14 nov. 2016

Talvi tuo muutoksia


Tämä talvi oli näköjään viikon pitkä. Plussakelit iskivät, sääennuste näyttää vesisadetta ja viime keskiviikon lumikaaos ja puolimetriset hanget ovat muisto vain. No ei sentään, talvikuukaudet eivät ole edes alkaneetkaan joten eiköhän sieltä vielä oikea talvi tule. Sitä odotellessa olen iloinen, että ehdin ottamaan nämä kuvat Maaikesta. Heti huomattuani lauantaille luvatun auringonpaisteen laitoin Maaiken omistajalle viestiä, että nyt on kyllä pakko päästä kuvaamaan! Ja onneksi mentiin. Katsokaa nyt sitä, sydämet silmissä ihailen näitä kuvia ja vaikka nyt puolueellinen olenkin, niin pakko sanoa että on se Maaike niin hieno, niin hieno. 




Talvi on ollut mulle jo useampana vuotena muutosten aikaa ja niin se on myös tänäkin vuonna. Ei nyt mitään super erikoista, mutta maisemanvaihdos on tiedossa. Kerroinkin jo tästä uutisesta viimeisimmässä videopostauksessa: me saimme kämpän! Tukholman asuntotilanne on ihan kaoottinen ja jos nyt joku jaksaa lukea kertomuksen pidemmän kaavan kautta, niin tässä tulee.

Tukholman asuntojono on hyvin pitkä. Ja siis oikeasti PITKÄ. Helsingissä varoitellaan asunnon saamisen voivan kestää ainakin muutaman kuukauden, mutta pahimmillaan muutaman vuoden. No, lähdetäänkö vaikka siitä, että jos haluat julkiselta puolelta täällä Tukholmassa keskustakämpän niin saat jonottaa sellaista 30-35 vuotta. Jopa kehyskunnissa ja -kaupungeissa (20-40 km keskustasta) asuntojono on keskimäärin 10 vuotta. Ja ei, en ihan oikeasti huijaa yhtään - pisin jonoaika minkä olen nähnyt yhteen Östermalmin kämppään oli vuodesta 1981. Ja tänään selatessani Bostadsförmedlingin sivuja silmiin pisti kolmio Vasastanissa johon oli hakijoita 1300 kpl ja asunto oli rempattu viimeksi vuonna 1979. Jeppistä jee, eikun vaan tänne muuttamaan! :D Vuokrafirmoja on täällä paljon, mutta lähes kaikki ovat ryhmittäytyneet yhden ja saman asuntovälityksen alle, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Tästä päästäänkin sitten siihen asuntokuplaan. Ihmiset vuokraavat ties mitä loukkoja, huoneita, leikkimökkejä ja omia "ylimääräisiä" asuntojaan ylihintaan, because they can.
Tätä kutsutaan "att hyra i andra hand".
Huoneesta Rinkebyssä pyydetään 4000 kr/kk, 12 neliön pihamökki ilman kunnollista keittiötä maksaa ehkä 7000 kr/kk ja yksiö keskustassa 18000 kr/kk. Aina on ottajia.

Oma asumishistoriani täällä Tukholmassa helmikuusta 2014 on aika kirjava. Asuimme helmikuusta kesäkuuhun Saltsjöbadenissa yhden omakotitalon alakerrassa, ja vuokraemäntä paljastui psykopaatiksi. Kyttäsi ikkunan alla, tuli sisään omilla avaimilla, syytti meitä painajaisista ja vaikka mitä... :D Irtisanoimme sen kämpän päivän varoitusajalla ja onnistuimme löytämään kivan kolmion Gustavsbergistä, jossa asuimme puolisen vuotta kunnes omistaja laittoi asunnon myyntiin. Ja nyt olemme asuneet helmikuusta 2015 täällä Värmdön perämetsässä, tai ulkosaaristossa, miten asian haluaa ilmaista. Vuokraamme yhtä aivan ihanaa, noin 70 neliöistä omakotitaloa ja viihdymme todella hyvin, vuokraisäntä on huipputyyppi ja meillä on pitkä sopimus, mutta pitkä matka kuluttaa liikaa niin psyykettä, bensaa kuin aikaa. Bussille on matkaa 12 km, kauppaan 20 km, töihin 45 km ja työmatkoihin menee päivässä aikaa yhteensä 3 tuntia.

Meistä ei kumpikaan ole aiemmin ollut mukana missään asuntojonossa (don't ask why, idiotismia, tiedän), mutta loppukesästä heitin ilmaan villin idean. Mitä jos mennään mukaan asuntojonoon? Google laulamaan, hakusanaksi "bostadskö" ja pian olimme mukana paitsi Tukholman yleisessä asuntojonossa (Bostadsförmedlingen, 210 kr/vuosi) myös muutamassa kunnallisessa ja yksityisessä jonossa. Tässä kohtaa on tärkeä huomioida termi yksityinen jono. Heillä kun on valta valita vuokralaisensa... :) Ja kun on pariskunta jonka molemmat osapuolet ovat vakituisessa työsuhteessa, säännölliset tulot, ruotsin kansalaiset, ei maksuhäiriöitä ja hyvät referenssit... Niin me saimme viikon päästä ilmoittautumisesta kutsun ensimmäiseen asuntonäyttöön. Lopulta kävimme muistaakseni neljän kämpän näytössä, jännitimme mielettömästi tämän asunnon saamista, ja reilun kuukauden päästä asuntojonoon ilmoittautumisesta saimme kämpän. 86 neliötä, vastaremontoitu kolmio, reilu viiden minuutin kävely junalle ja töihin 40 min.

Fiilis on epätodellinen, odottava, innostunut, jännittynyt, haikea, kaikkea mahdollista. Saamme kämpän joulukuun puolessa välissä ja muutamme siinä sitten pikkuhiljaa joulukuun loppuun mennessä.


Miten sitten heppakuviot?

Uudesta kodista on matkaa Maaiken tallille 45 km/suunta, joten ei mikään mahdoton. Ruuhkat ovat tosin molemmilla moottoriteillä todella pahat ja Haninge/Värmdö ovat vähän ääripäissä toisistaan kun on meri välissä, mutta jos onnistun kikkailemaan aikataulujen, päivien ja kyytien kanssa niin se ei ole ongelma. Joten Maaike pysyy kuvioissa mukana, siitä en kyllä helposti suostu luopumaan!

Muistatte varmaan vajaa kuukausi(?) sitten kun hehkutin uutta vuokrahevosta... No, siitä ei tullut mitään. :D Omistaja oli ihan outo tyyppi. Voin sanoa heti näin alkuun, että 1) mulle on ihan ok jos ei halua vuokrata hevostaan 2) arvostan rehellisyyttä ja en ota itseeni 3) olen oikeasti tosi kiva, helppo ja luotettava tyyppi. Jne. Oltiin sovittu kaikki, koeratsastus meni hyvin, kehuja tuli, kaiken piti olla niin "jee jee tästä tulee tosi hyvä juttu". Ja kun oli sitten aika aloittaa vuokrasuhde sain viestiä, että hevonen ontuu ja se pitää viedä klinikalle (lauantai-iltana). Laitoin tsemppiviestin ja myös seuraavana päivänä viestin että miten hevonen voi, ei vastausta. Seuraavalla viikolla omistaja osallistui tällä hevosella estekisoihin. :) Tästä vetää toki jokainen haluamansa johtopäätökset, mutta keissi oli mulle kyllä aika selvä.



Uuden vuokrahevosen etsiminen tulee siis uudella paikkakunnalla ajankohtaiseksi. Hyi,  se on kyllä inhokkihommaani. Tässä on tullut vuosien aikana vastaan jos minkälaista hevosen omistajaa ja hevosta. Hyvän hevosen JA omistajan löytäminen on yksi suuri suo. Mulla on ollut onnea, meillä nimittäin toimii homma moitteetta Maaiken omistajan kanssa ja meillä on just eikä melkein samanlainen visio esim. hevosen hoitamisesta ja liikutuksesta.

Mulle tärkeitä asioita ovat:
- Hevosen hyvä ratsastettavuus (jos maksan vuokraamisesta en tosiaankaan halua toimia läpiratsastajana).
- Omistaja hoitaa hevosen ja varusteet hyvin sekä on kiinnostunut hevosen terveydestä ja kunnosta.
- Hevosella on asialliset ja turvalliset varusteet. Ei tarvitse olla uusinta Eskadronia tai PS:ää, mutta jos hevosen ainoat suojat ovat rikkinäiset ja hiertävät kapistukset 90-luvulta, niin jotain rajaa...
- Haluan voida luottaa omistajaan. Vuokrauspäivät sovitaan ajoissa eikä niitä peruta tuosta vain, omistaja vastaa puhelimeen ja viesteihin kohtuullisessa ajassa ja muutenkin kommunikaatio pelaa. Eikä niin, että saman viikon tiistaina mietin ratsastankohan ollenkaan tällä viikolla kun omistajasta ei ole kuulunut mitään.
- Hevosen täysipäisyydellä ei ole niinkään väliä, mutta omistaja sen sijaan... ;)

Tämä listaus kuulostaa ehkä enemmän hevosen omistajan toiveilta vuokraajan suhteen, mutta näiden toiveiden/kriteerien vastakohtia on tullut vastaan niin paljon, etten jaksa enää vastaavia. Muita toiveita (tai no, kriteereitä) ovat maneesi (t. kermaperse), hyvät maastot (ja maastoiltava hevonen) ja valmentautumismahdollisuus. Vaadinko liikaa?



Muutto ja uusi vuokrahevonen. Siinähän sitä onkin sitten stressiä ja tekemistä joksikin aikaa. :D Onneksi tammikuussa on tiedossa parin viikon loma toiselle puolelle maapalloa niin pääsee vähän rentoutumaan (jos ensin selviän 10,5 tunnin lennosta hengissä, APUA...!). Ja onhan tätä vuotta vielä jäljellä, niin syksyä kuin alkutalveakin! Perus arkea on luvassa, paljon. Hevosjuttuja ja -hommia vähän vähemmän, kun on nyt vain tämä yksi hevonen liikutettavana. Vähän meinaa olla ikävä kevättä kun mulla oli parhaimmillaan kuusi hevosta ratsastettavana, mutta toisaalta syksyn (talven) pimeinä iltoina on ihan jees kömpiä pitkän työpäivän jälkeen viltin alle Netflixiä katsoen. Ehtii sitä sitten taas. :)



Ja hei!

BLOGIEXPO, se on ihan kohta täällä. Enää vajaa viikko jäljellä, sunnuntaina nimittäin. Olettehan tulossa? :) Tapahtuma järjestetään Lahdessa Jokimaalla, 20.11 klo 11 alkaen. Ilmainen sisäänpääsy, loistava ohjelma, arvontoja, goodiebageja, kaikkea kivaa tiedossa... Tervetuloa! :) 

12 kommentarer:

  1. Mukava postaus ja ihania nämä kuvat - musta hevonen ja lumihanki on kyllä yksi parhaimmista komboista. Niin ja paljon onnea uuden asunnon saamisesta! :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos paljon! :)
      Ideana musta hevonen ja hanki on kyllä mieletön ja yksi lempikuvattavistani, mutta toteutus ei ole ihan niin helppoa kun kontrastit ovat niin isot ja asetuksia saa veivata edes takaisin... :D

      Radera
  2. Aivan super ihania kuvia!! Ja mitä ihmettä toi hevosenomistaja ihme touhua oikeesti :D

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos, Maaike on niin kuvauksellinen! <3 Joo, kaikenlaisiin tyyppeihin sitä törmää, näistä erikoisemmista tapauksista olisi aika monta tarinaa kerrottavana. :D

      Radera
    2. Hei tee ihmeessä postaus näistä hevosihmiskokemuksista ;)

      Radera
    3. Ehkä tässä on aihe tulevalle videopostaukselle... :D

      Radera
  3. Upeita kuvia! 8. ja 10. kuva etenkin! *sydänsilmäemoji*
    Voi kauhistus tuo hevosenomistaja, toivottavasti sulla on seuraavan kohdalla parempi tuuri! :D

    Blogiexpossa nähdään ;)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos! :) Siellä nähdään! :)

      Radera
  4. Apua! Vitsit miten upeita kuvia ja upea Maaike! Harmi kun meilläkin suli hanget, ja juuri kun halusin tehdä huomenna hankitreeniä... Noh, ehkä kohta uudestaan!
    Ja näin vuokraajana saa aina välillä ihmetellä ja törmäillä hieman... kummallisiin omistajiin. Ja täytyy kierrellä ja kaarrella, eikä voi sanoa suoraan totuutta!
    Juuri niin kuin sanoit: rakastan rehellisyyttä ja en ota itseeni.
    Minulle on myös tärkeää, että on luottamus ja eräänlainen kaveri tai ystävyyssuhde omistajaan. Että voi keskustella vapaasti omistajan kanssa, eikä niin että pitää yhteyttä vain sopimalla seuraavaa ratsastuskertaa :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos kiitos, Maaike edustaa <3 Jep, viikko sitten lunta oli puoli metriä ja tänään aamulla lähes kaikki oli sulanut... :/

      Kummallisia omistajia on kyllä tullut eteen ihan tarpeeksi, ei voi muuta kuin ihmetellä. :P Asiallisuus, suora puhe ja aikuinen käytös on asioita mitä itse arvostan. Vuokrahevoshistoriani aikana olen onneksi onnistunut löytämään mitä mahtavimmat hevoset ja hevosenomistajat, välillä hevonen ei ole ollut ihan niin "sikaihana" mutta koska omistajan kanssa klikkasi hyvin, olen kuitenkin alkanut vuokraamaan. Olen monen entisen vuokrahevosen omistajan kanssa edelleen hyviä ystäviä, harmi että elämäntilanteet ja asuinpaikat muuttuvat.

      Radera
  5. Outo hevosen omistaja. Vaikutat kultakimpale vuokraajalta. Maaike on upea hevonen, en ole nähnyt yhtä kiiltävä karvaista hevosta hetkeen. Mitä se syö?

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos! :) Olen kyllä tullut hyvin toimeen kaikkien hevosenomistajien sekä hevosien kanssa.

      Maaike syö heinää tällä hetkellä muistaakseni 11 kg päivässä, sen lisäksi se syö "betforia" (en tiedä mitä tämä on suomeksi...) mysliä, pellettiä ja kivennäisiä. En tiedä mitä tuotteita tarkalleen. :)

      Radera