26 maj 2015

Magee Maaike

Sain perjantai-iltana viestin jos voisin liikuttaa Maaiken lauantaina. Onneksi mulla sattui olemaan vapaata, lähdin oikein mielelläni tallille! Vähän kyllä jännitti millaista meno tällä kertaa olisi, pari edellistä kertaa kun eivät olleet "täydellisiä". Omistaja kyllä antoi hyvää palautetta ja kertoi Maaiken tuntuneen todella hyvältä mun ratsastuksen jäljiltä, joten ehkä me ei ihan metsään menty. :P

Jag fick ett sms på fredag kväll om jag kunde rida Maaike på lördag. Som tur är hade jag ledigt på lördag och åkte väldigt gärna till stallet! Jag var lite nervös hur det skulle gå den här gången, de två senaste gångerna var ju inte direkt perfekta. Dock sa ägaren att Maaike hade varit jätte bra att rida efter mig så det var ju inte helt misslyckat. :P

Kerrankin onnistuin letin teossa! | För en gångs skull lyckades jag med flätan!

Näistä upeista kevätsäistä on kyllä ihan pakko päästä nauttimaan myös hevosen selästä käsin, joten päätin yhdistää maasto- ja kouluratsastuksen. Käveltiin ensin pitkin ohjin metsässä puoli tuntia ja vaan nautittiin lämmöstä, tuoksuista ja linnun laulusta. Pientä stressiäkin pääsi mukaan kun Maaike ei uskaltanut mennä yhden ojan yli. :D Raukka... Yhden polun varrella on sellainen "kuoppa" minkä reunat ovat aika jyrkät ja pohjalla on paksu puun runko. Muutaman kerran maanittelin mutta huomasin Maaiken selvästi pelkäävän mennä siitä, joten laskeuduin suosiolla selästä ja talutin siitä yli. Tällaisissa tilanteissa täytyy mielestäni käyttää järkeä: mikäli hevonen oikeasti on arka ja pelkää niin on kaikille mukavampi ja turvallisempaa joko laskeutua alas tai kääntyä ympäri. Jos taas hevonen todellakin sikailee niin silloin siitä mennään ohi vaikka takaperin. Näiden tilanteiden erottaminen ja hevosen lukeminen vaatii tietysti kokemusta ja pelisilmää. Juttelin tapahtuneesta jälkeen päin Maaiken omistajan kanssa ja hän sanoi minun toimineen oikein.

Nu när det är så fint väder så ska man verkligen passa på att njuta av det från hästryggen också! Jag bestämde mig för att kombinera dressyr och skogsridning. Först skrittade vi på lång tygel i skogen en halv timme och bara njöt av värmen, dofterna och fågelsången. Lite stress blev det när Maaike inte vågade gå över ett dike. :D Stackaren... Det finns en stig i skogen där det finns en "grop" mitt i allt som är ganska brand och på botten finns en tjock stock. Jag försökte några gånger men märkte tydligt att Maaike var rädd för att gå över så jag hoppade ner från sadeln och ledde henne över. I såna här situationer tycker jag att man ska använda sin hjärna: om hästen är skygg och rädd på riktigt är det bättre för alla att hoppa ner eller till och med vända om. Men sen om hästen försöker luras så ska man gå förbi med vilket sätt som helst, baklänges om det så krävs. Man ska ha urskiljningsförmåga i såna här situationer och kunna läsa hästen. Efteråt pratade jag med Maaikes ägare om det som hände och hon sa att jag agerade helt rätt.


Tää meidän maneesin peili on kyllä niin tehty selfieiden ottoa varten. :D

Maastoilun jälkeen mentiin maneesiin. Onko oikeasti mitään parempaa kuin tyhjä maneesi, ihana hevonen ja lempisoittolista Spotifysta? Ei mun mielestä. Se tunne kun hevonen tanssii TÄMÄN biisin tahtiin.

Kuten alussa kirjoitin niin mua jännitti vähän tää ratsastuskerta. Odotukset olivat toisaalta korkealla, toisaalta niitä ei ollut. Mutta vitsi sitä fiilistä kun Maaike toimi alusta asti täydellisesti. Pystyin aloittamaan harjoitusravilla ja se vaan sujui. Jouduin vähän tunnustelemaan omaa istuntaani miten siellä tulee olla, mutta kun löysin tasapainon niin hevonenkin liikkui upeasti. Tällä kertaa päätin kokeilla mitä Maaike tuumii jos tehtäviä tulee toisensa perään nopealla tahdilla. Usein sitä vaan humputtelee ympäri kaviouraa tehden yhden voltin kierroksen aikana ja hyvällä tuurilla vähän taivuttaa kulmassa. Mutta nyt tehtiin pitkät sivut avoa, kulmissa voltit ja lyhyellä sivulla pysähdys ja peruutus. Tällä taktiikalla sain ratsastaa kerran valmennuksessa Gracialla ja se toimi tosi hyvin kun joutui käyttämään aivoja ja samalla aktivoidaan sekä ratsastaja että hevonen. Ja toimi muuten myös Maaikella tämä homma! Mä oon kyllä niin mukavuusratsastaja että hävettää. :D Tekosyynä käytän nyt sitä, että ratsastan niin harvoin. Mutta selkeästi täytyy käyttää kunnolla hyödyksi ne tunnit kun sinne selkään pääsee. Sain myös siunauksen mennä Maaikella kouluvalmennuksiin, joten nyt täytyy vain toivoa että sellaisia tilaisuuksia tulee eteen! :) Ja ehkä myös kisoja tulevaisuudessa. Mutta katsotaan. ;) Omistaja sillä kuitenkin tottakai kisaa ja valmentautuu pääasiassa. :)

Jaarittelut sikseen! Kerroinko jo, että Maaike oli mieletön? Se oli niin pehmeä ratsastaa, että muutamassa laukkapätkässä multa katosi tuntuma käsistä kokonaan (hyvällä tavalla!!), eli Maaike kyllä tukeutui ohjaan mutta sain sen höyhenenkevyen tuntuman. Sen tunteen kun elämä on ihanaa. Se tunne. Ravissa koitin onkia samaa keveyttä ja lähes löysin sen, mutta olin tyytyväinen myös siihen. Ero edelliseen ratsastuskertaan oli kyllä kuin yö ja päivä. On se upea hevonen!

Maaike liikkuu hienosti kaikissa askellajeissa, mutta tasapainoiset siirtymiset vaativat tällä hetkellä vähän enemmän töitä. Peräänanto ei meinaa aina oikein säilyä, varsinkin laukasta alaspäin siirtymiset aiheuttavat leviämistä. Mutta tätä työstetään! :) 

Efter skogsturen gick vi till ridhuset. Finns det något bättre än ett tomt ridhus, en härlig häst och favorit listan från Spotify? Tror inte det. Den känslan när hästen dansar fram i DEN HÄR låtens takt är oslagbar.

Som jag skrev i början så var jag lite nervös inför detta ridpass. Förväntningarna var höga, men ändå fanns de inte. Men wow vad härligt det var när Maaike var bra att rida redan från början. Jag kunde börja med arbetstrav och det bara klickade. Visst fick jag känna lite efter hur min egen sits var, men när jag hittade balansen så började också hästen röra sig fint. Den här gången ville jag testa vad Maaike tycker om det blir många övningar efter varandra i snabb takt.  Ofta blir det så, för mig i alla fall, att man bara springer runt fyrkantsspåret och kanske gör en volt per varv och böjer lite i ett hörn. Men jag fick rida Gracia en träning med den här snabba taktiken och det funkade jätte bra för henne när hon fick använda sin hjärna och samtidigt aktiverade man både häst och ryttare. Och det funkade för Maaike också! Jag är en sån bekväm ryttare att det är nästan pinsamt. :D Jag använder som ursäkt det (faktum) att jag rider så sällan. Men jag måste bara helt enkelt använda väl de timmarna jag rider! Jag fick lov att rida Maaike för tränare ibland så nu hoppas vi att det blir såna situationer att det funkar för alla! Och kanske också tävla nån gång i framtiden. Men vi får se. ;) Det är ju självklart ägaren som tränar och tävlar huvudsakligen. :)

Men slut med skitsnack! Berättade jag redan att Maaike var helt underbar? Hon var så mjuk att hon bara "försvann" (med bra sätt!!) i några galoppsträckor och blev helt fjäderlätt för handen. Ack, den känslan när livet är härligt. Den känslan. Jag försökte hitta den här känslan också i traven, lyckades nästan men det var helt okej. Vilken skillnad det var jämfört med förra ridpasset! Hon är sååå fin.

Maaike rör sig fint i alla gångarter men balanserade övergångar är nånting som kräver lite mer jobb just nu. Hon har lite svårt att hålla formen, speciellt när man saktar av från galoppen. Men det ska vi jobba på! :)

Heinien pussitus
Maaiken jälkeen kävin syöttelemässä Viikkaria.

4 kommentarer:

  1. Ei vitsit mä tulisin hulluks jos pitäs aina letittää hevonen ratsastusta varten :D Ostin lauantaina letityslankaa hööksistä ajatellen, että nyt tehdään kerrankin kunnon hienot sykeröt. Ajoin sitten illalla toisen kerran tallille, sain tehtyä kaks lettiä enkä yhtäkään sykeröä kunnes luovutin :D Arbaleesian paksu, mutta lyhyt harja on yhtä tuskaa letittää saatika sitten tehdä siihen vielä sellaisia tennispallon kokoisia sykeröitä... :D

    SvaraRadera
    Svar
    1. Haha joo on toi kyllä vähän aikaavievä homma, mutta toisaalta ton pullaletin teko menee suht nopeasti ja helposti kun on pitkä harja. Helpompi toi letti on tehdä kuin monta sykeröä! :D Jos mennään pelkästään maastossa niin ei yleensä letitetä. :)

      Radera
  2. Sinut on haastettu! :)
    http://unelmaunessa.blogspot.fi/2015/05/haaste-hevosbloggaajille.html

    SvaraRadera