28 maj 2017

Ruskeita ruunia rakastava ori


...ja miten käsitellä nuorta oria?

Näiden viiden ihanan vapaapäivien aikana ei ole pahemmin tehnyt mieli kökkiä koneen ääressä, varsinkin kun ulkolämpötila on lähennellyt kolmeakymmentä astetta. Tänään keksin, että ihan yhtä hyvin postausta voi naputella parvekkeella aurinkoa ottaessakin. ;) Kuvia ei kuitenkaan ole otollista muokata auringonpaisteessa, saattaa olla että kuviin eksyisi hieman liikaa valoa tai kontrastia. Tämän postauksen kuvat muokkasin kuitenkin jo heti samana iltana ja nyt ne ovat lojuneet täällä Bloggerin luonnoksissa vähän turhan kauan. #lomamode

Ensi viikko tarjoaa kuitenkin tuttua ja turvallista sadetta sekä 12-15 asteen lämpötiloja, joten ihan liiaksi me svenssonitkaan emme lämmöstä pääse nauttimaan. Äkkilähtöjä on tullut selattua ahkerasti, harmi että kesälomaan on vielä kaksi kuukautta. No, perinteiset Suomen lennot on kuitenkin ostettu - menopaluu 60 € per henkilö, Norwegian on tuttu, edullinen ja hyvä lentoyhtiö - paitsi myöhästellessään, eli vähintään puolet kerroista. Tienasin viime vuonna sattuneesta kuuden tunnin myöhästymisestä vajaa 200 € haettuani korvauksia, joten plussan puolelle mentiin. ;)

Lämpö toi kuitenkin tullessaan pahat allergiaoireet. Nenäni, silmäni ja keuhkoni eivät arvosta piehtaroimista rakastavaa nuorta oria ja taitaa olla taas aika ottaa hengitysmaski mukaan tallille. Kevät ja kesä ovat ihanaa aikaa, paitsi silloin kun hengittäminen ei onnistu. Kohta on taas syksy, joten nautitaan nyt nämä muutamat kuukaudet astmapiippu kaverina.


Olen aiemmin kuullut Rinkin omistajalta vihjailuja sen palavasta rakkaudesta ruskeita ruunia kohtaan. Tähän mennessä meillä on kuitenkin mennyt tosi hyvin jos maneesissa tai kentällä on muita hevosia, eikä mitään super voimakkaita reaktioita ole esiintynyt. Toki Rink on ollut vähän jännittynyt ja epäkeskittynyt sekä vähän huudellut, mutta tällä kerralla se pöllöili kyllä ihan reilusti. Mulla oli super hyvä fiilis ennen ratsastusta, Rink ei ole vielä koskaan seissyt niin nätisti paikallaan harjatessani sitä. Se kuopii ja nostelee etujalkojaan välillä aika paljonkin, ja välillä sille tulee kieltäessä sellainen uhma, että se alkaa kuopimaan entistä enemmän. :D Tällä kerralla Rink seisoi paikallaan jopa laittaessani satulan sen selkään, niin hieno poika! Nousin selkään ensimmäistä kertaa ilman avustajaa, ja myös siinä Rink yllätti seisomalla paikallaan kuin tatti. Hieno nuori mies! <3

Tämä selkään nouseminen on ollut pieni projekti. Vaikka siinä ei ongelmia ole ollutkaan, ei se helppoakaan ole ollut. :) Aloittaessani ratsastamaan Rinkillä nousin ihan suoraan maasta, sillä Rink pelkäsi vähän jakkaraa. Omistaja piti kiinni liinasta, antoi samalla porkkanoita ja kun olin päässyt selkään Rink sai multa selästä käsin porkkanan. Jälkeen päin ajateltuna en tiedä onko tämä porkkanataktiikka ihan paras, tästä lisää kohta. Rink oppii todella nopeasti niin hyvässä kuin pahassakin, mutta luonteeltaan se on kuitenkin tosi kiltti ja haluaa miellyttää ihmistä. Se helpottaa tosi paljon! :) Porkkanoita Rink rakastaa yli kaiken ja niiden avulla tietyt asiat ovat olleet helppoja opettaa. Esimerkiksi suitsien pukeminen: alussa Rink oli vähän hankala, se nosti päätä ylös ja oli heilui joka suuntaan remmejä kiinnittäessä. No, porkkana käteen kuolaimia laittaessa ja nykyään Rink tulee luokse suitsia heiluttaessa, pitää pään alhaalla, ottaa kuolaimet vaivatta ja pysyy paikallaan innostuneen näköisenä odottaen rauhassa kun remmejä kiinnitetään. :)

Selkään nousussa käytimme porkkana-avustajaa vielä alkukeväästä, mutta aika nopeasti siirryimme siihen taktiikkaan, että avustaja pitää liinasta kiinni vähän kauempana ja selkään nousija on se "päähenkilö" johon Rinkin tulee keskittyä. Tässä Rink kuitenkin alkoi ennakoimaan selästä saatavaa porkkanaa niin paljon, että se meni ihan makkaralle koko hevonen jolloin selkään oli lähes mahdoton päästä... :D Tähän ei tarvittu kuitenkaan kuin muutama kerta, että korjasin Rinkin suoraksi pitämällä ohjat melko tiukkina ja nousin selkään kun se seisoi paikallaan. Nykyään Rink saa edelleen porkkanan, mutta vasta kun olen noussut rauhassa kyytiin ja olemme kävelleet muutaman askeleen. Mutkia matkan varrella (kirjaimellisesti), mutta selkään nouseminen onnistuu nyt yksinkin. :)


Juoksutamme edelleen Rinkiä muutaman kierroksen ravissa molempiin suuntiin, mutta yleensä sitä ei tarvitse juoksuttaa kuin sen ihan lyhyen ajan vain huomatakseen Rinkin olevan täysin rauhallinen. Varotoimena käytämme tätä kuitenkin vielä toistaiseksi. Parempi päästellä turhat höyryt liinassa kuin ratsastajan kanssa. ;) Juoksuttaessa käytämme aina kypärää ja hanskoja. Taluttaessa kädessä on aina raippa. Harvemmin (jos koskaan) sitä tarvitsee käyttää enää nykyään, mutta parempi se on olla varoksi mukana jos tilanne tulee päälle.

Aina ei juoksutus kuitenkaan tuo mielenrauhaa... Sain huomata sen tällä kerralla kun Rinkin unelmien ruskea ruuna astui kentälle. ;) Rink oli ollut hieno, rento ja rauhallinen siihen asti mutta muuttui ihan eri hevoseksi ruunan nähdessään. Se vinkaisi innosta, pörhistyi kuin Iso Ori ja liikkui jännittyneenä. Sain myös kokea pari intopukkipyrähdystä, onneksi olin hereillä ja sain lopetettua pöllöilyt alkuunsa. Rento meno oli kuitenkin siinä vaiheessa muisto vain ja näistä kuvista näkee hyvin Rinkin ilmeestä sen rakastuneen. ;)



Tein paaaaljon siirtymisiä, pysähdyksiä ja kaartoja radan poikki. Rink kuunteli ihan ok:sti, ja loppua kohden se rentoutuikin. Saimme kuitenkin kokea vähän sydämentykytyksiä ollessamme nurkassa ja sen toisen hevosen laukatessa aivan liian läheltä, ehkä kahden metrin päästä... Ei siinä mitään, mutta myös tämä ruskea ruuna alkoi osoittamaan rakkautta ja olisi mielellään pysähtynyt siihen Rinkin viereen. Rink alkoi pörhistymään ja vinkumaan, ja itse en siinä tilanteessa muuta ajatellut kuin ETEEEEEN! Ei siinä mitään hätääntymistä tapahtunut, mutta tilanne piti saada nollattua ja Rinkin keskittyminen takaisin ratsastajaan. Jokainen oria ratsastanut tietää varmasti sen tunteen, kun hevosen mielessä ei ole muu ajatus kuin "ooh lalaa kuuma hevonen, uuh nyt minä olen orhi"? :D Siinä tilanteessa hevonen laitetaan töihin ja liikkumaan eteen.





Kuvistakin näkyy, ettei se ihan katastrofaalista ollut koko ratsastuksen ajan. Kyllähän se ihan kivasti rentoutui ja liikkui, vaikka siltä ei ehkä tuntunutkaan. :D Rink oli kuitenkin parempi kuin maanantaina jolloin tuntui etten saa siihen oikein kunnolla otetta eikä se meinannut liikkua suoraan tai taipua kulmissa. Nyt Rink oli kyllä hyvin pohkeen edessä ja väläytteli hienoa ravia ja asettui nätisti kulmissa (aina välillä ;)).


Tässä kuvassa en sitten tiedä mitä tapahtuu mutta se oli mielestäni aika hauska, joten hyvää blogintäytettä. ;)


En vieläkään osaa keventää "huomaamattomasti" Rinkin isossa ravissa. Ehkä opin joskus.







Olen niiiin iloinen saadessani ratsastaa Rinkiä! Se on vienyt sydämeni näiden kolmen kuukauden aikana ja en voisi olla iloisempi niistä suurista edistysaskeleista mitä se on tehnyt. Onhan tähän mahtunut myös takapakkeja ja huonoja hetkiä, mutta kuka olisi osannut helmikuussa arvata Rinkin olevan näin tasapainoinen ja hyvin ratsastettu kuin mitä se on nyt? En minä ainakaan! Kiitos Rinkin ihanalle omistajalle, joka luotti ja luottaa muhun, kannustaa ja auttaa parhaansa mukaan. Olisihan tämä koko homma voinut kaatua siihen helmikuiseen ilmalentoon... ;)

8 kommentarer:

  1. Superkivoja kuvia taas, Rink on kyllä hieno! :)

    Hei ihan puhtaasta mielenkiinnosta, minkä merkkinen toi Rinkin satula on? :D

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos! :) Rinkin satula on Schleese Obrigado, siinä on omaan makuun vähän turhan isot polvituet mutta muuten ihana istua ja hevoselle miellyttävä satula, antaa lavoille tilaa liikkua. :)

      Radera
  2. Upeita kuvia! Voi miten Rink onKing niin hieno. Mä oon niin kade sulle kun saat ratsastaa kahdella hienolla Friisillä.

    SvaraRadera
    Svar
    1. Rink on kyllä ihan huippu tyyppi! :) voi älä suotta kateellinen ole, hevosia ne siinä missä muutkin. :)

      Radera
  3. Miks sä värjäsit hiukset blondiksi? :D Brunette tukka sopi sulle kyllä paljon paremmin. :D

    SvaraRadera
    Svar
    1. Koska mun oma hiusten väri on blondi enkä jaksanut enää värjätä juurikasvua kahden viikon välein, vaihtoehtoisesti näyttää kaljuuntuvalta... ;) olen kyllä samaa mieltä, että tumma sopii paremmin (vaikkei se oma väri olekaan) ja viihdyn siinä paremmin, mutta en voi enkä jaksa ikuisesti sitä värjäysrumbaa. :D

      Radera
  4. Huomenta!

    Aivan hurjan hyvä postaus ja elävästi osaat kyllä kuvata miten Rinkin keskittyminen työntekoon katosi kun mielenkiinto siirtyi ruskeaan ruunaan... Kuvissa näkyy kuitenkin oikein mukavan näköistä menoa joten taitavasti sait Rinkin huomion päivän tehtäviin. :-) Rink oppii kyllä uskomattoman nopeasti ja on kehittynyt valtavasti lyhyen ajan sisällä. Hyvä te! Yhteistyö sinun, Rinkin ja omistajan kanssa toimii mikä on todella hienoa.

    Itse en ole ollut oriiden kanssa tekemisissä paljoakaan - kuinka moni ratsastuskouluoppilas on ;-)? Ilman satulaa olen kyllä juniorina mennyt maastossa mustalla suomenhevosoriilla, jonka ravurinura kaatui liikaan laukkaamiseen. Kiltti hevonen, jolla oli upea harja mistä oli hyvä pitää kiinni jos tuli tasapainon kanssa ongelmia.

    Myöhemmin, toisella tallilla, tuli vastaan kolme oria, joista yksi lopulta ruunattiin jolloin sen käsittely muuttyi huomattavasti helpommaksi. Yksi kolmesta oli usein niin ei-orimainen että välillä mietimme unohtiko hevonen itsekin välillä olevansa ori... Näiden vähäisten kokemusten perusteella on minulla edelleen suuri kunnioitus oriita kohtaan (ja kaikkia niitä käsitteleviä kohtaan) enkä osaisi kuvitella ratsastavani oriilla. Samaan hengenvetoon voisi kuitenkin todeta, että tykästyin kovasti sunnuntaina Kyran silmin -klinikalla Ypäjän Arskaan. Joten olisiko kuitenkin never say never... :-)

    Rentoja, keskittyneitä ratsastushetkiä!
    Maarit L. :-)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitoksia! :) Rink muuttuu kyllä aina ratsastuksen edetessä ihan eri hevoseksi, heti kun se vaan rentoutuu. Jännittyessään tuntuu ettei siihen saa mitään kontaktia, pää on ylhäällä jännittyneenä ja askel lyhyttä, tahti puuttuu... Välillä se rentoutuu ihan alkutekijöissä, toisella kerralla se vaatii puolen tunnin ratsastuksen - kuten eilen. No, siitä lisää omassa postauksessa. Kuvien avulla näkyy kyllä iso ero, tosin selkään se tunne on vielä isompi.

      Tämä Rinkin oppimiskyky, -halu ja -nopeus on kyllä ihan ainutlaatuista. Ja vielä se, että se kestää tällaisen amatöörin toilailut, haha... :) Ihanaa aikaa tämä kyllä on ollut ja on opettavaista katsoa kuvia ja videoita muutaman kuukauden takaa.

      Mullakaan ei ole kovin paljoa kokemusta oreista, joskus viitisen vuotta sitten vuokrasin vanhempaa arabioria mutta sillä oli jo paljon elämänkokemusta eikä sen kanssa tarvinnut oikeastaan olla mitenkään ihmeemmin. No, hevonen se Rink on siinä missä muutkin, mutta toki se vaatii tarkkuutta käsittelyssä, jo ihan nuoren ikänsä puolesta. Sen luonne on kuitenkin niin ihana, että uskon sen olevan aivan helmi hevonen kunhan ikää ja kokemusta karttuu. :)

      Radera

Valitettavasti blogiini tulee paljon spämmi- ja roskapostikommentteja, joten sanavahvistus on käytössä ainakin toistaiseksi. Pahoittelen lisävaivaa, toivottavasti se ei estä sinua jättämästä kommenttia.