Myötälaukassa

Miten voi kaksi samasta tammasta tullutta, saman kasvattajan kasvattamaa ja koko elämänsä omistamaa hevosta olla niin erilaiset!? Katsokaa vaikka noita ilmeitä... Topanga on aina tyytyväinen, seisoo rauhassa, osaa käyttäytyä, ei pahemmin pelkää mitään ja kunnioittaa ihmistä. Sagaponack taas häseltää KOKO ajan, tutkii joka paikan, ei pysy aloillaan sekuntiakaan, pelkää varjoaan, saattaa pomppaista säikähtäessään ihmisen päälle ja sen ego on niin iso ettei se mahdu omaan karsinaansakaan. Lisäksi näillä on ihan kiva kokoero - Topanga on ehkä sen reilu 160 cm ja Sagaponack taas ainakin 175 cm...

Hur kan två hästar som har samma mamma och samma uppfödare vara så olika!? Titta bara på deras minder... Topanga är alltid nöjd, står stilla, kan uppföra sig, brukar inte vara rädd för något och respekterar människan. Och sen Sagaponack som flänger runt HELA tiden, är hela tiden jätte nyfiken, står inte stilla en sekund, är rädd för sin skugga, kan hoppa på människan när han blir rädd och sen är hans ego så stor att den får knappt plats i hans box. Och prata inte ens om deras storleksskillnad! Topanga är lite över 160 cm i manken när Sagaponack är minst 175 cm...

Kun onnistuu niin sitten hymyilyttää. Niin kävi sunnuntaina! Kaikki onnistui. Topanga oli alusta asti kuin herran mieli, tiedättehän tunteen? Vai mikä se suomalainen sanonta nyt onkaan. Se oli elastisen tuntuinen ravissa, liikkui hyvässä muodossa tosi rentona, kuunteli pohjetta ja tuntui koko ajan kyselevän mitä mä haluan tehdä. Kelpaa! Ihana fiilis kun alla oli jokaista apua tarkasti kuunteleva ja hyvin avuilla oleva hevonen. Täytyy nauttia kun siinä onnistuu. Hyvä ravi resulteerasi siihen, että Topanga oli myös laukassa kuin uudesti syntynyt. En ole vielä varmaan kertaakaan yhdenkään ratsastuskerran aikana onnistunut nostamaan jokaisella kerralla myötälaukan. Erityisesti se vasen kierros on ollut meille ongelma ja muutaman kerran nämä laukannosto-ongelmat ovat ilmentyneet myös oikeassa laukassa... Mutta tällä kerralla tuntui siltä kuin kaikki olisi mahdollista. Ei mitään ongelmia, myötälaukka nousi tilanteessa kuin tilanteessa! Molempiin suuntiin joka kerralla oikein. Siinä oli hymy katossa asti ja ilosta pulputen vaan kehuin Topangaa jokaisella laukka-askeleella. Näin tämän pitääkin sujua! :) 

...sujuisipa joka kerralla. ;) No, ehkä tämä on esimakua tulevasta - kyllä meistä vielä tulee jotakin!

Man blir så glad när man lyckas. Och det hände i söndags! Allt var helt perfekt. Topanga var jätte fin redan i början av ridpasset. Hon var fin och elastisk i traven, rörde sig i en fin form väldigt avslappnad, lyssnade på skänkeln och frågade hela tiden vad vi ska göra. Det är en så härlig känsla när hästen lyssnar på allt du gör. Man måste njuta när det går! Och i och med att hon var så fin i traven så var hon också väldigt fin i galoppen. Vi har inte en enda gång lyckats fatta alla galopp rätt nu under igångsättningen. Speciellt vänster har varit jätte svår för oss och nu har vi haft några gånger problem också i den högra... Men den här gången kändes det som att allt är möjligt. Det var inga som helst problem, Topanga fattade rätt galopp i alla situationer. Jag log som en idiot och bara berömde Topanga hela tiden. Så här ska det vara! :)
...om det ändå vore så varje gång. ;) Men kanske det här är försmak av framtiden - det kommer att bli nåt av oss!

Meillä oli vähän pidemmän kaavan mukainen palaveri omistajan kanssa ja lopulta olin kotona vähän ennen yhtätoista. Tosi pirteänä sitten maanantaiaamuna töihin vain. NOT! :D Mutta nyt on tulevaisuuden kuviot vähän tarkemmin selvillä. Ylläpitokustannukset on laskettu ja jopa C kauhistui hieman kun näki kaiken konkreettisesti paperilla, mutta milloinkas hevosen omistaminen on ollut halpaa? Never. Sain pakettiin mukaan valmennuksia eli vähintään pari kertaa kuukaudessa olisi tarkoitus että C pitää meille kouluvalmennuksen ja sen lisäksi saan omakustanteisesti osallistua yhden A-valmentajan valmennuksiin (jos hän nyt "saa" tulla pitämään meille valmennuksia, uuden tallin säännöt ovat vähän... hölmöt...). Meidän tallilla järjestetään kouluratsastuskilpailut lokal-tasolla (ehkä aluekisoihin verrattava) toukokuun lopussa ja saattaa hyvin olla mahdollista että sinne tähdätään. ;) Jaiks!

Efter ridpasset hade vi ett lite längre möte med ägaren och till slut var jag hemma lite i elva. Ni kan ju gissa hur pigg jag var på jobbet sen på måndag. NOT! :D Men nu vet vi iallafall hur vi ska göra med framtiden. Vi räknade ut alla kostnader och till och med C blev lite chockad när hon såg allt på papper, men sedan när har det varit billigt att ha en häst? Aldrig. Det blir också lite träningar i "mitt paket", några gånger i månaden och sen får jag också vara med på träningar som en A-tränaren håller hos oss ibland (om hon nu "får" komma till vår anläggning, reglerna där är lite... knäppa...). Det anordnas en lokaltävling i dressyr på vår klubb i slutet av maj och jag tror det är vårt första delmål. ;) Hjälp!

Myös tiistaina meidän meno oli vähintäänkin kelvollista. Third time's the charm, joten katsotaan miten sujuu kolmannella kerralla sitten. Ratsastin lyhyen ja ytimekkään, erittäin sisältörikkaan koulutreenin. Sellaiset on mun mielestä parhaita, kun hevonen ja yhteistyö toimii niin hyvin ettei ole edes järkeä hinkuttaa puolta tuntia kauempaa. Topanga oli alusta asti hyvin irti ja rento, tosi kivan oloinen ravissa ja otti hyvin avut vastaan. Se oli vähän kuuro väistättävälle pohkeelle mutta kevyen raipan kosketuksen avulla sain pohjeavutkin läpi todella nopeasti.

Också på tisdag gick det helt ok för oss. Third time's the charm, så vi får se om det goda håller sig nästa gång också. Jag red ett kort pass med väldigt mycket innehåll. Såna gillar jag mest, när hästen funkar så bra att det inte är nån idé alls att rida mer än max en halv timme. Topanga var fin och lös, väldigt bra i trav och svarade fint på hjälpen. Hon var lite trög på sidskänkeln men vaknade till när jag petade på henne med spöt.

Alkukeventelyn jälkeen tein volttikahdeksikkoa harjoitusravissa ja keskikohdassa otin muutaman askeleen käyntiä. Topanga oli tosi pehmeä siirtymisissä ja teki ne pisteessä. Hinkutin tätä harjoitusta pari minuuttia ja sitten mentiin harjoitusravia uraa pitkin jossa toisella pitkällä sivulla pätkä avoa ja toisella pohkeenväistöä uralla. Välikäyntien jälkeen oli laukannostojen aika - olin vähän jännittynyt sillä en todellakaan uskonut niiden sujuvan toistamiseen yhtä hyvin. Turhaan pelkäsin, Topanga nosti laukat kuin vettä vain. :D

Efter framridningen gjorde jag en voltåtta (vad heter det på svenska?? :D) och i mitten några steg skritt. Topanga gjorde jätte mjuka övergångar. Vi gjorde övningen i några minuter och sen red jag på spåret i arbetstrav. Andra långsidan gjorde vi öppna och den andra skänkelvikning längs spåret. Efter en skrittpaus var det dags för galopp – jag var lite nervös för jag trodde absolut inte dom skulle gå bra en andra gång i rad. Men det var onödigt att oroa sig, Topanga gjorde fattningarna hur bra som helst. :D

Siinä sitten mietin voikohan se olla ihan vaikka niin, että se olenkin minä joka on oppinut ratsastamaan tällä konstikkaalla tammalla? ;) Anyway! Laukattiin sujuvaa ja erittäin reipasta laukkaa ensin puolen maneesin verran jotta Topanga saisi hyvän fiiliksen touhuun. Sitten tehtiin vähän ravi-laukkasiirtymisiä pääty-ympyrällä. Ja siis ihan tosi vähän, jopa kaksi (ja sitten vielä toiseen suuntaan kolme)! :D Mutta en halua ahnehtia liikaa enkä rasittaa tai kyllästyttää Topangaa. Täytyy lopettaa kun sujuu.

Så klart tänkte jag om det kanske är jag som har lärt mig rida på detta trixiga sto? ;) anyway! Vi började med att galoppera runt ridhuset så att Topanga fick en bra känsla av flytet. Sen gjorde jag lite övergångar till trav på en stor volt. Och nu menar jag på riktigt NÅGRA, till och med två (och tre till andra hållet)! :D Jag vill ju inte göra för mycket med henne eller tråka ut henne. Man måste sluta när det går bra.

Joku sanoi joskus, että täytyy saada kehua ja hehkuttaa kun sujuu hyvin. Jonkun mielestä tällainen teksti saattaa kuulostaa tekopyhältä itsensä kehumiselta. Se mielipide hänelle suotakoon! :) Mutta tiedän itse miten meillä menee, missä onnistumme ja epäonnistumme. Tällä hetkellä meillä on näköjään onneksi putkessa paljon onnistumisia ja aion nauttia siitä niin kauan kuin voin! Vuoden saikun ja puolen vuoden kuntoutumisen jälkeen kaikki hyvä tuntuu sata kertaa paremmalta. Ja kenties, ehkä seuraavalla kerralla kaikki meneekin penkin alle. Saatte sitten tietysti kuulla myös siitä. ;) Peace and love ja paljon kauniita ajatuksia!

Jag hörde någon säga en gång att man måste kunna berätta och vara glad över framsteg. En annan kanske tycker att det betyder att man skryter, men låt hen tycka så! :) Jag vet själv hur vi har det, vad vi lyckas med och också vad vi behöver förbättra. Just nu verkar det som att det går bra för oss och jag tänker njuta av varje sekund! Efter ett års vila och ett halvår av igångsättning känns allt tusen gånger bättre. Och vem vet, kanske det går jätte dåligt nästa gång. Jag lovar att ni får höra av det sen också. ;) Peace and love och massor av vackra tankar!