youtuben puolella, mutta muuten en ole jaksanut tutkia löytyykö näitä. Seuraatteko te ketään?












Tää postaus, kuten kaikki, rönsyilee sinne tänne, mutta ehkä se on ihan ok kun postaa tuskin kerran kuussa? :D
Nytkin kello lähentelee puoltayötä...
Blogiin tuntuu periaattessa vähän hassulta kirjoittaa, kun ei näitä kai enää kukaan lue. Mutta mistä sitä seepra raidoistaan pääsisi, onhan tässä tullut heppabloggailtua jo vuodesta 2012 (vai aiemmin, en muista enää), ja omia juttuja on oikeasti hauska palata lukemaan monen vuoden jälkeen. Ehkä 8 vuoden päästä, lähes nelikymppisenä mietin mitä ihmettä sitä on tullut tehtyä, mutta nyt kahdeksan vuoden takaisia postauksia on oikeasti tosi kiva käydä lukemassa. :)

Mua rehellisesti harmittaa, ettei aktiivisia hevosblogeja pahemmin enää ole. Tai ehkä on, mutta en ole löytänyt omaan makuuni sopivia. Onko teillä vinkata? Pitää olla hyviä kuvia, hyvät esittelyt että pääsee jyvälle blogin "tarinasta", tekstit selkolukuisia jne mitä näitä muita kriteereitä nyt on... Lapset tuskin enää mitään blogeja pitävät, joten kaikki olemassa olevat ovat varmasti täysi-ikäisten ylläpitämiä.















Kuvat ovat mieheni ottamia tältä perjantailta, ja video on kuvattu reilu viikko sitten. Mulla on viimeinen Luddepäivä edessä nyt tämän viikon perjantaina ja oikeasti teki mieli tehdä rento ja ihana maastoretki, mutta viikonlopuksi on luvattu kovia sateita - perjantaille 20 mm ja lauantaille 40-50 mm joten taitaa mennä maneesihumputteluksi meidän viimeinenkin treeni.

Ajattelin kirjoittaa myös Candystä vielä "viimeisen" postauksen tässä muuton yhteydessä, joten stay tuned - ehkä jopa ehdin tuottaa lisää tekstiä vielä tämän viikon aikana. <3

12 kommentarer:

  1. Kyllä näitä vielä luetaan! Ehkä olen ajastani jäljessä, kun seuraan bloggerin kautta aktiivisesti noh, kaikkia aktiivisa blogeja. Ei sinun koirajuttusi kyllä kiinnosta hitustakaan vaikka hän on suloinen tapaus, hevosjuttuja tulen lukemaan. :)

    Tässä aktiivisia heppablogeja joita seuraan:
    Takaisin lähtöruutuun
    SD-team
    Anu ja Vihru
    Riitta Reissaa
    Viba/vipsunblogi
    Kaktun talli
    Muuliprojekti
    Ulutusta

    SvaraRadera
    Svar
    1. Jee, kiva kuulla! Itsekin seuraan blogeja aktiivisesti yhä edelleen, harmi vaan ettei yksikään lukemani suomenkielinen hevosblogi enää ole aktiivinen (paitsi listasta tuttu Takaisin lähtöruutuun jota olen seurannut jo kauan ennen Albertin syntymää). Kiitos vinkeistä! :)

      Ruotsalaiset hevosblogit eivät ole koskaan iskeneet, enkä edes tiedä kuinka moni niistäkään on enää aktiivinen, mutta luen satunnaisesti Lina Dolkin blogia.

      Radera
    2. Tähän lisänä vielä esimerkiksi Nuorta verta-blogi!

      Radera
  2. Mäkin luen mielellään sinun juttujasi. Ja lukisin muidenkin, mutta ne vaan eivät ole enää aktiivisia :(
    Hyvää muuttoa, toivottavasti se tuo lisää hyvää muutenkin elämäänne :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. No just se sama, lukisin NIIN mielelläni, mutta kaikki ovat lopettaneet tai hiljentyneet. Surku! :(
      Kiitos, muutto tuntuu ihan mahtavalta. <3

      Radera
  3. Minä ainakin luen edelleen hevosblogeja, tämän lisäksi nuo ensimmäisen kommentoijan listan kaksi ensimmäistä ovat aktiivisessa seurannassa. Harmillisen moni aikaisemmin seuraamistani hevosblogeista on joko lopettanut tai ainakin hiljentynyt, eikä uusia seurattavia ole oikein löytynyt tilalle.

    SvaraRadera
    Svar
    1. No just näin... :/ Luin montaa kymmentä hevosblogia silloin aikoinaan. Nyt lukulistalla ei ole kuin yksi, muihin en oikein pääse "sisään". :/

      Radera
  4. Täälläkin yksi aktiivinen lukija! Pitäisi tosin myös useammin jaksaa kommentoida.. Sinun blogin lisäksi luen vielä Kavioliitossa ja Sophia Backlundin blogia, muut aiemmin seuraamani ovat jo tainneet lopetella. Lisäksi seurailen instassa muutamia ratsastajia, siellä tosin sisältö tuppaa helposti jäämään pintapuoliseksi, blogissa kun usein avataan tekstissä asioita niin paljon laajemmin. Toivottavasti jaksat vielä jatkossakin käydä silloin tällöin päivittelemässä kuulumisiasi hevosrintamalla :) Onko suunnitelmissasi etsiä uutta vuokrahevosta muuton jälkeen?

    SvaraRadera
    Svar
    1. Instassa on kyllä just se ongelma, etten itsekään siellä jaksa hirveästi usein tarinoida. Varsinkin nyt kun algoritmi on kadottanut mun tilin kokonaan ja tuntuu ettei julkaisujani edes näe kukaan. :D Oravanpyörän seurausta se toki, lyhyet, harvat ja tylsät julkaisut ovat syy.
      Blogiin taas täytyy laittaa niin paljon aikaa ja vaivaa, samat kuvat tietysti julkaisen molemmissa someissa, mutta tekstin tuotto on mulle jotenkin hirveän vaikeaa. En edes osaa kirjoittaa mitään pohtivaa sisältöä tai ratsastusanalyysejä. Sitten postaukset menevät ajatusvirraksi... :)

      Uusi vuokrahevonen on juu etsinnässä, jo elokuussa muhun otti pari tuttua yhteyttä kuultuaan muutostani. Koeratsastuksia tiedossa jo heti ekalla viikolla. Mutta saa nähdä, olen kyllä nykyään niin nirso, kaikki pitää olla 100% oikein. En siis pidä kiirettä ratsun löytämisen kanssa, käyn vaikka mieluummin kaverin kanssa rapsuttelemassa hänen hevostaan ja liikutusapuna. Muutamme siis takaisin paikkakunnalle missä asuimme kun muutin Ruotsiin, niin siellä on hevosväki tuttua. Ja Maaike asuu siellä, joten jatkossa pääsen sitä näkemään useammin. <3

      Radera
  5. Lukija löytyy täältäkin! Harmi kyllä tämä on ainut blogi, joka postaa enää yhtään mitään :( Kaikki muut ovat kuolleet kasaan...

    SvaraRadera
    Svar
    1. Ihana kuulla! <3 Kuolleelta tämäkin mun mielestä tuntuu, mutta yritän kovasti ehtiä edes sen kerran kuussa!

      Radera
  6. Hei! Kyllä blogeille on minunkin mielestäni vielä kysyntää. Kyllä niitä luetaan, täällä ainakin yksi innokas blogisi lukija :). Useat mieluisat blogit ovat harmillisesti päättyneet. Jatka siis itse ainakin kirjoittamista. Tsemppiä ja voimia tulevaan muuttoon.

    SvaraRadera