Lomaltapaluuangsti

Nyt on kyllä angst angst. Tarvitsen lomaltapaluuloman. Ihan kaikesta... ;) Töihin palaan "vasta" maanantaina (puolitoista päivää lomaa jäljellä, nyyh), mutta loma hevosista päättyi jo eilen. Dee on tullut takaisin laidunlomalta! Vaikka periaatteessa ja käytännössä ratsastan Maaikella enemmän, niin Dee toimittaa virallisen vuokrahevosen virkaa ja ratsastan sillä sovittuna päivänä kerran viikossa. Maaikella saatan ratsastaa enemmän, ja välillä en mene sillä hetkeen. Hyvin epäselkeän selkä kuvio meillä siis. ;)

Eilen ratsastin Deellä kuukauden tauon jälkeen. Enkä muutenkaan ole ratsastanut vissiin kahteen viikkoon. Vaikka omasta mielestä siitä ei ole niin pitkä aika, niin vatsalihakseni ovat tänään vähän eri mieltä. 

Toisaalta on ihan hyvä päästä takaisin arjen rytmiin. Vuorokausirytmi on vähän päälaellaan ja näin loman viimeisinä päivinä on ilmeisesti ihan normaalia herätä väsyneenä puoli kahdeltatoista. :D Lomalla myös ruokavalio vaihtuu vähän epämääräiseksi ja epäterveelliseksi, ja veden sijaan tulee juotua kaikkea vähemmän terveellistä. En ole käynyt kuntosalilla kolmeen viikkoon, hupsista. Siitä huolimatta olen suht onnellisessa asemassa eikä kesäkiloja ole tullut kuin yksi, mutta otan kyllä itseäni niskasta kiinni heti ensi viikolla ja palaan takaisin tuttuihin kuvioihin ruokavalion ja treenien suhteen. Sen yhden extrakilon lisäksi kun mulla on edelleen muutama vanhakin, erittäin tiukassa oleva kilo tiputettavana. #fazerpilasielämäni

Deen omistajalle snäppiä <3

Oma mies on paras mies. Aina välillä se suostuu tulemaan tallille mukaan seuraksi (ja erityisesti kuvaajaksi). Sitten se räpsii tällaisia mukavia tilannekuvia. <3

Joudun muuten kohta kypäräkaupoille. Molemmat kypäräni ovat vuodelta 2012 eivätkä mitenkään päin täytä uutta standardia. Ihan käyttökelpoisia ne ovat kyllä molemmat enkä ole kummallakaan tippunut päälleni, mutta jostain olen joskus lukenut että kypärä kannattaisi vaihtaa viiden vuoden välein ja noilla (varsinkin mun samettipotalla) tulee viisi vuotta täyteen kyllä ihan justiinsa.

Onko teillä antaa kypäräsuosituksia?

Ajattelin jatkaa samalla kahden kypärän linjalla kuin tähän asti. Kesäkypäräksi joku ookoon näköinen kevytkypärä ja talvi- sekä kisakypäräksi joku hienompi ja tyylikkäämpi samettipotta. Hööksin kuvasto tipahti juuri sopivasti postilaatikkoon ja ainakin kuvasta katsottuna Lamicellin uudet kypärät ovat ihan kivan näköisiä. Se toinen voisi sitten olla CO tai Samshield - katsotaan mihin asti pankkitili venyy. ;)

Ajattelin väsätä itselleni nelijakoisen ohjelman kuntosalia varten jotta kehitys olisi nousujohdanneista ja jotenkin järkevää. Suostuin/minut pakotettiin myös työpaikan juoksujoukkueeseen juoksemaan Tunnel Run Citybanan. Minä, joka vihaan juoksemista yli kaiken enkä ole juossut sataa metriä enempää puoleentoista vuoteen. Eihän tuo ole kuin kahdeksan kilometriä, mutta pakko alkaa treenaamaan etten nyt ihan vallan kuole siihen suoritukseen.

Ratsastuksen kanssa vähän sama - pakko alkaa suunnittelemaan syksyn kisakalenteria ja treenaamaan kunnolla. Meillä tosin saattaa olla suurimpana haasteena Maaiken saaminen kuljetuskoppiin, se kun laittoi vähän hanttiin tuossa reilu kuukausi sitten kun meidän oli tarkoitus lähteä uittoreissulle. No, ei muuta kuin TDB auki ja lastaustreeniä! Olen vähän jo selannut tarjontaa ja ihan kivalta näyttää. Tasona on nyt syksyllä se alue-Helppo B, mutta mikä jottei sekaan myös sitä tuttua C:tä jos luokat ovat täynnä. Oman seuran seuranmestaruuskisoihin olisi myös kiva osallistua jos päivämäärä vain sopii. Kirsikkana kakun päällä meillä on suunnitelmissa lähteä näyttämään Maaike frieser premieringeissä (vai miten tämä nyt suomeksi taipuukaan)!

Pysähdysharjoituksia

Mua muuten vähän häiritsee se, miten isolta näytän Deen selässä! Mun mielestä se on joku 165 cm korkea jaa itse olen 173 cm pitkä joten eron ei pitäisi olla niin iso, mutta se on niin hirveän kapea ja ilmeisesti tuo koulusatula on mun pitkille ja ronskeille reisille (ja etenkin hehtaaritakapuolelle) vähän liian pieni... No onneksi menen sillä vain kerran viikossa niin suurta haittaa tuskin pääsee syntymään. ;)

Dee ei ole laidunlomansa ja -vatsansa takia ihan täydessä ratsastuskunnossa vielä (mun mahasta puhumattakaan), joten mulla ei ollut mitään suuria odotuksia tai tavoitteita tämän syyskauden ensimmäisen ratsastuksen suhteen. Se oli ihan hyvä asia. :D Dee oli kyllä yllättävän pehmeä ratsastaa, mutta sillä oli "melko" paljon energiaa mutta toisaalta ei kantovoimaa ja se tuntui aika etupainoiselta (ja kuvia katsoessa myös näköjään näyttää siltä). Aloitin testaamalla apuja ihan perus pysähdyksien muodossa missä vaadin nopeaa reaktiota sekä pysähdyksessä että liikkeelle lähdössä. Deen oli myös seistävä paikoillaan juuri niin kauan kuin minä halusin. 

Alkukeventelyjen jälkeen otin muutaman kierroksen laukkaa kevyessä istunnassa. Sen jälkeen Dee olikin sitä mieltä, että ravi on ihan yliarvostettu askellaji ja eikö me voida mennä vaan sitä laukkaa...

Laukka! Haluan laukata!

Muutaman ihan kelvollisen ravipätkän jälkeen myönsin tappioni ja näin parhaaksi tehdä ensin laukkatreeni pois alta jotta Dee pääsee eroon ylimääräisistä höyryistä. Kerrankin tein fiksun ratkaisun! Aluksi vauhtia oli vähän enemmän kuin halusin mutta annoin Deen laukata vähän enemmän eteen.

Oli kyllä virhe pyytää kuvaaja paikalle näissä olosuhteissa (taukoa takana...). :D Näytän ihan kamalalta perunasäkiltä tuolla kyydissä!

 

Laukan jälkeen ratsastin harjoitusravissa reilun viisi minuuttia. Tuli hyvä fiilis kun huomasin selkeän eron Deen keskittymisessä. Vaikka Deessä on nyt jonkin verran työmaata loman jäljiltä, niin eiköhän se pääse aika pian takaisin raiteille. :) Ja toivottavasti myös minä. 

Kypärä: Lamicell / Paita: Star Rider / Hanskat: Roeckl / Vyö: CRW / Housut: Licarzo / Saappaat: Mountain Horse

Kuvaajana koen olevani keskimääräistä kansalaista taitavampi ja tiedän missä asennoissa ja kuvakulmissa hevonen ja ihminen näyttävät hyviltä. Mutta heti kun joudun kameran toiselle puolelle on kaaos valmis. En vaan osaa poseerata! Awkward x1000. Näen aina parhaaksi julkaista ne kuvat joissa näytän tahallaan vähän hölmöltä tai katson mihin tahansa muualle kuin kameraan. 

No okei, yksi hymykuva sekaan.

Boys will be boys... 

Aja baja, inte röra!

Yritän vielä toistaiseksi sivuuttaa kaikki negatiiviset ajatukset maanantain suhteen. Onhan tässä vielä kokonainen sunnuntai jäljellä! Aurinko paistaa, terassilla on lämmin ja lasi roseeta kylmä. Mikäs tässä fiilistä voisikaan laskea. Paitsi tuo äsköinen sadekuuro joka pakotti mut siirtymään takaisin sisälle.