6 dec. 2015

Viikon heppailut

Hevosviikko alkoi tiistaina Maaiken kanssa ja teimme todella onnistuneen ja mukavan koulutreenin, sellaisen jonka jälkeen fiilis on hyvä ja tyytyväinen! :) Ärsyttää vaan kun en ole ehtinyt kirjoittamaan "raporttia" koko viikkona ja nyt olen tottakai lahjakkaasti unohtanut kaiken tärkeän. :D Hups. Onneksi sain kaverin kuvaamaan lyhyen videopätkän ja vaikka tähän ei nyt mitään kovin ihmeellistä ole tallentunut (lähinnä ruuhkaisessa maneesissa muiden hevosten väistelyä) niin onpahan jotain. :)


Keskiviikkona oli Topangan vuoro. Kun on ensin ratsastanut Maaikella niin jotenkin vähän melkein "turhauttaa" istua Topangan kyytiin. Kamala sanoa niin mutta tietäisittepä vaan! :D Maaike on niin ongelmaton ja helppo ratsastaa, tasainen ja miellyttämisenhaluinen. Topanga taas... No, se on omanlaisensa. :D Kaikki on yhtä suurta draamaa ja reaktiota.

Tästäkin ratsastuksesta sain pienen videon. Topanga oli tottakai jännittynyt ja herkällä tuulella, mutta onnistuimme kuitenkin tekemään suht hyvät laukkapätkät molempiin suuntiin. Vasen laukka on ollut sille nyt kamalan vaikea mutta myötälaukka nousi tällä kerralla heti ensimmäisellä yrityksellä. ;) Mulla on vahva usko, että kyllä tästä vielä jotain tulee! Olispa vähän vähemmän draamaa ja nirppanokkaisuutta tuossa tammassa, mutta silloin ei elämä olisikaan näin jännää. ;) Ja hei, katsokaa tätä videota vähän ruusunpunaisten lasien läpi jooko - tiedän ettei meno näytä siistiltä... Mutta ainakin me yritetään!



Tämän päivän ratsastus toi mulle pitkästä aikaa kunnon ahaa-elämyksen, jes! Tajusin ainakin sen, että saappaat juuttuvat mutaan todella helposti... ;)
Siis ihan kamala ilma! Sellainen perus ruotsalainen joulukuu... Tuulee, sataa vettä ja lämpöä on +13 astetta. No on se sentään parempi sää kuin oli heinäkuussa. :D

Oletteko huomanneet, että kesällä ratsastin Topangalla ilman raippaa? Ja nyt syksyllä olen pitänyt enemmän tai vähemmän raipan kädessä joka ratsastuskerralla. Miksi?
Niiden Topangan "kohtausten" ja riekkumisten takia. Kesällä se oli sen verran honkkelokonkkelo eikä sillä ollut kuntoa tai pahemmin menohaluja, ratsastettiin viisi minuuttia kerrallaan ja ei paineistettu ollenkaan. Kun siltä alettiin pikkuhiljaa pyytämään lisää sen kunto ja menohalut kasvoivat. Kuno ei kuitenkaan kasvanut tarpeeksi (sille tasolle kuin se tarvitsi voidakseen likkua haluamallaan tavalla) ja kun oli aika himmata ja ottaa rauhassa tai jokin asia ei miellyttänyt neitiä niin reaktiona oli pysähtyminen, paikallaan pomppiminen ja/tai sinkoaminen. Tässä tilantessa oli tärkeää, että mentiin eteenpäin mahdollisimman nopeasti jotta Topanga ei menisi "lukkoon" ja parhaimpana apuvälineenä siinä tilanteessa toimi raippa. Ei hätää - kukaan meistä ei ole raipalla mätkinyt menemään, sitä tämä hevonen ei sietäisi kertaakaan. Vaan raippakäsi vietiin muistutuksena vähän taaksepäin ja jos Topanga ei tästä mennyt eteen niin kevyt napautus riitti. Pikkuhiljaa tässä kuukausien aikana (ja erityisesti viimeisimmän kuukauden aikana) nämä "kohtaukset" ovat jääneet kokonaan pois ja se raippa on ollut siinä kädessä lähinnä vanhasta tottumuksesta.

Tyytyväinen hevonen ratsastuksen jälkeen ♥

Kävelimme alkukäynnit ulkona viimassa ja sateessa ja koulutreenin ajaksi pakenimme maneesiin jossa saimme olla suureksi yllätyksekseni (ja ilokseni!) ihan  yksin! Aloitin ratsastamisen ihan tavallisesti, käynnissä hevonen kuulolle ja erilaisia tehtäviä mukaan - pysähdyksiä ja pohkeenväistöjä, koitin saada Topangan rennoksi ja pehmeäksi. Ei se kuitenkaan halunnut rentoutua ja niinpä mun päässä syttyi joku lamppu ja heitin raipan pois. Tulos oli ihan erilainen mitä pelkäsin! Topanga vaikutti rennomalta ja mä keskityin ratsastamaan istunnalla ja pohkeella enemmän sekä pystyin pitämään tasaisemman tuntuman kun ei ollut raippa kädessä häiritsemässä. Tuli sellainen olo, että näinkö helppoa tämä voi olla. Ei se täydellisesti mennyt, mutta hyvin! :)

Laukkahommiin ryhtyminen toki vähän jänskätti, varsinkin kun aloitin vaikeammassa eli vasemmassa kierroksessa... Mitä jos se jumittaa eikä mulla ole raippaa? Odotin hyvää hetkeä, että ravi tuntui hyvältä ja sitten vain "tuosta vaan" nostin laukan enkä tehnyt siitä isoa numeroa. Se oli myötälaukka, jes! Laukkasimme muutaman pääty-ympyrän ja yhden pitkän sivun. Pieni käyntipaussi ja sen jälkeen uusi nosto. Tämä nosto ei onnistunut, ei tokalla eikä kolmannellakaan kerralla tullut myötälaukka. Topanga meinasi vähän hermostua mutta sain rauhoitettua sen ja lopulta se nosti vasemman laukan ja annoin runsaasti kiitoksia. Yksi ympyrä meni lopuksi niin hyvin, hienoa ja pyöreää laukkaa.

Välikäyntien jälkeen tein vielä muutaman noston oikeaan. Ne sujuivat ongelmitta, ihan niin kuin arvasin. Sain jopa vähän ratsastaa laukkaa ja sieltä löytyi se hieno ja pyöreä Topanga mitä olen tässä nämä viikot/kuukaudet kaivannut niinä hetkinä kun laukka on ollut lähinnä sitä kaahottamista ja jännittyneellä niskalla etenemistä. Wau ja wau, ihana fiilis! Toivoisin kovasti näiden pätkien näkyvän tuossa yllä olevalla videolla, mutta ei voi mitään...

Topanga haluaa aina "myyssata" loppukäyntien aikana. ♥
Uusi viikko edessä ja vain kolme viikkoa tätä vuotta jäljellä... Hullua!!! Perjantaina lähden Suomeen ja lauantaina on sitten tiedossa BLOGIEXPOT! Oletko tulossa? Nähdäänkö siellä? :)

PS: Muista osallistua arvontaan, linkki bannerin alla... ;)

6 kommentarer:

  1. Musiikit kävi hyvin noihin videoihin! xD

    SvaraRadera
  2. Kuinka iso teidän maneesi on mitoiltaan? :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. 20x40 jos en liikaa valehtele :)

      Radera
  3. Mitä tarkoittaa että paineistaa hevosta ratsastuksessa? :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Miten sen nyt selittäisi... Itselleni se tarkoittaa ainakin sitä, että hevoselta vaatii enemmän. Vastakohta tälle voisi olla löysällä ohjalla humputtelu, eteen-alas ratsastelu, ja/tai keventely. :)

      Radera