Longines FEI European Championships, Gothenburg 2017

Huhhuh mikä mahtava viikonloppu takana! Göteborgissa kilpailtiin viime viikolla FEI:n EM-kilpailut. Lajeina olivat valjakkoajo, para-, este- ja kouluratsastus. Iso osa kaupungin keskustasta oli täysin pyhitetty hevosille ja hevosihmisille. Koko alueella vallitsi aivan mieletön ilmapiiri ja henki. Ihmisiä oli aivan törkeän paljon joka puolella mutta kaikki olivat hyväntuulisia. Tapahtuma kiinnosti myös ei-hevosihmisiä paljon, ja ilmaisohjelmille riitti katsojia laidasta laitaan.

Lähdin ystäväni kanssa pikajunalla Tukholmasta Göteborgiin perjantaina puolen päivän aikaan. En ole ikinä ennen matkustanut pitkää matkaa junalla, ja yllätyin miten nopeasti ja mukavasti matka meni! Meillä oli paikat ensimmäisestä luokasta, johon olimme ostaneet liput lähes samaan hintaan kuin tavalliset kakkosluokan liput maksoivat. Alun perin olimme suunnitelleet ajaa autolla Göteborgiin, mutta pääsimme halvemmalla, nopeammin ja mukavammin junalla. Menopaluu maksoi ensimmäisessä luokassa noin 75 €/henkilö, kun taas bensoihin olisi mennyt melkein saman verran ja siihen päälle vielä pysäköintimaksut. Kannatti siis ehdottomasti! :)

Olimme perillä puoli kuudelta illalla ja checkasimme ensin sisään hotelliimme, joka sijaitsi kirjaimellisesti rautatieaseman päällä. Matkaa kilpailualueelle oli kävellen kymmenisen minuuttia, joten sijainti oli ihan loistava. Hetken aikaa hengähdimme, ja sitten lähdimme kohti messualuetta suunnitelmana shoppailla ja syödä.

Keskellä näkymä food truckeilta kilpailukentälle, oikealla Rinkin valjakkoajovalmentaja kisaponeineen

Expo, tallialue, kaksi jättimäistä verkkakenttää, kilpailukenttä ja näytöskenttä olivat sijoitettu Hedenille, 40 000 neliömetriä suurelle alueelle josta löytyy useampi jalkapallokenttä sekä parkkipaikkoja. Mikään pieni alue ei siis todellakaan ollut kyseessä! :D Expossa oli kaikki mahdolliset kojut H&M:n pop up storesta hierontatuoleihin ja satulakauppoihin, ja kaikkien kojujen kiertämiseen meni ihan mukavasti aikaa.

Alueelta löytyi erinomaisia ruokapaikkoja - kilpailukentän laitamilta muutama food truck ja expon vierestä barbeque-buffa missä SM-grillimestari grillasi erilaisia lihoja. Vähän erilaista, ja aivan mielettömän hyvää messuruokaa!

Perjantai-iltana oli vuorossa esteratsastuksen joukkuekilpailun finaali. Meidän teki kovasti mieli ostaa siihenkin näytökseen liput, mutta lopulta hotellin pehmeät sängyt, skumppa (minkä jouduimme paremman puutteessa jäähdyttämään kylmän veden alla...) ja livelähetys houkuttelivat enemmän. Ruotsille joukkuehopeaa, aivan mieletöntä!!

Ihana poliisihevonen!

Meillä oli lauantaille kokopäiväliput, mutta jätimme aamun U25-kouluratsastuksen väliin ja otimme suunnaksi Hedenin sekä Slottsskogenin, missä oli ohjelmassa valjakkoajon maratonosuus.

Autot, bussit ja raitiovaunut joutuivat väistämään aina kun valjakot tulivat risteyksiin

Näitä maalattuja hevosia löytyi ympäri Göteborgia

Valjakot starttasivat Hedeniltä, ajoivat noin 20 minuutin matkan kaupungin katuja pitkin ja saapuivat sen jälkeen Slottsskogen-puistoon, missä oli vuorossa esteosuus. Tässä näkyy muutama valjakko odottamassa vuoroaan. Ihmisiä oli paikalla hurraamassa ihan tajuttoman suuri joukko, mutta auta armias kun pääsimme Slottsskogeniin - hyvä kun siellä pääsi edes eteenpäin. Poliisin arvioiden mukaan maratonia oli seuraamassa yli 20 000 ihmistä!

Valjakko keskellä kaupunkia - ja kakkaämpäri kadun varressa. :D

En ole ikinä ennen nähnyt valjakkoajoa näin "livenä", ja olin kyllä ihan super vaikuttunut. FEI:n kisoja olen seurannut pariin otteeseen SIHS:ssä areenalla ja sielläkin on jonkinlainen "hallimaraton" kilpailtu, mutta tämä oli ihan toista maata. Nähdä valjakot kaupungin vilkkailla kaduilla, miten hyvin muu liikenne otti hevoset huomioon, kaikki innostuneet sekä hyvin käyttäytyvät ihmiset (joista iso osa oli täysin hevosista mitään tietämättömiä), upeat puitteet ja tietysti upeat valjakot! Kuskien ja hevosten välinen yhteistyö oli aivan mieletöntä katseltavaa, hevoset aivan innoissaan tehtävistä ja vauhti päätähuimaava.

Puistossa partioi ratsupoliiseja ja tavallisia poliiseja, mutta kovin paljon tekemistä heillä ei tietääkseni ollut. Suurin tehtävä taisi olla poliisihevosilla, innokkaita taputtajia löytyi joka puolelta.

Vasemmalla taka-alalla näkyy expoteltat, niiden edessä yksi verkka-alueista. Oikealla Saabin teltan vieressä on sitten kilpailuareena.

Meillä tuli vähän kiire takaisin Ullevi-areenalle, jossa alkoi kouluratsastuksen finaali 14.30. Matkaa oli puistosta noin 3 kilometriä, joten aika haipakkaa saimme tuon matkan taittaa kun katsoin kelloa kahden aikaan. :D Päivän aikana tuli kyllä käveltyä ihan kiitettävä määrä, rannekelloni askelmittari kertoi matkaksi yli 22 000 askelta.

Tunnelma areenalla oli kyllä ihan erityinen. Kyseessä oli siis kouluratsastuksen yksilöfinaali, kür. Kaikille ratsukoille taputettiin ja hurrattiin (no okei, ruotsalaisille vähän enemmän), ja aina ratsukon saapuessa viimeiselle raviosuudelle ennen lopputervehdystä yleisö taputti tahdissa. Se siitä tylsästä kouluratsastuksesta! :D Kotimaan ratsukot saivat kaikista raikuvimmat suosionosoitukset jo ennen kuin edes saapuivat areenalle, kuten voitte tästä yllä olevasta videosta kuulla. Siinä radalle ratsastaa ruotsalaisen hevoskansan yksi suosikeista, Patrik Kittel.

Areenalla nähtiin toinen toistaan upeampia suorituksia. Erityisesti mieleeni jäi espanjalaisen Severo Jesus Jurado Lopezin Deep Impact-hevonen, jokin siinä miellytti silmääni. Ja sitten tietysti maagisen 90% rajan ylittäneet Isabell Werth/Weihegold sekä Sönke Rothenberger/Cosmo. Prosentit olivat kyllä hurjat enkä oikein itse osannut edes odottaa niin kovia tuloksia haha! Rothenbergerin musiikki oli varmaan illan vaikuttavin. Mahtipontinen, hieman synkkä ja erilainen.

Kouluratsastuksen jälkeen kävimme syömässä, ja sitten oli kansainvälisen 155 cm esteratsastusluokan vuoro. Tämä ei siis ollut EM-kisoihin liittyvä luokka, vaan ihan perus kansainvälinen luokka. Suomalainen Juulia Jyläs/Courage TZ ylsi upeasit neljännelle sijalle, wau! Kesken luokan alkoi sataa ja pikku hiljaa sade yltyi kaatosateeksi, mutta seurasimme urheasti luokan loppuun ja sitten siirryimme rivakasti (läpimärkinä) takaisin hotellille.

Sunnuntaina oli kotiinlähdön aika. Teki niiiiin paljon mieli ostaa lippu esteratsastuksen finaaliin, mutta juna lähti ennen kisojen loppumista. Huh miten upeaa olisi ollut seurata yli 15 000 muun katsojan kanssa miten Peder Fredricson ja H&M All In voittivat kultaa! Olimme kuitenkin tunnelmassa mukana, sillä expoalueen vieressä pystyi seuraamaan kisoja livenä isolta screeniltä ja näimmekin koko ensimmäisen kierroksen siinä samalla nauttiessamme grillibuffetin antimista. Koko expoalue räjähti suosionosoituksiin Pederin ja Allanin tehdessä puhtaan radan. Millainenkohan meteli oli sitten areenalla? Finaalikierrosta en nähnyt livenä, vaan jälkeen päin SVT Playsta junassa (huonon yhteyden kanssa tapellen...). Yritin pitää itseni pimennossa lopputuloksen kanssa, mutta siellähän se komeili heti ensimmäisenä uutissivuston pääotsikoissa kun yritin etsiä tietoa myöhästyneestä junasta.

Neljä mitalia Ruotsille ratsastuksen EM-kisoista, aika mieletöntä. Kaksi pronssia, yksi hopea ja yksi kulta. On tämä Ruotsi kyllä upea ratsastusmaa niin kisojen järjestäjänä, yleisönä, harrastajina kuin kilpailijoina. Parasta (pahinta?) on se, että olen itse jo tottunut siihen, miten normaalia hevosurheilu täällä on. Sitten kun kuulee suomalaisilta kavereilta ihmettelyä ja ihailua, niin sitä ei edes tajua. Millaistakohan on asua Keski-Euroopassa, missä ratsastusurheilu on vielä suurempi ja tavallisempi asia?