Rinkin muutettua uudelle tallille meille oli heti alusta asti selvää, että ryhdymme treenaamaan "kunnolla" heti kun Rink olisi kotiutunut. Tässä oli oleellisena asiana löytää meille sopiva valmentaja. Kyselimme tallikavereilta suosituksia, ja saimme kuulla paljon hyvää eräästä tallilla jo useamman vuoden valmentaneesta naisesta. Selattuani hänen nettisivuja ja kuultuani muutaman tutun kokemuksia päätin yhdessä Rinkin omistajan kanssa kokeilla hänen valmennustaan. Kokeilemallahan se selviää sopiiko kyseinen valmentaja meille! :)
Valmennus oli aamulla ennen töitä, ja olin tallilla jo puolitoista tuntia aikaisemmin ehtiäkseni letittämään Rinkin jättiharjan edustuskuntoon. Vapaana hulmuavat viikinkiletit ovat ehkä vähän turhan boheemit valmennukseen (ja välillä tiellä), joten missiona oli tehdä ranskanletti (oriletti?). Maaikellehan teen sellaisen letin melkein joka kerta - se on mielestäni paras letti hulmuharjalla ratsastaessa, muuten jouhet ovat joka puolella ja koko ajan tiellä. Mutta juttuhan on se, että Rinkin harja on ainakin kolme kertaa paksumpi ja kaksi kertaa pidempi kuin Maaiken. :D Vähän siis jännitti mitä siitä letittämisestä tulee... Kädet vähän väsyivät ja edellisen päivän hauistreeni tuntui, mutta letistä tuli oikein hyvä! Vähän olisi ehkä voinut olla tiukempi, mutta harjoitusta vain. :)
...se siitä harjahöpinästä! :D
Aloitimme tuttuun tapaan juoksuttamalla. Se on hyvä tapa verkata ja samalla Rink saa purkaa vähän ylimääräistä energiaa. Lähes aina se päästelee muutaman pyrähdyksen pierupukkilaukassa, parempi tehdä se liinassa kuin ratsastaja selässä... ;)
Rink on mahdottoman hieno ja fiksu nuori hevonen ja se oppii todella nopeasti. Aloittaessani ratsastamaan sitä sen oli vähän vaikea pysyä paikallaan selkään noustessa, ja nousin selkään ihan maasta, ilman jakkaraa. Omistaja piti samalla kiinni ja syötti porkkanoita, itse olin myös varustautunut kahdella porkkanalla joista toisen Rink sai multa selästä heti kun istuin hyvin kyydissä, ja toisen ratsastuksen päätteeksi hypättyäni alas selästä. Jo muutaman kerran jälkeen Rink pysyi paikallaan hienosti odottaen sekä selkään noustessa että sieltä laskeutuessa! :) Ja nyt olemme ottaneet mukaan jakkaran, ilman mitään ongelmia. Kohta on aika nousta selkään ilman kiinni pitämistä, ja pikkuhiljaa ilman avustajan porkkana-apua.
Sama nopea oppiminen pätee myös ratsastaessa: Rink oppi pysähtymään painoavuilla yhden ratsastuksen aikana. Toki tämä nopeasti oppiminen voi olla myös huono asia, emme halua antaa Rinkille huonoja kokemuksia tai että se oppisi jotain väärin. Sen takia pidin tärkeänä, että kunhan Rink on "käynnissä" (mikä on suomalainen vastaava termi "att hästen är igång"), niin testaisimme valmentajaehdokasta pikimmiten jotta saamme tiimiin mukaan asiantuntevan ja nuorten hevosten ratsastukseen perehtyneen henkilön.
Valmennus oli aamulla ennen töitä, ja olin tallilla jo puolitoista tuntia aikaisemmin ehtiäkseni letittämään Rinkin jättiharjan edustuskuntoon. Vapaana hulmuavat viikinkiletit ovat ehkä vähän turhan boheemit valmennukseen (ja välillä tiellä), joten missiona oli tehdä ranskanletti (oriletti?). Maaikellehan teen sellaisen letin melkein joka kerta - se on mielestäni paras letti hulmuharjalla ratsastaessa, muuten jouhet ovat joka puolella ja koko ajan tiellä. Mutta juttuhan on se, että Rinkin harja on ainakin kolme kertaa paksumpi ja kaksi kertaa pidempi kuin Maaiken. :D Vähän siis jännitti mitä siitä letittämisestä tulee... Kädet vähän väsyivät ja edellisen päivän hauistreeni tuntui, mutta letistä tuli oikein hyvä! Vähän olisi ehkä voinut olla tiukempi, mutta harjoitusta vain. :)
...se siitä harjahöpinästä! :D
Aloitimme tuttuun tapaan juoksuttamalla. Se on hyvä tapa verkata ja samalla Rink saa purkaa vähän ylimääräistä energiaa. Lähes aina se päästelee muutaman pyrähdyksen pierupukkilaukassa, parempi tehdä se liinassa kuin ratsastaja selässä... ;)
Rink on mahdottoman hieno ja fiksu nuori hevonen ja se oppii todella nopeasti. Aloittaessani ratsastamaan sitä sen oli vähän vaikea pysyä paikallaan selkään noustessa, ja nousin selkään ihan maasta, ilman jakkaraa. Omistaja piti samalla kiinni ja syötti porkkanoita, itse olin myös varustautunut kahdella porkkanalla joista toisen Rink sai multa selästä heti kun istuin hyvin kyydissä, ja toisen ratsastuksen päätteeksi hypättyäni alas selästä. Jo muutaman kerran jälkeen Rink pysyi paikallaan hienosti odottaen sekä selkään noustessa että sieltä laskeutuessa! :) Ja nyt olemme ottaneet mukaan jakkaran, ilman mitään ongelmia. Kohta on aika nousta selkään ilman kiinni pitämistä, ja pikkuhiljaa ilman avustajan porkkana-apua.
Sama nopea oppiminen pätee myös ratsastaessa: Rink oppi pysähtymään painoavuilla yhden ratsastuksen aikana. Toki tämä nopeasti oppiminen voi olla myös huono asia, emme halua antaa Rinkille huonoja kokemuksia tai että se oppisi jotain väärin. Sen takia pidin tärkeänä, että kunhan Rink on "käynnissä" (mikä on suomalainen vastaava termi "att hästen är igång"), niin testaisimme valmentajaehdokasta pikimmiten jotta saamme tiimiin mukaan asiantuntevan ja nuorten hevosten ratsastukseen perehtyneen henkilön.
Tykkäsin valmentajasta todella paljon, hän osasi kertoa nuoren hevosen ratsastuksesta erittäin hyvin ja havainnollisti erilaisin mielikuvin. Tässä tulee yksi hänen kertoma hyvä ajatus: Kuvittele, että juokset kaupungilla toisen ihmisen perässä ja olet ajatellut teidän päätyvän rautatieasemalle. Juokset perässä valittaen ja hoputtaen, mutta et kerro suuntaa ja pian huomaat teidän olevan meren rannassa. Eihän teidän pitänyt sinne päätyä! Samalla tavalla nuorta hevosta ratsastaessa tulee olla selkeä tavoite ja suunta, sekä välipysäkit. Maneesissa ratsastaessa nuorelle hevoselle pitää olla tarkoitus ja tavoite. Matkan varrella voi olla kompastuskiviä, esimerkiksi pelottava kyltti pitkällä sivulla tai jokin muu asia. Ratsastajan tehtävä on mahdollisista sivuaskelista huolimatta ratsastettava kohti valitsemaansa pistettä. Ei haittaa vaikka tiestä tulee hieman kiemurainen, kunhan ratsastaja vie hevosen haluamaansa paikkaan.
Rinkille tällainen pelottava asia on pitkän sivun keskellä oleva liukuovi. Ei se sitä mitenkään erityisesti pelkää, mutta saattaa vähän kytätä ja muuttua kiemurtelevaksi banaaniksi. Valitsin siis lyhyeltä sivulta pisteen, johon meidän tuli päästä. Kun olimme perillä, pysäytin Rinkin siihen jotta se ei oikoisi kulmassa. Näin oli yksi tavoite saavutettu ja Rink sai samalla kiitoksen saadessaan seistä paikallaan hetken miettimässä mitä juuri tapahtui. ;)
Tätä "kohti päämäärää, ja kulmassa seis"-tehtävää kun olin tehnyt käynnissä ehkä kolme kertaa, lopetti Rink kulmien ennakoimisen/oikomisen ja vaikutti selkeästi tyytyväiseltä kun se tiesi, että mä kerron sille mitä tehdä ja milloin.
Seuraavaksi ratsastin "kulmantapaista", eli kulmien läpi suoralla hevosella, pieniä käännöksiä tekemällä. Näin raakaa hevosta ei voi ratsastaa kokeneen hevosen tavoin kulmaan (noudattaen sitä mantraa "taivuta sisäpohkeen ympäri, ulko-ohja tuella, johda sisäkädellä"). Nuorella ei riitä siihen tasapaino, vaan se tulee pitää suorana jotta tasapaino säilyy.
Ravissa eteenpäinpyrkivyyttä tuli pikku hiljaa lisää kun Rink rentoutui, löysi tasapainon ja tiesi mitä siltä odotetaan. Emme ravanneet kovin paljoa, muutama kierros kerrallaan ja max 10 minuuttia yhteensä. Rink tuntui tosi hyvältä lopuksi, se pärski rentona ja liikkui hyvin eteen.
Valmentaja kehui meitä paljon ja sanoi Rinkin olevan todella hyvässä vaiheessa ikäänsä nähden. Se tekee siirtymiset tasapainoisesti ja liikkuu luontaisesti hyvällä kuolaintuntumalla. Lihaksia ja voimaa vain lisää, niin siitä tulee todella hieno! Myös minä sain kehuja istunnasta, pehmeästä kädestä ja tasapainoisuudesta, se lämmitti kyllä mieltä kun en tosiaankaan voi sanoa olevani mitenkään erityisen taitava näin nuoren ratsastamisessa.
Kuvan mukaisesti, näin villi tämä 4-vuotias ori on... :D Seistiin tuossa paikallaan melkein 10 min keskittyen valmentajan opetukseen, ja Rink lepuutti jalkojaan vuorotellen, laski päänsä alas ja oli ihan super rentoutunut. On hyvä harjoitella treenin keskellä myös rentoutumista ja paikallaan pysymistä!
Olen pahoillani tästä sillisalaattikertomuksesta, olen kirjoittanut tätä postausta kolmena päivänä eri osissa joten ajatukset saattavat hieman hyppiä. Mulle on myös hankala välittää teille kaikkia niitä valmentajan sanoja... Ajatukset ovat kyllä päässä, mutta niitä on vaikea kääntää suomeksi ymmärrettävään muotoon.
En millään malttaisi odottaa seuraavaa valmennusta! Olen ihan super innoissani tästä ja valmentaja tuntuu sopivan meidän tiimillemme erinomaisesti. Tavoitteena on valmentautua kerran viikossa, vähintään joka toinen viikko riippuen aikatauluista. Tästä tämä lähtee! :)
Så fina!
SvaraRaderaTack Ellen :)
Radera