Pitkästä aikaa Maaiken luona

Siitä on jo melkein kaksi kuukautta kun ratsastin tai ylipäätään näin Maaiken viimeksi. Kamala miten aika rientää. Taistelin flunssaa vastaan koko syyskuun ja lopulta jouduin perumaan ratsastuksia parantuakseni joskus, sitten Maaiken tallilla oli lokakuussa hevosilla joku flunssaepidemia jolloin koin parhaaksi pysyä sieltä poissa, varmuuden vuoksi. Vaihdan/pesen/desinfioin varusteita ja vaatteita aika huolella (kaikkia muita mulla on vähintään 3 kpl paitsi yksi kypärä ja kahdet saappaat), mutta mitään riskejä en viitsinyt ottaa.

Ja ai että kuinka kiva olikaan päästä tutun ja turvallisen tamman selkään! <3 Miten pieneltä se näyttää maasta katsottuna kun on nyt tottunut Rinkin "korkeaan" olemukseen. Maaike mitattiin vuosi sitten syksyllä kantakirjauksessa 160,5 cm korkeaksi, kun taas Rink on ollut 2-vuotiaana jo 164 cm. Toisaalta taas Maaike tuntuu ratsastaessa isommalta ja Rink pienemmältä (vaikkakin sillä on sitten liikkeet ihan eri kaliiperiä Maaikeen verrattuna).

Voi apua miten outoa oli istua Maaiken selässä näin pitkän tauon jälkeen! Ja rankkaa, en ole ratsastanut tunnin yhtämittaista koulutreeniä moneen kuukauteen. ;) Rinkin ja Mutterin ratsastus/treeni kestää sen 20-30 min + alku- ja loppukäynnit, ja aktiivinen treenijakso aina n. 3-6 minuuttia minkä jälkeen käyntitauko. 

Maaiken omistaja oli mukana seurana ja neuvojana. Meistä on tullut näiden reilu parin vuoden (kohta 3 vuotta!) aikana hyvät ystävät, ja näemme välillä sekä tallilla että vapaa-ajalla. Itse asiassa lähdemme tammikuun alussa Hollantiin katsomaan "Friesian Proms 2018 Faderpaard"-tapahtumaa, missä esiintyvät kaikki KFPS-kantakirjan hienoimmat jalostusoriit! Ken tietää josko sieltä löytyy Maaiken mahdolliselle tulevalle varsalle isä... ;)

Maaike tuntui aika vieraalta tällaisen tauon jälkeen... Olen aina mieltänyt sen herkäksi ja kevyeksi hevoseksi ratsastaa, mutta nyt Mutterin ja Rinkin jälkeen se tuntuukin yllättävän raskaalta. Mutta on se niin kiltti, rauhallinen, luotettava ja tasainen hevonen. Mulla on aivan kamalan ikävä meidän kesäisiä maastoretkiä. Toivottavasti saadaan tänä talvena pysyvä lumikerros niin pääsee hankilaukkailemaan!

Onhan se vähän harmi, että muutin niin kauaksi Maaikesta. Meiltä on sinne 60 km/suunta kahta Tukholman ruuhkaisinta moottoritietä pitkin eikä moinen matka oikein onnistu arkisin töiden jälkeen. Vielä keväällä ja kesällä jaksoin käydä 1-2 kertaa viikossa kun mieheni oli puolessa välissä matkaa töissä ja pystyin menemään sen ansiosta suoraan töistä autolla, mutta hänen vaihdettuaan työpaikkaa ei tämä autokikkailu enää onnistu. Toisaalta taas olen löytänyt elämääni Rinkin ja Mutterin, joista en voisi olla onnellisempi. Enkä Maaike ole kokonaan hylännyt, vaan nyt on suunnitelmissa käydä sen luona ehkä 1-3 kertaa kuukaudessa, riippuen miten aikataulumme sopivat yhteen omistajan kanssa. :)

Nyt on onneksi sovittu jos seuraava kerta eikä tällä kerralla taukoa tule kuin "vain" kolme viikkoa. Mulla on kädet täynnä Rinkin ja Mutterin kanssa, joten aika kuluu nopeasti. :)

Mutterilla kävi taas eilen satulasovittaja/-seppä ja tällä kerralla tulimme vähän viisaammiksi satulaongelman kanssa. Hän sääti Mutterin omaa satulaa hieman ja käski meidän ratsastaa sillä nyt kuukauden pari, sillä se on kuulemma ihan hyvä. Jos ei nyt säädön jälkeen homma ala muutamassa kuukaudessa toimimaan, niin hän tulee uudestaan ja katsotaan sitten uusia vaihtoehtoja.