2 jan. 2017

Vaaleanpunaisia pilvilinnoja


Ei sitä aina uskoisi miten upean maiseman harmaa, loskainen ja pimeä joulukuun lopun päivä voi tarjotakaan. Ikään kuin luonto haluaisi sanoa, että hei, kyllä se tästä. Elämässä tulee välillä synkkiä ajanjaksoja, mutta aina välillä niissäkin hetkissä voi nähdä pilkahduksen valoa ja iloa. 

Vuosi vaihtui mukavissa tunnelmissa meidän uudessa kodissa mieheni siskon perheen kanssa. Edellisenä iltana väsäämäni hankala jälkiruoka onnistui loistavasti ja meillä oli tosi kivaa. Muutama vuosi saaristoelämää oli saanut unohtamaan millainen pauke uutena vuotena käy, ja oli ihan hyvä ettemme olleet tuhlanneet rahaa ilotulitteisiin. Niitä täällä kyllä riitti! Uuden vuoden juhliminen on muuttanut merkitystä hyvin paljon omassa elämässäni viimeisimpien vuosien aikana. Nuorempana tärkeintä oli mahdollisimman isot ja hyvät bileet, paljon alkoholia, raketteja ja ihmisiä ympärillä. Nykyään käytän mieluummin rakettirahat hyvään shampanjaan ja katan kotona pöydän muutamalle läheisimmälle ihmiselle. Uni tulisi jo kymmeneltä, mutta edelleen on kuitenkin valvottava vähintään kahteentoista. Se mikä oli tärkeää 20-vuotiaana on nyt 26-vuotiaana merkityksetöntä.

Tästä vuodenvaihteesta jäi käteen paitsi ihana lämmin tunnelma, myös kamala flunssa. Tosin epäilen tämän olevan ihan sitä itseään, influenssaa. Mulla ei ole ollut kuumetta melkein kymmeneen vuoteen ja yleensä ruumiinlämpöni on siinä 36.1-36.3 välillä, mutta nyt huidellaan 37.4-37.8 välillä. Olo oli aika nuutunut tänään tallireissun jälkeen ja vähän hirvittää miten selviän huomisesta ja tiistaista. Maaike on mun vastuulla vielä kaksi päivää ja tulossa ovat niin kengittäjä kuin eläinlääkärikin (rokotuspuuhissa). No, kunhan selviän 45 min/suunta ajomatkasta niin puolet urakasta on jo hoidettu. Sinänsä tuli tämä sairastuminen ihan hyvään saumaan, sillä tasan kahden viikon päästä istumme lentokoneessa Atlantin yllä. 10,5 h suora lento ahdistaa ja jännittää jo nyt ihan hirveästi... Yritän olla ajattelematta sitä ja keskityn määränpäähän ajattelemiseen. Mutta kaksi viikkoa tässä on siis aikaa sairastaa ja tervehtyä - toivottavasti se riittää. Työstressiä en edes viitsi ajatella, kaksi viikkoa lomaan on muutenkin tiukka aikataulu omalla alallani ja nyt jos vielä joudun olemaan saikulla niin apua... 

Satulahuopa saatu Equestrian Stockholmilta

Tässä postauksessa on läjä kuvia perjantain ratsastuksesta. Maaike oli lomaillut kaksi päivää ja sillä oli ihan hirveästi energiaa mikä purkautui kyttäilynä ja jännittyneenä kulkemisena. Reipas tallityttö apunani otimme ennen ratsastusta vähän kuvia parista Equestrian Stockholm-satulahuovasta mitkä sain itselleni yhteistyön kautta. Alexandra halusi vielä tulla ottamaan meistä ratsastuskuvia, joskin hän ei kauaa viipynyt ja sen takia kuvia on yksi lukuunottamatta pelkästään oikeaan kierrokseen. #selittelynmakua

Hop, laukannosto Maaiken tyyliin - tukka takana, suora edessä!




Taivas muuttui ratsastuksen edetessä upeaksi!


Homma meni vähän läpiratsastamiseksi. Paljon paljon siirtymisiä ja voltteja alkuverkassa. Päähommana oli sitten temmonvaihtelut joissa Maaike on nykyään ihan mielettömän taitava. Varsinkin ravissa saan ratsastettua siitä aika kivaa liikettä esiin! Sen verran kivaa, että oma istuntani heittää vähän minne sattuu ja takakenossa olisi niiiin kiva könötellä menemään... :)



Näistä yllä ja alla olevista kuvista näette hyvin sen eron mikä Maaikessa on kun se kyttää jotain vs. keskittyy hommiinsa. Vaikka hevonen näyttää usein kuvissa tyytyväisemmältä korvien sojottaessa eteenpäin, niin itse haluan useimmilla hevosilla ratsastaessani korvien olevan muhun päin. Toki tämä on hyvin yksilöllistä ja tapauskohtaista, esim. maastossa laukatessa ja esteillä (Maaiken) korvat saavat mielellään osoittaa eteenpäin. Kunhan niihin ei tule sellaista tiettyä "fiilistä" - räven bakom örat (kettu korvan takana) niin kuin täällä Ruotsissa sanotaan. :) Mutta koulua ratsastaessa haluan korvien olevan muhun päin jolloin hevonen on kuulolla.

Ylempi kuva vs. alempi kuva:
Takaosan aktiivisuus
Asetus häviää kun hevonen kyttää
Kaula jännittyy
Tuntuma häiriintyy

Huomaatteko eron mitä tarkoitan? :)


Tässä taas korvat jännityksestä töttöröllä. ;)

... ja vertaa tämän kuvan ilmeeseen. Toki muoto on sinänsä parempi ylemmässä kuvassa, mutta alemmassa kuvassa Maaike on rennompi.

Ja tässä se yksi vasempaan kierrokseen otettu kuva, jee!



Ja hei, perinteitä kunnioittaen - päivän asu, olkaa hyvä! ;)

Kypärä - Lamicell
Liivi - HV Polo
Paita - CRW
Hanskat - Roeckl
Housut - Equiline
Saappaat - Mountain Horse



Oli kyllä kiva fiilis tuntea miten liikettä tuli lisää ratsastuksen edetessä ja Maaike sai poweria. Ravi oli erityisen hyvä tällä kerralla, laukka vähän karkasi jännityksen vuoksi. Videolla jännittyminen näkyy kuvia paremmin (no tottakai, liikkuva kuva = raaka totuus).



Lopuksi käytin vielä upean auringonlaskun hyödyksi ja räpsin Maaikesta muutaman kuvan. <3










IHANAA VUOTTA 2017 KAIKILLE LUKIJOILLE! <3

8 kommentarer:

  1. Vau, miten upea taivas ja sitä kautta valo kuvissa! Tuota flunssaa on ainakin täällä lahden toisella puolella hurjan paljon liikkeellä, itsekin olen nyt saikulla kun pää on täynnä räkää. Edes tallille en tänään raahaudu.

    Mutta influenssa tuskin on kyseessä, jos lämpö nousee noin vähän. Olen pari kertaa sairastanut influenssan ja kuume oli 39 asteen paremmalla puolella silloin. Minullakaan ei kovin helposti kuume nouse, joten tuollaisessa kuumeessa en jaksanut edes nousta sängystä...

    SvaraRadera
    Svar
    1. Tämä pinkki taivas ja sen myötä syntynyt värimaailma oli kyllä mieletön! :)

      Eilen tää tuntui influenssalta, kuume nousi iltaa myöten 38 paremmalle puolelle ja nukuin sitten täysin tiedottomassa tilassa 19 tuntia putkeen. Tänään olo on vähän parempi ja lämpöä ei ainakaan nyt särkylääkkeen jäljiltä ole, mutta tilalla on ärsyttävä yskä. Kai tämä sitten "vain" keuhkoputkentulehdus on, parempi niin. :) Outo tuo kuumeilu kuitenkin, mulle kun ei ikinä tule kuumetta perus flunssassa.

      Radera
    2. Auts, kuulostaa ikävältä. Kannattaa levätä kunnolla!

      Radera
    3. Sitä olenkin nyt harrastanut erittäin aktiivisesti. Mulla olisi kaksi koeratsastusta perjantaille, saa nähdä pitääkö siirtää... :(

      Radera
  2. Upeita kuvia! Maaike on kyllä hieno hevonen, ja tuo huopa on kiva! :D

    kauraturpienkanssa.blogspot.fi

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos paljon! :)
      Mäkin tykkäsin tästä huovasta paljon, ainakin kahden käyttökerran jälkeen olen tosi tyytyväinen. :)

      Radera
  3. Vau mikä taivas ja mitkä siluettikuvat! Kaunista :) Ja Ihan turhaan selittelet, videolla näkyi tyylikäs ratsukko ja Maaiken askellus on kyllä päheetä - näyttää niin miellyttävältä ja miellyttämishaluiselta hevoselta!

    Tsemppiä flunssan paranemiseen ja ihanaa lomaa! Anna kameran laulaa :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos Jilla ihanasta kommentista! :) Maaike on kyllä yksi niistä hevosista joka aina haluaa miellyttää ratsastajaansa, ihana että se välittyy myös ruudun toiselle puolelle. <3

      Kiitos tsempeistä, alan olemaan ihan mökkihöperö kolmen päivän kotona makaamisen jälkeen... Kunhan nyt lomaan mennessä paranen. ;)

      Radera

Valitettavasti blogiini tulee paljon spämmi- ja roskapostikommentteja, joten sanavahvistus on käytössä ainakin toistaiseksi. Pahoittelen lisävaivaa, toivottavasti se ei estä sinua jättämästä kommenttia.