23 nov. 2015

Topangan viikko

Kauhean vähän ollut aikaa ja/tai inspiraatiota kirjoittaa viime viikosta. Oon ollut jotenkin ihan sairaan väsynyt ja vähän allapäin tämän pimeyden takia... En ole jotenkin ennen tunnistanut sanaa kaamosmasennus, mutta nyt on kyllä myönnettävä sen iskeneen muhun. Ei mulla sinänsä ole väsymyksen tai jaksamisen kanssa ongelmia - päin vastoin, taitaa olla ensimmäinen syksy/alkutalvi jolloin en ole tuntenut itseäni väsyneeksi 24/7. Sen sijaan tunnen koko ajan pientä ärsytystä/harmitusta/ahdistusta eikä mikään muu oikein kiinnosta kuin peiton alla makaaminen. No onneksi kuukauden päästä alkaa helpottamaan kun päivät taas pitenevät. ;)

Jotain positiivista on kuitenkin tiedossa tällä viikolla... Stockholm international horse show eli SIHS! Viime vuoden tapaan menemme katsomaan ystäväni kanssa torstain kenttäratsastusta. Viime vuonna meno oli aivan huikea, voit lukea lisää tästä ja tästä postauksesta. Tänä vuonna mulla on lippu pelkästään torstai-illalle, mutta saattaa olla että pääsen käymään Friendsillä myös muinakin päivinä!

Mulla onkin kysymys teille lukijoille Horse showta koskien:
Mitä sinä haluaisit lukea SIHS:stä?

Topanga lähettää myös terveisiä! Meidän mennyt viikko oli oikein mukava. Kuvia ei tietenkään ole ja ollaan lähinnä ratsastettu ahtaassa maneesissa, mutta ainahan löytyy jotain kerrottavaa.

Det känns som jag har haft alldeles för lite tid och/eller inspiration att skriva om förra veckan. Jag har känt mig väldigt trött och lite deppig på grund av mörkret... Jag har aldrig förr känt igen det som vi i Finland kallar för "polarnattsdepression" men nu måsta jag säga att jag lider av det. Det är inte så att jag har svårt med att orka eller är trött hela tiden - tvärtom, det måste vara den första hösten/vintern som jag INTE har varit dödstrött 24/7. Men däremot känner jag mig hela tiden lite småsur/deppig/ångestfull och jag vill helst bara ligga under täcket. Men det är väl bara att bita ihop, om en månad lättar det när dagarna börjar bli längre igen. ;)

Men något positivt närmar sig med stormsteg... Nämligen SIHS! Vi gör likadant som förra året och ska se på fälltävlan med min vän. Förra året var det så coolt att se på, du kan läsa mer i detta och detta inlägg. I år har jag en biljett bara för torsdag kväll, men det kan hända att jag får en möjlighet att åka till Friends nån annan dag också. Vi får se!

Jag har en fråga till alla er angående Horse show:
Vad skulle du vilja läsa om från SIHS?

Topangakaan ei arvosta tätä pimeyttä. - Topanga uppskattar inte heller mörkret.

Keskiviikko: Ratsastin täpötäydessä maneesissa yksärien vuorolla ja koimme molemmat Topangan kanssa lieviä ahdistumiskohtauksia. Ei ollut yhtään kivaa puikkelehtia seitsemän muun ratsukon seassa ylikuumalla vapaapäivää viettäneellä hevosella... Topanga oli kuitenkin hallittavissa ja olosuhteisiin nähden olin ihan tyytyväinen lopuksi. Se otti kyllä lievästi sanottuna kipinää kun viisi muuta laukkasivat kun meidän oli tarkoitus tehdä ravissa siirtymisiä. Eihän siitä oikein tullut mitään, joten annoin Topangankin laukata muutaman kierroksen niin se oli heti hieman tyytyväisempi.

Onsdag: Jag red i ett proppfullt ridhus när det var fritimme. Jag tror att vi hade båda lite ångest över att rida tillsammans med sju andra ekipage... Och Topanga var ju super het och hade vilat dagen innan så det var ju bra. :D Men hon var ändå kontrollbar och med tanke på förhållandena så gick det helt okej och jag var nöjd i slutet. Hon blev ganska het när fem andra hästar galopperade förbi henne när vi skulle göra övergångar i trav... Så jag tänkte att det är bäst att låta henne galoppera lite och mycket rätt, hon blev lite lugnare efter det.

Untsikan kaulukselle pisteet. - Tio poäng till kragen på min dunjacka.

Perjantai: Miksen mä muista kunnolla mitä me tehtiin? :D Maneesissa kuitenkin talsimme ja meni muistaakseni hyvin. Sen muistan, että hehkutin omistajalle seuraavana päivänä miten hienosti Topanga oli nostanut laukat molempiin suuntiin, se pysyi käsissä ja nosti laukan pienellä sisäpohjeavulla. Edistystä!

Lauantai: Maastopäivä. Ja arvatkaa mitä: aurinko paistoi. Ihan mieletöntä! Ei kyllä voi sanoa, että olisi ollut lämmin... Mä ratsastin Topangalla, omistaja Sagalla ja D Vikingillä. Kierrettiin laukkarata kaksi kertaa ja otettiin pari ravipätkää kun pohja siihen soveltui. Yleisesti joka paikka oli kyllä aivan jäässä (=kivikovaa), joten paljoa ei voitu hurjastella. Tosin Topanga taisi hurjastella kaikkien puolesta, se innostui niin paljon siitä pienestä ravipätkästä että laukkasi muutaman askeleen paikallaan ennen kuin suostui liikkumaan ravissa eteenpäin. Maastoilun jälkeen otin vielä kuvia Sagasta, Toppanista ja Vikingistä. Pakko kuitenkin myöntää, ettei kuvaaminen marraskuun lopussa klo 15 ole ehkä kaikken mukavinta puuhaa.

Fredag: Varför kommer jag inte riktigt ihåg vad vi gjorde? :D Anyway red vi i ridhuset och om jag minns rätt så gick det bra. Det minns jag åtminstone att jag berättade nästa dag ivrigt till ägaren hur bra det hade gått och hur fint Topanga hade gjort alla galoppfattningarna. Hon var jätte bra i båda hållen och fattade galoppen med bara lite innerskänkel. Framgång!

Lördag: Uteritt. Och gissa vad: solen sken! Så underbart! Dock kan jag knappast säga att det var varmt haha... Jag red Topanga, ägaren Saga och D Viking. Vi gick runt galoppbanan två gånger och travade lite några gånger när underlaget kändes ok. Det var väldigt isigt (=stenhårt) överallt så det var inte mycket man kunde rida fort. Men Topanga tyckte visst att det var helt okej att gå lite snabbare, hon galopperade några steg på plats när vi skulle trava för första gången. :D Efter uteritten knäppte jag lite kort på Saga, Toppan och Viking. Men jag måste säga att det är verkligen inte kul att fota i slutet av november kl 15. 

Auringonlasku noin klo 14:30. Hiphei! - Solnedgång ca kl 14:30. Hipp hurra!

Sunnuntai: Kouluratsastusta maneesissa. Topanga oli hieno! Käytiin ennen maneesiin siirtymistä kävelemässä hiekkatietä pitkin vartin verran. Pakko kehua miten paljon Topanga on saanut rohkeutta maastossa liikkumiseen. Alkusyksystä se oli aika pelokas, säpsähteli ja jumitti melko paljon. Nyt se on muuttunut paljon varmemmaksi ja siitä huomaa miten se tykkää liikkua ulkona. Vuoden mittainen koppilepo ei selvästi tee hyvää hevosen psyykelle, mutta onneksi asiat ovat korjattavissa. :)

No, maneesissa sitten tehtiin töitä ihan tosissaan. Topanga on vihdoin päässyt edes vähän sen v-mäisyyden/nirppanokkaisuuden yli ja ottaa komentamisen ja pyynnöt vastaan ihan erilailla kun muutama kuukausi sitten jolloin se raivostui pienimmästäkin käskemisestä ja muistutti lähinnä uhmaikäistä kakaraa joka heittäytyy huutamaan ja potkimaan kaupan lattialle kun ei saa haluamaansa lelua... Enkä nyt puhu mistään yltiöpäisestä pakottamisesta, vaan Topanga oikeasti veti herneet nenään ihan käsittämättömistä syistä - ihan vain esim. siitä, ettei se saanut laukata tai se joutui kävelemään. Myös pienikin liian kova ote ohjasta tai puristava pohje aiheutti näitä kohtauksia. Saatikaan sitten jos se joutui tekemään oikeasti töitä ratsastajan pyytämällä tavalla.

Aloitin tekemällä siirtymisiä ravissa: pysähdyksiä ja käyntisiirtymisiä. Topanga oli tosi hieno ja täsmällinen. :) Laukassa mentiin vähän pääty-ympyrää ja ratsastin myös muutaman pitkän sivun koittaen säilyttää saman hyvän muodon ja rauhallisen tahdin. (ehehh vain mainitakseni... Topangan rauhallinen laukka on kaikkea muuta kuin rauhallinen xD) Oikea laukka sujui kuin vettä vain mutta vasempaan meillä oli todella pahoja yhteysongelmia, Topanga ei meinannut nostaa ollenkaan myötälaukkaa ja se muuttui hermostuneeksi. Annoin sen sitten laukata vastalaukkaa muutaman kerran ettei jää se epäonnistumis- ja hidastelumoodi päälle ja ettei neiti vain hermostu. Sain kuin sainkin tehtyä kaksi hyvää ja onnistunutta nostoa (muutaman...) väärän laukan jälkeen, minkä jälkeen otin vielä siihen parempaan oikeaan suuntaan yhden lyhyen laukkapätkän niin että molemmille jää hommasta hyvä ja onnistunut fiilis. Lopuksi työstin Topangaa vielä muutaman kierroksen ja ympyrän molempiin suuntiin harjoitusravissa ja se oikein lensi eteenpäin. Pystyin vaikuttamaan siihen ihan erilailla kuin hetkinen sitten, Topanga oli hyvin avuilla antoi mun käyttää ohjaa ja pohjetta sekä jopa vastasi esim. kun pyysin sitä eteen ja hidastamaan. Jäi hyvä fiilis!

Sain vielä aika myöhään eilen illalla viestin Maaiken omistajalta jos ehtisin ratsastamaan sen tänään, joten kohta pitäisi lähteä myöhäisillan ratsastukselle. Jei!

Söndag: Nu har jag så bråttom och känner mig lat att jag orkar inte översätta det här kapitlet just nu. Kanske senare. ;)

Igår kväll fick jag ett meddelande från Maaikes ägare där hon frågade om jag kan rida Maaike idag. Så snart ska jag åka till stallet och rida ett sent kvällspass. Jei!

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar