Syyskuu

Kuva elokuulta - I augusti

Kun menee hyvin niin saa hehkuttaa, eikö? Topanga oli eilen ihan mahtava! Korkattiin maneesikausi, ei "ihan" huvittanut ratsastaa kentällä kaatosateessa. Täällä Ruotsissa satoi siis kaatamalla varmaan vuorokauden ajan ja usea paikkakunta kärsi kovista tulvista. Meilläkin ukkosti saaristossa niin hurjasti, että koko talo tärisi. Mutta niin, ei mun pitänyt tietenkään säästä jauhaa... Paitsi sen verran, että oli todella fiksua unohtaa toisen hevosen riimu talliin ja jouduin juoksemaan kaksi kertaa laidunten välin. Olo oli kuin märällä rätillä sen jälkeen. Takki piti kyllä hyvin vettä mutta sillä olisi voinut olla pituutta lisää. Nimim. litimärät housut. Perus heppajuttuja siis.

När det går bra får man väl säga det eller hur? Topanga var helt underbar igår! Nu började inneperioden, jag var inte direkt sugen på att rida ute på volten i spöregn. Vi slapp undan översvämningarna men det spöregnade i ett dygn och åskade så våldsamt att hela huset skakade. Men inte skulle jag prata om vädret! Förutom att påminna er, att om ni ska ta in två hästar samtidigt för att slippa bli blöt när det regnar så är det inte så smart att glömma den andra grimman i stallet. Så jag var ju tvungen att springa två gånger och var helt dyngsur efter det. Jackan var vattentät men den saknade längd. :D En helt vanlig vardag på stallet alltså.

Takki suojasi hyvin yläosasta - Jackan skyddade övre delen jätte bra

Mulla ei vieläkään ollut kovin suuria odotuksia Topangan suhteen vaan aloitin ratsastamisen todella varovasti ja kevyin ottein. Alkukäynneissä se käveli todella hyvin, melkein liian rauhallisesti! Sain pitää tuntuman ilman hermostumisia, tehdä asetuksia ja ympyröitä ja jopa pysähdyksiä. Olin ihan varma, että homma leviää raviin siirtyessä mutta pelkäsin turhaan. Kuten sanoin, olin todella varovainen ja ehkä turhankin kiltti - niitä protestoimisia on tullut vähän liikaa viime aikoina. Mutta Topanga teki siirtymisen raviin niin hyvin ja rauhallisesti että olin ihan ihmeissäni. Jes, näin sen ratsastuksen kuuluu mennä. Nyt tuntui vihdoin siltä, että ollaan lähempänä heinäkuun sujuvuutta.

Siirtymiset takaisin käyntiin sujuivat myös hyvin ja Topanga teki ne oikein ryhdikkäästi ja tasapainoisesti. Se myös malttoi kävellä välikäynnit hyvin - aluksi pitkällä ohjalla ja lopuksi käveltiin molempiin suuntiin tuntumalla ja ylläpitäen peräänanto. Lopussa Topanga oli täysin oma itsensä ja ravasi rentona ja pyöreänä. Harjoitusravikin sujui todella kelvollisesti. Tämän ratsastuksen jälkeen oli kyllä hyvä fiilis ja nyt on taas toivoakin siitä, että kyllä me tästä vielä johonkin päästään!

Nyt on kyllä kesä todellakin ohi ja täysipäiväinen arki jatkuu taas. Mun pitäisi metsästää itselleni uusi syystakki ja neuleita. Toisaalta tykkään kyllä syksystä. Oonko muuten ainut jolle iskee kesällä hirveä stressi heti kun on kaunis päivä ja pitäisi muka viettää jokainen sekunti ulkona nauttien auringosta? Syksyllä saa hyvällä omallatunnolla istua sohvalla peiton alla, kynttilänvalossa ja kaakaokuppi kädessä. ;) Ei sillä, rakastan kesää ja inhoan kylmää, pimeää talvea mutta pakkohan kaikesta on repiä jotain negatiivista ja positiivista.

Jag hade fortfarande inga stora förväntningar med Topanga så jag började ridpasset väldigt försiktigt. Hon skrittade väldigt fint under framskrittningen, till och med lite väl lugnt! Jag fick hålla i tyglarna utan att hon blev sur, ställa henne, göra volter och till och med halter. Jag var helt säker att det skulle skita sig när vi börjar trava men det gjorde det inte. Topanga gjorde övergången till trav så fint och lugnt att jag var förvånad. Så här ska det ju gå! Nu kändes det äntligen som om vi är närmare det flytet som vi hade i juni.

Övergångarna tillbaka till skritt gick också bra, Topanga gjorde dem stadigt och noga. Hon skrittade fint mellan traven, först på lång tygel och i slutet skrittade vi i båda varven på tygeln. I slutet av ridpasset var Topanga helt sig själv, travade fint, avslappnad och rund. Till och med arbetstraven var väldigt bra. Efter det här ridpasset kände jag mig väldigt bra och nu finns det hopp igen om att vi till slut kommer att gå nånstans!

Nu känns det verkligen som att sommaren är över och vardagen fortsätter. Jag måste hitta en ny höstjacka och några stickade tröjor för att hålla mig varm. Är jag den enda som får ångest på sommaren över att man måste vara ute varenda vacker dag för att inte gå miste om solen? På hösten får man äntligen sitta på soffan under ett täcke och dricka varm choklad utan att känna skuldkänslor över det. ;) Missta mig inte, jag älskar sommaren och hatar den kalla, mörka vintern men man ska alltid hitta något negativt (och positivt) över saker.

Mysigt!

Tänään heräsin jo viideltä ja olin töissä seitsemältä. On ihana asua saaristossa, mutta pakko mun on myöntää ikävöiväni aika ajoin Espoossa asumista ja vartin työmatkaa... No, kaikkea ei voi saada. Viikko-ohjelma näyttää kuitenkin ihan kivalta: huomenna ja keskiviikkona Topanga, lauantaina Maaike ja sunnuntaina olen toimihenkilönä tallimme kisoissa sekä mahdollisesti liikutan vielä myöhemmin illalla Topangan. :)

PS: Useimmiten kuulen ihmisten valittavan miten on tullut lihottua lomalla. Mulle kävi päinvastaisesti, taisi olla päivittäisestä 7-25 km kävelemisestä hyötyä: tänään päälle valikoituivat yhdet farkut mitkä eivät ole mahtuneet mulle 1½ vuoteen.

Idag vaknade jag redan fem och var på jobbet sju. Visst är det skönt att bo i skärgården men jag måste medge att jag saknar lite den tiden när jag bodde i Esbo och hade en kvart till jobbet. Men man kan inte få allt. Veckoprogrammet ser ganska trevligt ut: imorgon och på onsdag rider jag Topanga, på lördag Maaike och på söndag ska jag vara funktionär på tävlingarna som hålls på vårt stall och sen kanske rida Topanga senare på kvällen.

PS: Oftast brukar jag höra människor klaga över att dom har gått upp i vikt på sin semester. Men jag fick uppleva det motsatta nu, det var visst lite nytta av att promenera 7-25 km varje dag: idag fick jag på mig ett par jeans som jag inte har kunnat ha på 1½ år!