Suomenmatkaaja

Olimme joulun yli Suomessa perheeni luona ja ehdin myös käymään moikkaamassa ystävääni Danielaa sekä tämän suloista ponia Goldia! Näin Goldin viimeksi keväällä, jolloin ratsastin sillä ensimmäisen kerran. Muutos Goldissa oli siihen verrattuna ihan valtava, se liikkui todella paljon paremmin ja sain siihen ihan erilaisen tuntuman. Hienoa työtä, on kiva käydä eri hevosten selässä satunnaisratsastajan roolissa. Silloin sitä huomaa ihan erilailla kehityksen. :)

Ravissa sujui tosi hyvin, mutta laukassa en osannut istua ollenkaan ja tuntui kuin kiertyisin satulan takakaarelle koko ajan. :D Goldi liikkui tosi kivasti, oli ehkä hieman happamana kun oli pakko tehdä vieraan, ison tädin kanssa töitä, mutta olin hyvällä fiiliksellä lyhyehkön ratsastuksen jälkeen. Olenhan mä Goldille aika iso (tuntui kyllä pahemmalta mitä näyttää), mutta tuollainen lyhyt vartin ratsastus ei tee haittaa. :) Oma pituuteni/kokoni häiritsi lähinnä itseäni, sillä en saanut pohkeelle yhtään tukea ja häpeissäni jouduin aloittelijan tavoin välillä kaivelemaan pudonnutta jalustinta. Ups.

Ratsastuskuvista kiitos Danielalle!

Ratsastuksen jälkeen kävimme kävelemässä loppukäynnit maasta ja räpsin pellon reunassa muutaman kuvan Goldista. Se on kyllä niin suloinen ja kaunis poni!

Danielan koira Ludo

Muuten Suomen reissumme oli todella rauhallinen ja lähinnä nukuimme ja söimme kaiket päivät. :D Nukkumisen ja syömisen lisäksi kävimme shoppailemassa Hyvinkäällä Willassa, ystäväperheen luona iltateellä, Just Dressagella sovittamassa saappaita ja Kaaressa lounaalla. Ihanan rento Suomen reissu, ehti jo tulla tylsä mikä on melko harvinaista sillä yleensä mulla on aina sovittu tyyliin pari tapaamista per päivä.

Pikkusiskoni täyttää 18 vuotta tänä vuonna. Olen virallisesti vanha.

Lilja-kissa

Nasse-kissa

Huomenna on taas aika palata takaisin töihin, plääh. Onneksi tämä ja seuraava viikko ovat lyhyitä. Ensi viikolla lähden nimittäin Maaiken omistajan kanssa Hollantiin katsomaan friisioriparaatia! Reissusta tulee varmasti ihan mahtava. Käymme myös moikkaamassa Maaiken entistä omistajaa, sen kasvattajia ja Maaiken emää. <3

Tuntuu hassulta vuoden vaihtuneen. 2017 loppuvuosi meni puoliksi sumussa, loputonta flunssaa sairastaessa. Toivon siis tälle tulevalle vuodelle paljon terveyttä, hyviä ratsastushetkiä, onnistuneita kuntosalitreenejä ja vähemmän työstressiä.

Ihanaa uuden vuoden 2018 ensimmäistä päivää!