Tajusin kauhukseni viimeisimmästä valmennuksesta kuluneen aikaa jo melkein kuukauden verran. Miten voi mennä aika näin nopeasti? :o Valmentaja oli lomalla pari viikkoa ja itse olin sitä ennen Alpeilla laskettelureissulla, mutta nyt vihdoin.
Valitettavasti mulla ei ole mitään kuva- tai videomateriaalia valmennuksesta sillä olin kaksin valmentajan kanssa, joten kuvituksena saavat toimia nämä pääsiäisviikonloppuna ottamani kuvat Rinkistä. Päivä oli harmaa ja lunta satoi välillä ihan kunnolla, mutta olen tosi tyytyväinen näihin kuviin! :) On se vaan niin kuvauksellinen ja kaunis hevonen. <3
Tämä oli mulle ensimmäinen kerta kun toimin alusta loppuun ihan yksin Rinkin kanssa. Olen kerran käynyt tallilla tekemässä tallipuuhat ja hoitamassa Rinkin, mutta muuten on omistaja mukana melkein aina. Mua on vähän jännittänyt Rinkin käsittely maasta, se on tosi herkkä kehonkielelle ja välillä vähän haastava käsitellä. Esim. juoksuttaessa olin aluksi ihan hukassa sen kanssa suuntaa vaihtaessa, mutta nyt pikkuhiljaa on alkanut löytymään yhteinen sävel ja pari viimeisintä kertaa on sujunut tosi hyvin kaikki. :) Ihanaa kun on alkanut ystävystymään Rinkin kanssa ja tuntuu siltä, että se on myös tyytyväinen seuraani. Ainakin haluan uskotella itselleni niin! :D
Aloitimme vaihtamalla kuulumisia ja kerroin mitä Rink on viime aikoina tehnyt. Sanoin valmentajalle Rinkin olleen yllättäen vähän jäykempi vasempaan, aiemminhan se oli sen parempi kierros kun taas nyt se on paremman oloinen oikeaan. Se on liikkunut vähän enemmän nyt muutaman viikon aikana. Ratsastettu 3 kertaa viikossa ja sen lisäksi se irtohyppäsi sunnuntaina vähän isompaa tehtävää kuin ennen, joten ei ihmekään että sillä on paikat vähän jumissa. Valmentaja käski mun olla lannistumatta jos välillä tuntuu huonommalta. Se kertoo kuulemma van siitä, että treeni on mennyt perille = Rink kehittyy. Niinhän se on, tietäähän sen itsekin millainen treenikipu tulee reisiin jos ei ole vaikka kuukauteen treenannut ja sitten on jalkapäivän vuoro. :D Silloin ei pääse melkein sängystä ylös, kerran meinasin rehellisesti lähteä pyörimään portaita alas kun reisilihas vain petti alta.
Ratsastin aluksi ravissa ihan vaan ympäri maneesia, herättelin Rinkiä vähän ja pidin huolta että se liikkuu jäykkyydestä huolimatta eteen hyvässä tahdissa. Lyhyet sivut käänsin "suora hevonen"-periaatteella, eli kulmista pikku hiljaa läpi. Kun Rink oli vetreytynyt, tehtiin siirtymisiä ravista käyntiin ja takaisin raviin muutaman askeleen jälkeen.
Seuraavana tehtävänä oli serpentiinien ratsastaminen koko maneesin läpi. Käynnissä sain tehtyä nätisti neljä melko symmetristä kaarta, ravissa tehtiin sitten vähän loivemmat kaaret 3 kpl. Tässä tehtävässä oli tarkoitus ottaa mukaan sitä sisäpohjetta ja vähän tunnustella miten Rink siihen reagoi. Ajatuksena ikään kuin väistättää takaosaa, mutta ei kuitenkaan väistöön asti. Kaarteessa oikeaan Rink taipui todella hyvin. Vasen oli edelleen vähän jäykkä, mutta parani tehtävän edetessä.
Valmentajamme oli iloinen kuultuaan meidän laukanneen muutaman kerran. Kyselin vähän neuvoa istunnan ja apujen suhteen. Olemme olleet omistajan kanssa vähän epävarmoja pitäisikö laukassa olla kevyessä istunnassa ja miten istua nostossa, joten valmentajan neuvot tulivat kyllä juuri oikeaan hetkeen. Hän neuvoi mua istumaan niin kuin tuntuu hyvältä ja minkä fiiliksen Rink antaa. Ja että olen tehnyt ihan oikein istuessani laukassa alas. Rink on laukassa yllättävän tasapainoinen, ja se pysyy kuulemma paremmin tasapainossa ja tahdissa kun ratsastaja istuu alas. Jos ratsastaisin sen kaarteiden läpi kevyessä istunnassa niin sen laukka leviäisi ja rikkoisi luultavasti helposti raville.
Laukka-apujen suhteen valmentaja neuvoi mua käyttämään juuri sitä apua minkä haluan tulevaisuudessa Rinkin osaavan. Ei mitään liioiteltuja ulko- tai sisäpohkeita, vaan se pieni istunnan muutos millä nostan laukan kokeneemmankin hevosen kanssa. En tiedä miksi tämä tuli mulle uutena asiana sillä ihan loogistahan se oikeasti on: jos nuori oppii nostamaan laukan liioitellun laukkapohkeen kanssa, niin kiva sitä sitten yrittää muuksi opettaa. Tuntuu "pelottavalta", että nuorikin hevonen on niin kuuliainen pienelle istunnan muutokselle (tottakai se on, äly hoi nyt Rosita :D), mutta onhan se tullut huomattua miten nopeasti Rink on oppinut pysähtymään ja siirtymään käyntiin/raviin pelkällä istunnalla. Rink osaa nostaa laukan niin hyvin ääniavulla, niin sille on helppo opettaa laukannosto "oikein".
Tehtiin kaksi nostoa vasempaan kierrokseen ja molemmilla kerroilla laukkasin koko maneesin ympäri. Välissä annoin Rinkin tietysti levätä. :) Ensimmäisessä nostossa tein kuten ennen, eli kevyestä ravista, nosto äänellä ja vähän ulkopohkeella. Toisella kerralla sain nuo aiemmin kirjoittamani neuvot, eli nosto juuri niillä avuilla mille haluan Rinkin oppivan - nostin laukan siis harjoitusravista, äänikomento apuna ja muutin istuntaani hieman (sisäistuinluun "heilautus" - joo väärä kuvaileva sana mutta en olekaan pedagogi ;)) ja Rink nosti laukan vielä ensimmäistä kertaa paremmin. Se on niin ihanan positiivinen hevonen ja selkeästi nauttii tehdessään oikein. Laukan jälkeen sain tosi hyvän tunteen raviin ja pääsimme vielä harjoittelemaan temmonvaihteluja ravissa.
Valmennus kestää oikeasti tunnin, mutta Rink työskentelee siitä ajasta noin reilu puoli tuntia (keskimäärin 30-40 min). Valmentaja on kuitenkin mukana sen koko tunnin ja käytämmekin paljon aikaa keskustelemiseen. Tällä kerralla kyselin paljon just laukannostoista, laukkatreenistä ja sitten vielä harjoitusravissa istumisesta. Valmentaja sanoi viisaasti, että ratsastaja painaa istunnasta riippumatta yhtä paljon, mutta hevosesta riippuu jännittyykö se (usein kun ratsastaja jännittyy) harjoitusravissa vai ei. Olen "huomaamatta" ratsastanut Rinkillä jonkin verran harjoitusravia, nimittäin aina käynti-ravi siirtymisissä. Eikä se ole siitä moksiskaan. En toki vielä aio alkaa puksuttelemaan ympäri maneesia harjoitusravissa ja sen takia halusin kysyä milloin on sen aika. Valmentajan mielestä voimme alkaa pikkuhiljaa (1-2 kuukauden sisään) treenaamaan Rinkiä pätkittäin harjoitusravissa - eri pituisia pätkiä, muutamasta askeleesta pitkään sivuun ja/tai sen verran ettei jännittymistä tule. Tärkeää on, että Rink liikkuu koko ajan rentona ja hyvässä tahdissa. Saksaan lähtöön on "enää" neljä kuukautta aikaa, joten kaikkea mahdollista on vielä opeteltava ja harjoiteltava. :)
Jäi kyllä taas niin hyvä fiilis valmennuksesta, olen niin iloinen meidän löydettyämme näin miellyttävä ja pedagoginen valmentaja! En ole itse ollenkaan hyvä selittämään asioita, joten nämä valmennuskertomusten auki kirjoittaminen on mulle oikeasti vaikeaa ja tuntuu siltä, etten saa puoliakaan asioita sanottua/muista kertoa kaikkea. Mutta jos nyt jotain näistä teksteistä ymmärrätte ja saatte irti niin olen iloinen. :D Seuraava valmennus on tiistaina ja sitä pääsee taas Rinkin omistaja seuraamaan, joten videota ja/tai kuvia on tiedossa. :) Tänään lähden töiden jälkeen Maaiken luokse ja tiedossa olisi kouluradan ratsastamista (ainakin sen osalta mitä siitä muistan), meillä on nimittäin ensi kuussa tiedossa koulukisat, apua... :D
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar